Mikä on kuolinpesä?

Kuolinpesä on vainajan varojen ja velkojen muodostama kokonaisuus, joka syntyy kuolinhetkellä. Sitä hallitsevat osakkaat yhdessä perintökaaren 18 luvun mukaan, kunnes pesä on selvitetty ja jaettu. Verotuksessa kuolinpesä on oma verovelvollisensa.

Voiko vainajan laskuja maksaa ennen perunkirjoitusta?

Voi. Pankit maksavat vainajan laskuja hänen tililtään jo ennen perunkirjoitusta, mutta tapa riippuu pankista. Esimerkiksi OP:ssa laskut voi lähettää verkossa, Nordeassa verkkopankin tai Omapostin kautta ja S-Pankissa yksikin osakas voi maksaa laskut maksupalvelukuorella. Tarkista oman pankin ohje.

Kuka saa käyttää vainajan pankkitiliä kuoleman jälkeen?

Vainajan pankkitunnuksia ei saa käyttää kuoleman jälkeen, eikä tilin käyttöoikeus siirry kenellekään automaattisesti. Laskujen maksun jälkeiseen asiointiin, kuten varojen siirtoon ja tilin lopettamiseen, pankit edellyttävät perukirjaa ja kaikkien osakkaiden valtakirjaa.

Tarvitaanko kuolinpesän hoitajalle valtakirja?

Tarvitaan, jos yksi osakas hoitaa asioita muiden puolesta. Pankit vaativat yksilöidyn valtakirjan jokaiselta osakkaalta, joka ei itse ole paikalla. Verohallinnolla on oma valtakirjalomake kuolinpesän veroasioihin.

Milloin kuolinpesä lakkaa?

Verohallinnon mukaan kuolinpesä lakkaa, kun pesän varat on jaettu ja kopio perinnönjakokirjasta on toimitettu Verohallintoon. Perinnönjaolle ei ole lakisääteistä määräaikaa, joten pesä voi jäädä jakamattomaksi pitkäksikin aikaa.

Kuolinpesä – mikä se on ja mitä sen hoitaminen vaatii

Q: Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?

Perintökaaren 18 luvun 1 §:n mukaan osakkaita ovat perilliset, yleistestamentin saajat ja eloonjäänyt puoliso. Leski ei ole osakas, jos ositus on jo toimitettu tai hänellä ei ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen, ellei hän ole perillinen tai yleistestamentin saaja. Avopuoliso ei ole osakas ilman testamenttia.

Mikä kuolinpesä on

Kuolinpesä syntyy kuolinhetkellä. Siihen kuuluvat kaikki vainajan varat ja velat sellaisina kuin ne olivat kuoleman hetkellä: pankkitilit, asunto, irtaimisto, arvopaperit, lainat ja maksamattomat laskut. Pesä on olemassa niin kauan, kunnes sen omaisuus on jaettu perillisille.

Kuolinpesää ei perusteta eikä rekisteröidä erikseen. Perintökaaren (40/1965) 18 luvun mukaan pesän osakkaat hallitsevat sen omaisuutta yhdessä ja edustavat pesää ulospäin, esimerkiksi pankissa ja vuokranantajan suuntaan. Verotuksessa kuolinpesä on oma verovelvollisensa, ja Verohallinnon mukaan sitä käsitellään yleensä samalla tavalla kuin yksityishenkilöä.

Kun sanotaan, että "kuolinpesä maksaa", tarkoitetaan sitä, että lasku maksetaan vainajan varoista eikä kenenkään omista rahoista.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita

Perintökaaren 18 luvun 1 §:n mukaan osakkaita ovat:

perilliset, eli ne sukulaiset, jotka perivät perimysjärjestyksen mukaan
yleistestamentin saajat, joille vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai murto-osan siitä
eloonjäänyt puoliso, kunnes ositus on toimitettu

Leski ei ole osakas, jos ositus on jo tehty tai jos hänellä ei avioehdon tai muun syyn vuoksi ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Silloin hän on osakas vain, jos hän on myös perillinen tai yleistestamentin saaja. Lesken asemaa käsitellään tarkemmin artikkelissa lesken oikeudet.

Kuka ei ole osakas

Tietyn esineen tai rahasumman testamentilla saava (erityistestamentin saaja) ei ole osakas. Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta, joten hän ei ole osakas ilman testamenttia. Hänen oma omaisuutensa, kuten oma osuus yhteisestä kodista, pysyy silti hänen omanaan.

