Perunkirjoituksen määräaika – 3 kuukautta kuolemasta

Määräajan laskeminen

Perintökaaren 20 luvun 1 §:n mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Määräaika lasketaan kuolinpäivästä, ja se päättyy kolmen kalenterikuukauden kuluttua vastaavana päivänä. Esimerkiksi jos vainaja kuolee 10. maaliskuuta, perunkirjoitustilaisuus on pidettävä viimeistään 10. kesäkuuta.

Jos viimeinen päivä osuu viikonloppuun tai arkipyhään, määräaika siirtyy seuraavaan arkipäivään. On tärkeää huomata, että itse perunkirjoitustilaisuus on pidettävä määräajassa — perukirjan toimittaminen Verohallinnolle on eri asia ja sille on oma kuukauden määräaikansa tilaisuudesta laskettuna.

Kolmen kuukauden sääntö koskee kaikkia kuolinpesiä riippumatta pesän koosta, varallisuuden laadusta tai osakkaiden lukumäärästä. Sama määräaika koskee niin yksinkertaista kuin monimutkaistakin pesää, minkä vuoksi tarvittavien asiakirjojen tilaaminen kannattaa aloittaa välittömästi kuolemantapauksen jälkeen.

Kuka vastaa järjestämisestä

Velvollisuus perunkirjoituksen järjestämisestä kuuluu sille kuolinpesän osakkaalle, jonka hoidossa pesän omaisuus on tai joka parhaiten tuntee pesän tilanteen. Tätä henkilöä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Käytännössä tämä on useimmiten leski, lapsi tai muu läheinen omainen.

Pesän ilmoittaja voi delegoida käytännön järjestelyt asianajajalle tai muulle asiantuntijalle, mutta juridinen vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta säilyy ilmoittajalla. Pesän ilmoittajan tehtäviin kuuluu myös varmistaa, että kaikki osakkaat ja testamentinsaajat kutsutaan tilaisuuteen todisteellisesti. Kutsut on lähetettävä hyvissä ajoin ennen tilaisuutta, ja kutsussa on mainittava tilaisuuden aika ja paikka.

Jos kukaan osakkaista ei ota vastuuta perunkirjoituksen järjestämisestä, se ei poista velvollisuutta. Verohallinto voi tällöin vaatia selvitystä ja määrätä seuraamuksia.

Seuraamukset myöhästymisestä

Jos perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa, Verohallinto voi perintö- ja lahjaverolain 36 a §:n nojalla määrätä veronkorotuksen perintöveroon. Korotuksen perusmäärä on 10 prosenttia lisääntyneestä verosta (enintään 50 prosenttia), ja lisäksi voidaan periä 50 euron myöhästymismaksu. Korotus voidaan jättää määräämättä, jos myöhästymiselle on hyväksyttävä syy. Myöhästyminen aiheuttaa myös käytännön ongelmia: pankkitilit pysyvät jäädytettyinä, perinnönjako viivästyy eikä lainhuutoja voida siirtää.

Myöhästynyt perunkirjoitus on silti toimitettava — velvollisuus ei poistu ajan kulumisella. Mitä pidempään perunkirjoitusta lykätään, sitä suuremmat seuraamukset voivat olla. Pahimmassa tapauksessa pitkään laiminlyöty perunkirjoitus voi johtaa siihen, että osakkaat joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen pesän veloista perintökaaren 21 luvun 2 §:n nojalla.

Käytännössä Verohallinto suhtautuu kohtuullisiin myöhästymisiin ymmärtäväisesti, kunhan perunkirjoitus toimitetaan mahdollisimman pian ja myöhästymisen syy selitetään. Tahallinen laiminlyönti on kuitenkin eri asia.

Perukirjan toimittaminen

Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Toimittaminen onnistuu sähköisesti OmaVero-palvelussa tai postitse. Sähköinen toimittaminen on nopein ja suositeltavin tapa. Perukirjaan liitetään tarvittavat asiakirjat kuten sukuselvitykset, testamentti ja saldotodistukset.

Verohallinto käyttää perukirjaa perintöverotuksen perusteena. Se tarkistaa ilmoitetut varat ja velat, ja tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä tai oikaisee varojen arvostusta. Perintöveropäätös annetaan yleensä muutaman kuukauden kuluessa perukirjan vastaanottamisesta. Osakkailla on oikeus hakea muutosta perintöverotukseen, jos he katsovat arvostuksen virheelliseksi.

Erityistilanteet

Tietyissä tilanteissa kolmen kuukauden määräaika voi osoittautua riittämättömäksi. Näitä ovat esimerkiksi laajat kansainväliset pesät, joissa ulkomaisten pankkien ja viranomaisten vastausajat ovat pitkiä. Myös tilanteet, joissa osakkaita on vaikea tavoittaa tai joissa samanaikaisesti käsitellään useita kytköksissä olevia kuolinpesiä, voivat vaatia lisäaikaa.

Näissä tilanteissa Verohallinnolta kannattaa hakea lisäaikaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten viimeistään pari viikkoa ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Lisäaikahakemus on vapaamuotoinen, ja se voidaan tehdä OmaVero-palvelussa tai kirjallisesti. Hakemuksessa on perusteltava, miksi lisäaikaa tarvitaan, ja ilmoitettava arvio siitä, milloin perunkirjoitus voidaan toimittaa. Verohallinto myöntää lisäaikaa yleensä 1–3 kuukautta kerrallaan, ja tarvittaessa sitä voi hakea uudelleen.