Kuolinpesän asioiden hoito valtakirjalla

Kuolinpesän asioita hoitavat lähtökohtaisesti kaikki osakkaat yhdessä. Valtakirja kuolinpesän asioiden hoitoon on asiakirja, jolla osakkaat antavat yhdelle henkilölle oikeuden tehdä sovitut toimet muiden puolesta, jottei jokaista laskua ja pankkikäyntiä varten tarvitse koota koko joukkoa saman pöydän ääreen.

Tarve tulee yleensä vastaan nopeasti. Vainajan tilillä on maksamattomia laskuja, asunnossa juoksee sähkösopimus ja vakuutusyhtiö kysyy, kuka pesää edustaa. Jos osakkaita on neljä ja yksi heistä asuu ulkomailla, yhteinen konttorikäynti ei ole realistinen. Valtakirja ratkaisee tämän, mutta vain jos se on kirjoitettu riittävän tarkasti. Jos olet vasta ensimmäisten käytännön asioiden äärellä, valtakirja tulee ajankohtaiseksi yleensä muutaman viikon sisällä kuolemasta.

Kuolinpesää hallitaan yhdessä

Perintökaaren (40/1965) 18 luku lähtee yhteishallinnosta: osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä pesän selvittämistä varten ja edustavat pesää ulospäin. Käytännössä se tarkoittaa yksimielisyyttä. Jokainen osakas voi siis myös estää toimen, johon hän ei suostu.

Keitä osakkaat ovat, ratkeaa perimysjärjestyksen ja mahdollisen testamentin perusteella, ja myös leskellä voi olla osakkaan asema. Suomi.fi:n opas läheisen kuolemasta sanoo asian suoraan: omaisuuden myynti edellyttää suostumusta kaikilta kuolinpesän osakkailta. Sama koskee esimerkiksi ajoneuvoja ja vuokrasopimuksen irtisanomista.

Yhteishallinto jatkuu niin kauan kuin pesä on jakamatta. Mitä pidempään jakamaton kuolinpesä jatkaa olemassaoloaan, sitä useammin valtakirjaa tarvitaan ja sitä tärkeämpää on pitää se ajan tasalla.

Valtakirja edellyttää siis sopua. Jos yksikin osakas kieltäytyy allekirjoittamasta, pesän asiat eivät etene valtuutuksen kautta, vaan yhdenkin osakkaan on mahdollista hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjää perintökaaren mukaisesti. Pesänselvittäjä ottaa pesän haltuunsa ja tekee päätökset osakkaiden sijasta, mikä maksaa pesälle rahaa. Sovinnollinen valtakirja on lähes aina kevyempi tie.

Mitä yksi osakas saa tehdä ilman muiden valtuutusta?

Perintökaari tuntee poikkeuksen yksimielisyydestä. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan tehdä ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Kyse on kiireellisistä toimista, ei pesän omaisuutta koskevista päätöksistä.

Pankit soveltavat samaa rajaa. Danske Bank kertoo esimerkiksi, että ennen perunkirjoitusta yksittäinen osakas voi maksaa vainajalle osoitettuja laskuja kuolinpesän tililtä ja lopettaa tarpeettomat automaattiset maksusopimukset. Hautauskulut ja vainajan elinaikana syntyneet laskut kuuluvat tähän joukkoon. Käytännöt vaihtelevat pankeittain, joten kysy oman pankin ohje ennen kuin oletat mitään. Laajemmat toimet vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen tai valtakirjan, ja tästä rajanvedosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa kuolinpesän pankkiasioista.

Mitä valtakirjassa pitää lukea?

Valtakirja on käyttökelpoinen vasta kun sen vastaanottaja pystyy lukemaan siitä, kuka saa tehdä mitä ja kenen puolesta. Nordea sanoo tämän tiukasti: kuolinpesän asioita ei voi hoitaa avoimilla valtakirjoilla.