Miten osakkaat selvitetään

Osakkaat selvitetään sukuselvityksellä, joka liitetään perukirjaan. Digi- ja väestötietovirasto laatii sukuselvityksen väestötietojärjestelmän tiedoista. DVV voi lisäksi hakemuksesta ja maksua vastaan vahvistaa, että kaikki osakkaat on merkitty perukirjaan (perintökaari 20:9 a). Vahvistetun osakasluettelon osakkaiden tekemä oikeustoimi sitoo pesää, vaikka joku osakas olisi jäänyt luettelosta pois, jos vastapuoli ei tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää siitä (20:9 c). Asiakirjoista kerrotaan lisää artikkelissa perunkirjoituksen asiakirjat.

Kuolinpesän hallinto

Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä (perintökaari 18:2). Pesän omaisuutta koskevista päätöksistä on sovittava kaikkien osakkaiden kesken. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan tehdä ilman kaikkien suostumusta. Tällainen on esimerkiksi vesivahingon estäminen tyhjässä asunnossa.

Ennen kuin osakkaat ovat ottaneet omaisuuden yhdessä haltuunsa, siitä huolehtii osakas, joka asui vainajan kanssa tai muuten pystyy pitämään omaisuudesta huolta. Hänen on myös viivytyksettä ilmoitettava kuolemasta muille osakkaille (perintökaari 18:3).

Pesänhoitaja

Osakkaat voivat sopia, että yksi heistä hoitaa juoksevat asiat muiden puolesta. Tätä henkilöä kutsutaan pesänhoitajaksi, vaikka laissa nimikettä ei ole. Hänen valtuutensa perustuu muiden osakkaiden valtakirjoihin. Tehtävistä kerrotaan artikkelissa pesänhoitajan tehtävät.

Pesänselvittäjä

Jos osakkaat eivät pääse sopuun, käräjäoikeus voi osakkaan hakemuksesta määrätä pesän pesänselvittäjän hallintoon (perintökaari 19:1). Myös vainajan velkoja voi tietyin edellytyksin hakea pesänselvittäjää. Hakemus tehdään vainajan kotikunnan mukaan määräytyvään käräjäoikeuteen, kertovat Tuomioistuimet. Pesänselvittäjän palkkio maksetaan pesän varoista. Vaiheet on koottu artikkeliin kuolinpesän hallinto.

Aikajana kuolemasta perinnönjakoon

Sitovia määräaikoja on vähän. Ne kannattaa merkitä kalenteriin heti, koska ne lasketaan kuolinpäivästä tai edellisestä vaiheesta.

Ajankohta	Mitä tapahtuu
Kuolinpäivä	Terveydenhuollon yksikkö ilmoittaa Suomessa tapahtuneen kuoleman väestötietojärjestelmään. Pankit, vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset saavat tiedon sieltä.
Ensimmäiset viikot	Hautajaiset järjestetään, laskut maksetaan vainajan tililtä ja sukuselvitys tilataan.
3 kuukautta kuolemasta	Perunkirjoitus on pidettävä. Lisäaikaa haetaan Verohallinnolta ennen määräajan päättymistä.
1 kuukausi perunkirjoituksesta	Perukirjan on oltava perillä Verohallinnossa.
Perukirjan jälkeen	Pankit hyväksyvät osakkaiden valtakirjat, ja Verohallinto toimittaa perintöverotuksen.
Kuolinvuotta seuraavat vuodet	Jakamaton kuolinpesä tekee oman veroilmoituksensa.
Kun pesä on selvitetty	Perinnönjako tehdään, ja jakokirjan kopio toimitetaan Verohallintoon.
6 kuukautta jaon lainvoimaisuudesta	Lainhuutoa jaossa saatuun kiinteistöön on haettava.

Perinnönjaolle itselleen ei ole määräaikaa. Lainhuudon määräaika lasketaan siitä, kun jako on tullut lainvoimaiseksi (Maanmittauslaitos). Ensimmäisten päivien tehtävät on koottu oppaaseen läheinen kuoli, mitä teen.

