Kuka hallinnoi kuolinpesää?

Kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesää yhdessä, kunnes pesä on selvitetty ja jaettu. Osakkaat voivat valita keskuudestaan pesänhoitajan käytännön asioiden hoitajaksi. Jos osakkaat eivät pääse sopuun, käräjäoikeus voi määrätä pesänselvittäjän. Pesänselvittäjällä on laajemmat valtuudet kuin vapaaehtoisella pesänhoitajalla.

Mikä on pesänselvitys?

Pesänselvitys tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä, joilla kuolinpesän asiat saatetaan jakokuntoon: velkojen maksaminen, omaisuuden selvittäminen, perunkirjoituksen toimittaminen ja mahdollisten riita-asioiden ratkaiseminen. Pesänselvityksen jälkeen pesä voidaan jakaa osakkaiden kesken. Selvitys on tehtävä ennen jakoa.

Mitä tapahtuu jos kuolinpesän velat ylittävät varat?

Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa vainajan veloista, ellei heillä ole omaa takausvastuuta tai he laiminlyö perunkirjoituksen määräajassa. Ylivelkainen pesä voidaan jättää jakamatta, ja velkojat saavat saatavansa pesän varoista. Jos pesä on selvästi ylivelkainen, voidaan hakea pesän konkurssia. Perunkirjoitus on silti toimitettava.

Milloin tarvitaan käräjäoikeuden pesänselvittäjä?

Käräjäoikeudesta voidaan hakea pesänselvittäjää, kun osakkaat eivät pääse sopuun pesän hallinnosta, joku osakas väärinkäyttää asemaansa, pesä on monimutkainen tai riitaisa, velkojat sitä vaativat, tai kun pesä on ylivelkainen. Hakemus on vapaamuotoinen ja sen voi tehdä kuka tahansa osakas tai velkoja.

Kuinka kauan pesänselvitys kestää?

Yksinkertainen pesänselvitys voi valmistua muutamassa kuukaudessa. Monimutkaisissa tapauksissa – joissa on kiinteistöjä, yrityksiä, ulkomaanomaisuutta tai osakkaiden välisiä riitoja – selvitys voi kestää vuosia. Perunkirjoitus on toimitettava 3 kuukauden kuluessa kuolemasta, mutta muu selvitys ja jako voivat kestää pidempään.

Kuolinpesän hallinto: pesänselvitys ja pesänhoitaja

Kuolinpesän hallinnan perusteet

Kun henkilö kuolee, hänen omaisuutensa muodostaa kuolinpesän. Pesän hallinto on lailla säädelty prosessi, jonka tavoitteena on selvittää vainajan varallisuus, maksaa velat ja jakaa jäljelle jäävä omaisuus perillisille.

Kuolinpesän osakkaat

Kuolinpesän osakkaita ovat:

Perilliset – lain mukaiset perijät (lapset, puoliso, vanhemmat, sisarukset)
Testamentinsaajat – yleistestamentin saajat
Leski – avio-oikeuden nojalla osakas (ositukseen asti)
Erityistestamentin saajat (legaatinsaajat) eivät ole osakkaita

Yhteishallinto

Perintökaaren mukaan osakkaat hallitsevat pesää yhdessä:

Päätökset tehdään yksimielisesti
Yksittäinen osakas ei voi tehdä päätöksiä yksin
Kiireelliset toimenpiteet (esim. omaisuuden turvaaminen) ovat sallittuja
Pesän rahoja saa käyttää vain pesän menoihin (hautajaiset, velat, hallinto)

Hallinnan vaiheet

Väliaikainen hallinto – kuolemasta perunkirjoitukseen
Pesänselvitys – perunkirjoituksesta pesän selvitetyksi tulemiseen
Pesänjako – omaisuuden jakaminen osakkaiden kesken

Osakkaiden parenteelijärjestys

Lakimääräiset perilliset määräytyvät parenteelijärjestyksen mukaan:

I parenteeli: rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä
II parenteeli: vainajan vanhemmat ja heidän jälkeläisensä (sisarukset)
III parenteeli: isovanhemmat ja heidän lapsensa (tädit, sedät, enot)
Serkut eivät peri Suomen lain mukaan

Pesänhoitajan rooli

Pesänhoitaja on henkilö, joka hoitaa kuolinpesän käytännön asioita muiden osakkaiden puolesta.

