Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on lakisääteinen toimitus, jossa selvitetään kuolinpesän varat ja velat. Se on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja sen tuloksena syntyy perukirja.

Lakisääteinen määräaika

Perintökaaren (40/1965) 20 luvun 1 §:n mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Määräaika alkaa kuolinpäivästä riippumatta siitä, milloin omaiset saavat tiedon kuolemasta. Mikäli kolme kuukautta ei riitä, Verohallinnolta voidaan hakea kirjallisesti lisäaikaa ennen alkuperäisen määräajan umpeutumista. Lisäajan myöntäminen edellyttää perusteltua syytä, kuten pesän laajuutta tai kansainvälisiä kytköksiä.

Tarvittavat asiakirjat

Perunkirjoitusta varten tarvitaan useita asiakirjoja. Keskeisimpiä ovat vainajan sukuselvitys (katkeamaton virkatodistusketju 15 ikävuodesta kuolemaan), osakkaiden virkatodistukset, testamentti, avioehtosopimus sekä tiedot varoista ja veloista. Pankit, vakuutusyhtiöt ja viranomaiset antavat tarvittavat saldotodistukset ja asiakirjat kuolinpesän nimissä tehtäviin tiedusteluihin.

Osallistujat ja roolit

Perunkirjoitustilaisuuteen osallistuvat kuolinpesän osakkaat ja kaksi uskottua miestä. Pesänhoitaja eli se osakas, jonka hallussa pesän omaisuus on, vastaa tilaisuuden järjestämisestä. Uskotut miehet arvioivat pesän varat ja varmentavat perukirjan tiedot allekirjoituksellaan. Kaikki osakkaat kutsutaan todisteellisesti, mutta poissaolo ei estä toimitusta. Leski ei ole osakas mutta on velvollinen ilmoittamaan omat varansa ja velkansa perunkirjoituksessa.

Perunkirjoituksen kulku

Tilaisuudessa käydään järjestelmällisesti läpi vainajan varat, velat ja osakkaat. Uskotut miehet kirjaavat tiedot perukirjaan, joka on perunkirjoituksen lopputulos. Tilaisuus pidetään useimmiten pesänhoitajan kotona, asianajotoimistossa tai pankissa. Perunkirjoituksen hinta vaihtelee sen mukaan, tehdäänkö se itse vai käytetäänkö lakimiestä. Lakimiehen veloitus on tyypillisesti 500--1 500 euroa pesän laajuuden mukaan.

Perunkirjoituksen jälkeen

Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verohallinto vahvistaa perukirjan perusteella perintöveron määrän. Perukirja toimii myös kuolinpesän virallisena asiakirjana pankeissa, vakuutusyhtiöissä ja viranomaisissa. Ilman perukirjaa pesän varoja ei voida jakaa eikä omaisuutta siirtää perillisille.

Usein kysyttyä

Kenen vastuulla perunkirjoituksen järjestäminen on?

Perunkirjoituksen järjestäminen on sen osakkaan vastuulla, joka hoitaa kuolinpesän asioita eli pesänhoitajan. Käytännössä tämä on usein leski tai joku lapsista. Pesänhoitaja kutsuu paikalle uskotut miehet ja huolehtii tarvittavien asiakirjojen hankkimisesta.

Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitusta ei toimiteta ajoissa?

Jos perunkirjoitusta ei toimiteta kolmen kuukauden määräajan kuluessa eikä lisäaikaa ole haettu, verottaja voi toimittaa verotuksen arvioimalla kuolinpesän varallisuuden. Lisäksi pesän osakkaat voivat menettää oikeuden velkavastuurajaan, jolloin he vastaavat vainajan veloista henkilökohtaisesti.

Voiko perunkirjoitukseen saada lisäaikaa?

Kyllä. Lisäaikaa haetaan Verohallinnolta kirjallisesti ennen alkuperäisen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista. Hakemuksessa tulee perustella, miksi lisäaika on tarpeen. Tavallisia syitä ovat pesän laajuus, asiakirjojen saatavuus tai osakkaiden asuminen ulkomailla.