Lesken asema

Lesken asema Suomessa turvaa eloonjääneen puolison oikeudet kuolinpesässä. Leskellä on hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon, eikä rintaperillinen voi vaatia jakoa ilman lesken suostumusta.

Lesken asema on suomalaisessa perintöoikeudessa erityisesti suojattu. Perintökaari turvaa eloonjääneelle puolisolle hallintaoikeuden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon riippumatta siitä, onko vainajalla rintaperillisiä. Lesken oikeuksien ymmärtäminen on tärkeä osa perunkirjoitusprosessia.

Lesken hallintaoikeus

Leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto. Tämä oikeus on voimassa, vaikka rintaperilliset vaatisivat perinnönjakoa. Hallintaoikeus on henkilökohtainen ja päättyy lesken kuolemaan tai uuteen avioliittoon. Leski ei voi myydä hallintaoikeuden alaista omaisuutta ilman perillisten suostumusta.

Avio-oikeus ja perimysoikeus

Avioliitossa avio-oikeus tarkoittaa, että kummallakin puolisolla on oikeus puoleen yhteenlasketusta omaisuudesta. Osituksessa leski saa avio-osansa ennen perinnönjakoa. Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, leski perii kaiken omaisuuden. Testamentilla — erityisesti keskinäisellä testamentilla — voidaan entisestään vahvistaa lesken asemaa.

Perintöverotus ja vähennykset

Leskellä on oikeus 90 000 euron puolisovähennykseen perintöverotuksessa. Tämä pienentää merkittävästi verotettavan perinnön määrää. Hallintaoikeuden alaista omaisuutta ei yleensä veroteta leskellä perinnönjaon yhteydessä, mikä voi olla verotuksellisesti edullista.

Käytännön merkitys

Lesken asema korostuu kuolinpesän hallinnossa. Leski on pesän osakas ja osallistuu kaikkiin päätöksiin. Perinnönjakoa ei voida toimittaa lesken hallintaoikeuden vastaisesti. Lue lisää perinnönjaon prosessista perunkirjoituksen määräajoista.

Usein kysyttyä

Mitä oikeuksia leskellä on kuolinpesässä?

Leskellä on oikeus hallita yhteistä kotia ja tavanomaista koti-irtaimistoa jakamattomana. Tämä hallintaoikeus on voimassa rintaperillisten vaatimuksista huolimatta. Leskellä on myös oikeus avio-osaan eli puoleen aviopuolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta sekä 90 000 euron puolisovähennykseen perintöverotuksessa.

Periikö leski puolisonsa?

Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, leski perii kaiken. Jos rintaperillisiä on, leski ei peri lakimääräisesti, mutta hänellä on vahva hallintaoikeus. Keskinäisellä testamentilla puolisot voivat turvata lesken aseman niin, että leski saa käyttöoikeuden koko omaisuuteen.

Voiko leski jäädä asumaan yhteiseen kotiin?

Kyllä. Leskellä on perintökaaren turvaama oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Tätä oikeutta ei voida evätä edes testamentilla, ja se on voimassa rintaperillisten jakopyynnöstä huolimatta.

Aiheeseen liittyvät termit

Lue myös

Lähteet

  1. Perintökaari 40/1965, 3 luku – Finlex
  2. Suomi.fi – Kuolema ja perintö