Vainajan laskut ja pankkitili

Pankki saa tiedon kuolemasta, kun kuolinpäivä on tallennettu väestötietojärjestelmään. Se lopettaa vainajan verkkopankin ja pankkitunnukset ja sulkee kortit. Tilin käyttöoikeutta ei synny kenellekään pelkästään sukulaisuuden perusteella, vaan laskujen maksu ja muu asiointi kulkevat pankin kuolinpesäpalvelun kautta.

Laskujen maksu kuoleman jälkeen

Vainajan laskuja voi maksaa hänen tililtään jo ennen perunkirjoitusta. Tapa riippuu pankista (pankkien ohjeet tarkistettu lokakuussa 2026):

OP: laskut voi lähettää verkossa op.fi/kuolinpesa-palvelussa minkä tahansa suomalaisen pankin tunnuksilla, eikä lähettäjän tarvitse olla osakas.
Nordea: laskut lähetetään PDF:nä tai kuvana verkkopankin tai Nordea Omapostin kautta otsikolla "Kuolinpesän laskut". Nordean mukaan laskujen maksuun ei tarvita virkatodistusta.
S-Pankki: yksikin osakas voi maksaa laskut maksupalvelukuorella. Handelsbankenin entisten henkilöasiakkaiden asiat hoidetaan nykyään S-Pankissa.
Danske Bank: kuka tahansa osakas voi maksaa laskut maksukuorella, konttorissa tai kuolinpesäpalvelun lomakkeella.

Muiden pankkien menettely selviää pankin omilta sivuilta. Pankkikohtainen vertailu on artikkelissa kuolinpesän laskut ja valtakirja eri pankeissa.

E-laskut ja suoramaksut

E-laskusopimukset päättyvät, kun vainajan verkkopankki suljetaan, ja laskut tulevat sen jälkeen paperisina. Suoramaksut ja muut maksusopimukset voivat sen sijaan jatkua. Ne kannattaa käydä läpi ja irtisanoa tarpeettomat.

Mitkä kulut maksetaan pesän varoista

Kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskulut sekä pesän hoidosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kulut maksetaan pesän varoista (perintökaari 18:5). Jos pesässä ei ole varoja hautajaisiin, hyvinvointialueelta voi hakea hautausavustusta, josta kerrotaan artikkelissa hautausavustus ja toimeentulotuki.

Kuolinpesän tilin lopettaminen

Tilien lopettamiseen ja varojen siirtämiseen pankit edellyttävät perukirjaa ja kaikkien osakkaiden valtakirjaa. Jos pesä on jo jaettu, pankki pyytää myös jakoasiakirjat. Nordeassa ennen perunkirjoitusta avattavalle kulutilille voi siirtää enintään 10 000 euroa, ja siihen tarvitaan kaikkien tunnettujen osakkaiden kirjallinen suostumus. Pankkiasioiden kokonaisuus on artikkelissa kuolinpesän pankkiasiat.

Kuolinpesän valtakirja

Kun yksi osakas hoitaa asioita muiden puolesta, hän tarvitsee muilta valtakirjan. Pankit vaativat yksilöidyn valtakirjan, josta käy ilmi, mitä valtuutettu saa tehdä. Avoimia valtakirjoja esimerkiksi Nordea ei hyväksy.

Vaatimukset vaihtelevat. S-Pankin valtakirja on allekirjoitettava käsin, eikä se saa olla 12 kuukautta vanhempi. OP:ssa valtakirja tulee voimaan, kun pankki on tarkastanut perukirjan. Verohallinnolla on oma valtakirja kuolinpesän veroasioiden hoitoon. Malli ja täyttöohjeet ovat artikkelissa valtakirja kuolinpesän asioiden hoitoon.

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20:1). Siinä laaditaan perukirja, johon merkitään pesän osakkaat sekä varat ja velat kuolinpäivän tilanteen mukaan. Perukirjan allekirjoittaa kaksi uskottua miestä.

Perunkirjoituksen järjestää tavallisesti puoliso tai lapsi, joka tuntee vainajan varallisuuden parhaiten. Jos aika ei riitä, Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa ennen kolmen kuukauden määräajan päättymistä, ja sitä myönnetään vain perustellusta syystä. Perukirja lähetetään Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, esimerkiksi OmaVerossa. Määräajan laskemisesta kerrotaan artikkelissa perunkirjoituksen määräaika.

Velat

Vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista (perintökaari 21:1). Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista (perintökaari 21:2). Poikkeuksia ovat osakkaan oma takaus tai yhteinen laina sekä perunkirjoituksen laiminlyönti, jolloin perunkirjoituksesta vastuussa oleva osakas voi joutua vastaamaan veloista.