Vapaaehtoinen pesänhoitaja

Osakkaat sopivat keskenään, kuka toimii pesänhoitajana
Yleensä lähiomainen (puoliso, lapsi)
Toimii muiden osakkaiden valtuutuksella
Ei tarvitse virallista nimitystä

Pesänhoitajan tehtävät

Pankkiasioiden hoitaminen pesän puolesta
Laskujen maksaminen pesän varoista
Vakuutusten ja sopimusten irtisanominen
Perunkirjoituksen järjestäminen
Veroasioiden hoitaminen
Yhteydenpito osakkaiden, velkojien ja viranomaisten kanssa

Lue lisää pesänhoitajan tehtävistä.

Pesänhoitajan vastuu

Pesänhoitaja toimii huolellisesti ja osakkaiden edun mukaisesti
Pesän varoja ei saa käyttää omiin tarkoituksiin
Kaikista merkittävistä päätöksistä on keskusteltava osakkaiden kanssa
Tilitysvelvollisuus muille osakkaille – on pystyttävä näyttämään, mihin rahaa on käytetty

Pesänhoitajan valtuutus

Pankissa asiointi edellyttää valtakirjaa muilta osakkailta
Suomi.fi-valtuutus mahdollistaa sähköisen asioinnin viranomaisten kanssa
Valtuutuksen laajuudesta kannattaa sopia selkeästi
Valtuutus voidaan peruuttaa milloin tahansa

Pesänselvitysprosessi

Pesänselvitys on järjestelmällinen prosessi, jolla pesä valmistellaan jakoa varten.

Omaisuuden kartoitus

Pankkitilit ja talletukset – tiedot pankeilta
Kiinteistöt ja asunto-osakkeet – lainhuutorekisteri, isännöitsijäntodistus (lisää: asunto-osakkeet perinnössä)
Arvopaperit ja rahasto-osuudet – arvo-osuusjärjestelmä
Ajoneuvot – Traficomin rekisteri
Tekijänoikeudet ja muut aineettomat oikeudet
Omaisuus ulkomailla – voi vaatia erillisiä selvityksiä

Velkojen selvittäminen

Asuntolainat, kulutusluotot ja luottokorttisaatavat
Verojäämät ja julkiset maksut
Takausvastuut
Hoitomaksut ja sairaalakustannukset
Hautajaiskulut (lue lisää siitä, kuka hautajaislaskun maksaa)
Lue lisää kuolinpesän veloista

Perunkirjoitus

Toimitettava 3 kuukauden kuluessa kuolemasta
Perukirjassa luetellaan kaikki varat ja velat
Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta
Perukirja on pesänselvityksen keskeinen asiakirja
Perunkirjoituksen määräaika on 3 kuukautta, mutta Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa ennen sen päättymistä

Sopimusten ja tilausten irtisanominen

Vuokrasopimus – kuolinpesä voi irtisanoa vuokrasopimuksen kuten toistaiseksi voimassa olevan. 1.10.2026 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan yksin asuneen vuokralaisen vuokrasuhde päättyy ilman irtisanomista kahden kuukauden kuluttua sen kuukauden lopusta, jona vuokranantaja sai tiedon kuolemasta, ellei kuolinpesä ilmoita haluavansa jatkaa sitä. Siirtymäsäännösten vuoksi ennen 1.10.2026 tehtyihin sopimuksiin sovelletaan osin vanhaa lakia, joten tarkista vanhemman sopimuksen kohdalla tilanne vuokranantajalta
Puhelinliittymät ja internet-sopimukset
Lehti- ja palvelutilaukset
Sähkö- ja vesisopimukset
Jäsenyydet ja vakuutukset

Velkojien oikeudet

Kuolinpesän velkojilla on omat laissa turvatut oikeutensa.

