Perilliset
Perilliset ovat henkilöitä, joilla on lakimääräinen tai testamenttiin perustuva oikeus vainajan omaisuuteen. Suomen perintökaari määrittelee tarkan perimysjärjestyksen, joka ohjaa omaisuuden jakautumista kuoleman jälkeen. Perillisten selvittäminen on olennainen osa perunkirjoitusta.
Perimysjärjestys
Suomen perintökaari jakaa perilliset kolmeen parenteeliin. Ensimmäisessä parenteelissa ovat rintaperilliset eli vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Toisessa parenteelissa ovat vainajan vanhemmat ja sisarukset (sekä sisarusten jälkeläiset). Kolmannessa parenteelissa ovat isovanhemmat ja heidän lapsensa eli enot, tädit ja sedät. Serkut eivät peri lakimääräisesti.
Puolison asema
Puolisolla on erityisasema perimyksessä. Jos vainajalta ei jää rintaperillisiä, puoliso perii kaiken. Jos rintaperillisiä on, puolisolla ei ole perintöoikeutta, mutta leskellä on oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto. Lesken asema voidaan turvata myös keskinäisellä testamentilla.
Kuolinpesän osakkuus
Kaikki perilliset ovat kuolinpesän osakkaita ja osallistuvat pesän hallintoon. Osakkaat yhdessä päättävät pesän asioista, ja merkittävät päätökset vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen. Pesänhoitaja voidaan nimittää huolehtimaan käytännön hallinnosta. Perillinen voi myös luopua perinnöstä kirjallisesti. Lue lisää perintöasioiden aikatauluista perunkirjoituksen määräaikoja käsittelevästä artikkelista.
Usein kysyttyä
Mikä on perimysjärjestys Suomessa?
Perimysjärjestys etenee parenteeleittain: 1) rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä, 2) vanhemmat ja sisarukset, 3) isovanhemmat ja heidän lapsensa (enot, tädit, sedät). Puoliso perii, jos rintaperillisiä ei ole. Serkut eivät peri.
Ovatko kaikki perilliset kuolinpesän osakkaita?
Kyllä. Kaikki perilliset, leski ja yleistestamentin saajat ovat kuolinpesän osakkaita, joilla on oikeus osallistua pesän hallintoon ja päätöksentekoon. Osakkuus alkaa vainajan kuolemasta ja päättyy perinnönjakoon.
Voiko perillinen luopua perinnöstä?
Kyllä, perillinen voi luopua perinnöstä joko ennakkoon (perittävän eläessä) tai jälkikäteen (kuoleman jälkeen). Luopumisen on oltava kirjallinen, ja se tehdään yleensä perunkirjoitustilaisuudessa. Luopujan osuus siirtyy hänen sijaantuloperillisilleen.
Aiheeseen liittyvät termit
Oikeudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan varoista ja veloista kuolinhetkellä.
Oikeudellinen asiakirja, jolla henkilö määrää omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen.
Rintaperillisen lain turvaama vähimmäisosuus perinnöstä, jota testamentilla ei voi ohittaa.
Lakisääteinen toimitus, jossa kuolinpesän varat ja velat selvitetään. Pidettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta.
Lue myös
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Lue määräajan laskeminen, seuraamukset ja lisäajan hakeminen.
Kuolinpesän pankkiasiat selkeästi: vainajan tili, laskujen maksu, pankkikohtaiset ohjeet ja tarvittavat asiakirjat.
Miten laaditaan valtakirja kuolinpesän asioiden hoitamiseen? Malli, pankkikohtaiset vaatimukset, oikeudellinen perusta ja ohjeet useamman osakkaan tilanteeseen.