Ennen perinnönjakoa tiedossa olevat velat on maksettava tai niiden maksamiseen tarvittavat varat pantava erilleen (perintökaari 23:2). Jos velkatilanne on epäselvä, perunkirjoituksen jälkeen voi hakea julkista haastetta tuntemattomien velkojen selvittämiseksi. Ylivelkaisen pesän vaihtoehdot on käsitelty artikkelissa kuolinpesän velat.

Verot

Kuolinpesää koskee kaksi eri veroa, jotka sekoitetaan helposti.

Perintövero maksetaan perillisen saamasta osuudesta. Verohallinto määrää sen jokaiselle perilliselle erikseen perukirjan ja, jos jako on jo tehty, myös jakokirjan perusteella. Kun perinnönjättäjä on kuollut 1.1.2026 tai sen jälkeen, alle 30 000 euron perintöosuudesta ei makseta veroa. Veroluokassa I marginaaliveroprosentit ovat 7–19 % ja veroluokassa II 19–33 %. Asteikot ja laskuesimerkit ovat artikkelissa perintövero.

Kuolinpesän tulovero koskee pesän omia tuloja, kuten vuokratuloja ja osinkoja. Jakamaton kuolinpesä on erillinen verovelvollinen kuolinvuotta seuraavasta vuodesta alkaen ja tekee veroilmoituksen vuosittain. Lisää artikkelissa kuolinpesän verot.

Jakamaton kuolinpesä

Perinnönjakoa ei tarvitse tehdä heti, eikä sille ole lakisääteistä määräaikaa. Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa (perintökaari 23:1). Leski voi kuitenkin pitää puolisoiden yhteisen kodin hallinnassaan, mikä voi lykätä kodin jakamista.

Jakamaton pesä tarkoittaa vuosittaista veroilmoitusta ja yhteisiä päätöksiä jokaisesta omaisuutta koskevasta asiasta. Mitä pidempään pesä on jakamatta, sitä vaikeampi osakkaiden on päästä sopuun, kun osakkaita kuolee ja tilalle tulee heidän perillisiään. Hyvät ja huonot puolet on koottu artikkeliin jakamaton kuolinpesä.

Kuolinpesän lakkaaminen

Kuolinpesä puretaan perinnönjaolla. Jos vainaja oli naimisissa ja puolisoilla oli avio-oikeus, ensin toimitetaan ositus lesken ja pesän välillä. Perinnönjaosta laaditaan jakokirja, jonka osakkaat allekirjoittavat ja kaksi esteetöntä todistajaa todistaa oikeaksi (perintökaari 23:9). Jos osakkaat eivät pääse sopuun, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan.

Verohallinnon mukaan kuolinpesä lakkaa, kun pesän varat on jaettu ja kopio perinnönjakokirjasta on toimitettu Verohallintoon. Jos jaossa siirtyy kiinteistö, uuden omistajan on haettava lainhuuto. Hakemus maksaa 172 euroa, ja siitä kerrotaan artikkelissa lainhuuto kuolinpesässä.

Yleisimmät virheet

Vainajan pankkitunnusten käyttäminen. Tunnukset ovat henkilökohtaiset, eikä niillä hoideta pesän asioita, vaikka tarkoitus olisi maksaa vainajan omia laskuja. Laskut maksetaan pankin kuolinpesäpalvelun kautta.
Perinnön jakaminen ennen velkojen selvittämistä. Jos tuntematon velka ilmenee jaon jälkeen, osakkaat voivat joutua palauttamaan jaossa saamaansa velan maksuun.
Suoramaksujen unohtaminen. Ne voivat jatkua vielä sen jälkeen, kun e-laskut ovat päättyneet.
Lisäajan hakeminen liian myöhään. Perunkirjoituksen lisäaikaa on haettava ennen kuin kolme kuukautta on kulunut.

Asunnon tyhjentäminen ja irtaimiston jakaminen vaativat nekin kaikkien osakkaiden suostumuksen, kuten artikkelissa kuolinpesän asunnon tyhjennys kerrotaan.

Sivuston sisältö on tiedollista eikä korvaa ammattitaitoista neuvontaa. Tarkista oman pesäsi tilanne Verohallinnosta, pankistasi tai oikeusaputoimistosta.