Velkojien asema

Vainajan velat ovat kuolinpesän velkoja
Velkojilla on oikeus saada saatavansa pesän varoista
Velat maksetaan ennen perinnönjakoa
Velkojat voivat valvoa etujaan pesänselvityksessä

Julkinen haaste

Jos pesän velkatilanteesta ei ole varmuutta:

Kuolinpesän osakas, leski, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija voi perunkirjoituksen jälkeen hakea julkista haastetta käräjäoikeudelta
Julkinen haaste on kutsu tuntemattomille velkojille ilmoittaa saatavansa
Haaste julkaistaan virallisessa lehdessä
Kuulutus julkaistaan viimeistään 3 kuukautta ennen määräpäivää, ja tuntemattomiksi jääneet velat lakkaavat määräpäivän jälkeen
Suojaa osakkaita tuntemattomilta veloilta

Velkojien suoja

Pesän omaisuutta ei saa jakaa ennen velkojen maksamista
Jos pesä jaetaan velat maksamatta, osakkaat voivat joutua palauttamaan jaossa saamaansa velkojen maksuun (perintökaari 21:6)
Velkoja voi hakea pesänselvittäjää käräjäoikeudesta
Velkoja voi vastustaa pesänjakoa, jos velkoja ei ole maksettu

Velat ylittävät varat

Ylivelkainen kuolinpesä on haastava mutta hallittavissa oleva tilanne.

Osakkaiden vastuu

Pääsääntö on selkeä:

Osakkaat eivät vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista
Poikkeukset: oma takausvastuu tai yhteinen velka (esim. yhteinen asuntolaina) sekä perunkirjoituksen laiminlyönti määräajassa, jolloin perunkirjoitusvelvollinen osakas voi joutua vastaamaan vainajan veloista (perintökaari 21:2)
Osakkaat eivät peri velkoja – vain omaisuutta
Perunkirjoitus on silti toimitettava

Miten toimia ylivelkaisessa pesässä

Toimita perunkirjoitus normaalisti – velat kirjataan perukirjaan
Selvitä velkojen todellinen määrä kattavasti
Neuvottele velkojien kanssa – usein sovinto on mahdollinen
Harkitse julkista haastetta tuntemattomien velkojen varalta
Älä jaa mitään ennen velkojen selvittämistä
Harkitse pesänselvittäjän hakemista käräjäoikeudesta

Pesän konkurssi

Jos varat eivät riitä velkojen maksuun, pesä voidaan asettaa konkurssiin
Konkurssihakemus tehdään käräjäoikeuteen
Konkurssipesänhoitaja myy omaisuuden ja jakaa varat velkojille
Osakkaat eivät joudu maksamaan erotusta
Konkurssi on harvoin tarpeen yksityishenkilön kuolinpesässä

Velkojen vanhentuminen

Yleinen vanhentumisaika on 3 vuotta viimeisestä erääntymispäivästä
Tuomioistuimen vahvistama velka: 15 vuotta (luonnollinen henkilö)
Vanhentuminen katkeaa perintätoimilla tai velallisen tunnustuksella
Kuolema ei katkaise eikä muuta vanhentumisaikoja

Käräjäoikeuden rooli

Käräjäoikeus puuttuu kuolinpesän hallintoon, kun osakkaat eivät pääse sopuun tai tilanne vaatii viranomaisen puuttumista.

