Pesänhoitaja
Kuka voi toimia pesänhoitajana
Pesänhoitajan rooli syntyy yleensä luonnollisesti: tehtävään ryhtyy se osakas, jonka hallussa pesän omaisuus on kuolinhetkellä. Käytännössä tämä on usein leski tai vainajan kanssa samassa taloudessa asunut lapsi. Osakkaat voivat myös yhteisellä päätöksellä nimetä pesänhoitajaksi jonkun muun, esimerkiksi asianajajan tai muun lakimiehen. Perintökaaren mukaan tuomioistuin voi osakkaiden hakemuksesta määrätä pesänselvittäjän, jolla on laajemmat valtuudet kuin sovitulla pesänhoitajalla.
Keskeiset tehtävät
Pesänhoitajan tärkein tehtävä on järjestää perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Hän kokoaa vainajan ja osakkaiden varallisuustiedot, kutsuu osakkaat perunkirjoitustilaisuuteen ja huolehtii perukirjan laatimisesta. Lisäksi pesänhoitaja vastaa pesän juoksevista asioista: laskujen maksamisesta, vakuutusten hoitamisesta ja mahdollisten vuokrasopimusten hallinnoinnista.
Oikeudelliset vastuut
Pesänhoitajalla on huolellisuusvelvollisuus kaikkia osakkaita kohtaan. Hän ei saa suosia yhtä osakasta toisten kustannuksella eikä tehdä merkittäviä päätöksiä ilman osakkaiden suostumusta. Kuolinpesän yhteishallinnossa kaikki tärkeät ratkaisut vaativat osakkaiden yksimielisyyden. Laiminlyönneistä, kuten perunkirjoituksen määräajan ylittämisestä, voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.
Aikatauluvelvoitteet
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Pesänhoitajan on haettava lisäaikaa Verohallinnolta kirjallisesti ennen määräajan päättymistä, mikäli kaikkia tietoja ei ehditä koota ajoissa. Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Näiden aikataulujen noudattaminen on pesänhoitajan vastuulla, ja viivästyminen voi johtaa veronkorotukseen.
Usein kysyttyä
Kuka voidaan nimittää pesänhoitajaksi?
Pesänhoitajaksi voidaan valita kuka tahansa kuolinpesän osakas tai osakkaiden yhteisesti valitsema ulkopuolinen henkilö. Yleensä tehtävään ryhtyy leski tai vainajan aikuinen lapsi. Riitaisissa pesissä tuomioistuin voi määrätä pesänselvittäjän, joka on usein asianajaja.
Mitä velvollisuuksia pesänhoitajalla on?
Pesänhoitajan on hallinnoitava pesän omaisuutta huolellisesti, järjestettävä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, koottava tarvittavat asiakirjat ja toimitettava perukirja Verohallinnolle. Hän vastaa myös pesän juoksevista asioista, kuten laskujen maksamisesta.
Voiko pesänhoitajaa vaihtaa?
Kyllä. Osakkaat voivat yhdessä sopia pesänhoitajan vaihtamisesta. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, kuka tahansa osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän määräämistä, jolloin pesän hallinto siirtyy tuomioistuimen nimeämälle henkilölle.
Aiheeseen liittyvät termit
Lakisääteinen toimitus, jossa kuolinpesän varat ja velat selvitetään. Pidettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta.
Perunkirjoituksessa laadittava asiakirja, jossa luetellaan kuolinpesän varat, velat ja osakkaat.
Oikeudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan varoista ja veloista kuolinhetkellä.
Vakuutus, joka maksetaan edunsaajalle vakuutetun kuoleman jälkeen.
Lue myös
Pesänhoitajan keskeiset tehtävät: pesän hallinnointi, asiakirjat, perunkirjoitus ja perinnönjako. Kuka voi toimia pesänhoitajana?
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Lue määräajan laskeminen, seuraamukset ja lisäajan hakeminen.
Opas kuolinpesän hallintoon: pesänselvitysprosessi, pesänhoitajan rooli, velkojien oikeudet, velat ja käräjäoikeuden rooli.