Pesänselvittäjän hakeminen

Kuka tahansa osakas tai velkoja voi hakea pesänselvittäjää käräjäoikeudesta:

Hakemus on vapaamuotoinen kirjallinen hakemus
Perusteet on mainittava (riitaisuudet, monimutkaisuus, ylivelkaisuus)
Käräjäoikeus kuulee osakkaita ennen päätöstä
Pesänselvittäjäksi nimetään yleensä asianajaja
Pesänselvittäjän palkkion maksaa pesä
Jos pesän varat eivät riitä palkkioon ja kuluihin, ne maksaa se, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty (Perintökaari 19 luku 20 §)
Velkojan on ennen hakemuksen tekemistä esitettävä kuolinpesälle maksuvaatimus ja varattava sille kohtuullinen aika maksaa velka (Perintökaari 19 luku 2 §)

Pesänselvittäjän valtuudet

Oikeuden määräämällä pesänselvittäjällä on laajat valtuudet:

Ottaa pesän omaisuus haltuunsa
Tehdä päätöksiä ilman osakkaiden yksimielisyyttä
Myydä omaisuutta velkojen kattamiseksi (kiinteistön luovutukseen tarvitaan kuitenkin osakkaiden suostumus tai tuomioistuimen lupa)
Edustaa pesää oikeudenkäynneissä
Tehdä sopimuksia pesän puolesta
Hoitaa pesänselvitys loppuun ja saattaa pesä jakokuntoon

Pesänjakajan hakeminen

Jos osakkaat eivät pääse sopuun pesän jaosta:

Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudesta
Pesänjakaja laatii jakoehdotuksen ja pyrkii sovintoon
Jos osakkaat eivät hyväksy, pesänjakaja tekee toimitusjaon
Toimitusjakoa voi moittia käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa
Pesänjakajan palkkio maksetaan pesän varoista

Kustannukset

Pesänselvittäjän palkkio: laissa ei ole taksaa, vaan palkkio määräytyy pesän laadun ja laajuuden sekä tehdyn työn mukaan (perintökaari 19:20) – pyydä arvio etukäteen
Pesänjakajan palkkio: määräytyy samoin perustein (perintökaari 23 luku)
Käräjäoikeuden hakemusmaksu: 310 €
Mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asioista riidellään

Pesänjako

Pesänjako on kuolinpesän hallinnoinnin viimeinen vaihe.

Sopimusjako

Yleisin ja edullisin tapa jakaa pesä:

Osakkaat sopivat keskenään omaisuuden jaosta
Laaditaan jakokirja, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat
Jakokirja tarvitsee kaksi esteetöntä todistajaa
Jakokirja on perusta omistusoikeuden siirtämiselle (lainhuuto, rekisteröinti)

Toimitusjako

Jos sopuun ei päästä:

Pesänjakaja tekee jaon osakkaiden puolesta
Jakaja pyrkii ensisijaisesti sovintoon
Jakaja voi määrätä omaisuuden myytäväksi, jos sitä ei voi jakaa luontevasti (myyntiohje: kuolinpesän omaisuuden myynti)
Moiteoikeus 6 kuukautta jaon jälkeen

Ositus ennen jakoa

Jos vainaja oli naimisissa:

Ositus tehdään lesken ja kuolinpesän välillä
Avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan puoliksi (tasinko)
Leski voi vedota tasinkoprivilegiin (ei luovuta tasinkoa pesälle)
Ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa – vasta osituksen jälkeen tiedetään, mikä kuuluu pesään

Jaon vaikutukset

Omistusoikeus siirtyy – kiinteistöjen lainhuudatus, osakkeiden siirto
Kuolinpesä lakkaa olemasta kun kaikki on jaettu
Perintöverotus on jo toimitettu perukirjan perusteella
Osakkaat vastaavat jatkossa omasta omaisuudestaan

Jakamattomana pitäminen

Kuolinpesä voidaan myös jättää jakamattomaksi:

Leski voi jäädä asumaan yhteiseen kotiin hallintaoikeuden nojalla
Jakamaton pesä on itsenäinen verovelvollinen
Kuka tahansa osakas voi milloin tahansa vaatia jakoa
Jakamattomana pitäminen voi olla verotuksellisesti edullista tai haitallista

Lue lisää pesänhoitajan tehtävistä ja kuolinpesän veloista.

Kuolinpesän hallinto: pesänselvitys, pesänhoitaja ja oikeudelliset vaiheet