Tarkista, että asiakirjasta löytyvät nämä:

vainajan nimi, henkilötunnus ja kuolinpäivä
kaikkien osakkaiden nimet ja se, että jokainen heistä esiintyy valtuuttajana
valtuutetun nimi ja henkilötunnus, oli hän osakas tai pesän ulkopuolinen asianhoitaja
yksilöidyt tehtävät: mitä tiliä saa käyttää, mitkä laskut saa maksaa, saako sopimuksia irtisanoa, saako omaisuutta myydä
voimassaoloaika tai maininta siitä, että valtakirja on voimassa toistaiseksi
päiväys ja jokaisen osakkaan allekirjoitus nimenselvennyksineen

Mitä tarkemmin tehtävät on kirjattu, sitä vähemmän vastaanottaja joutuu tulkitsemaan. Asunnon tai kiinteistön myynti kannattaa aina kirjata omaksi kohdakseen. Se on pesän merkittävin yksittäinen toimi eikä sisälly tavanomaiseen laskujenmaksuvaltuutukseen.

Yksilöity valtakirja vai yleisvaltakirja

Yleisvaltakirja antaa valtuutetulle laajan oikeuden toimia valtuuttajan puolesta ilman tehtäväluetteloa. Kuolinpesässä se harvoin riittää, koska vastaanottaja haluaa nähdä, että jokainen osakas on hyväksynyt juuri kyseisen toimen. Yksilöidyssä valtakirjassa valtuuttaja valtuuttaa tietyn henkilön hoitamaan sovittuja toimia puolestaan, ja tätä muotoa pankit pyytävät. Moni pankki tarjoaa omaa kuolinpesälomakettaan, ja sen käyttäminen säästää yleensä yhden kierroksen edestakaisin.

Kuka allekirjoittaa valtakirjan?

Allekirjoituksen antaa jokainen osakas. Alaikäisen puolesta allekirjoittaa huoltaja, ja jos osakkaalle on määrätty edunvalvoja, allekirjoittajana on edunvalvoja. Kun valtuutettu on itse osakas, hänen ja pesän välisissä toimissa voi syntyä eturistiriita, joten sellainen tilanne kannattaa tarkistaa etukäteen.

Laki ei vaadi kuolinpesän valtakirjalle todistajia. Kahden esteettömän todistajan käyttäminen on silti tavallista, ja se helpottaa allekirjoitusten aitouden osoittamista, jos siitä myöhemmin tulee kysymyksiä. Vastaanottaja pyytää yleensä alkuperäisen paperin, joten teetä valtakirjoja tarvittaessa useampi kappale kerralla.

Ulkomailla asuvan osakkaan allekirjoitus kannattaa hankkia ajoissa, koska postitse kulkeva alkuperäinen paperi voi viedä viikkoja. Valtuutus ei myöskään ole ikuinen. Osakas voi peruuttaa antamansa valtakirjan, jolloin peruutuksesta pitää ilmoittaa sekä valtuutetulle että sille pankille tai viranomaiselle, jolle valtakirja on toimitettu. Jos osakaspiiri muuttuu esimerkiksi sen vuoksi, että testamentti tai uusi perillinen tulee tietoon, vanha valtakirja ei enää kata koko pesää ja tilalle tehdään uusi.

Miten tämä eroaa perunkirjoituksen valtakirjasta?

Kaksi eri asiakirjaa menee helposti sekaisin. Perunkirjoituksen valtakirja koskee yhtä tilaisuutta: osakas valtuuttaa jonkun edustamaan itseään perunkirjoituksessa, kun hän ei pääse paikalle. Se on kertaluonteinen ja päättyy, kun tilaisuus on pidetty, ja siitä kerrotaan omassa artikkelissaan mallipohjineen.

Tämä artikkeli käsittelee jatkuvaa hallintoa: pankkiasioita, laskuja, sopimuksia ja omaisuuteen kohdistuvia toimia myös sen jälkeen, kun perukirja on valmis. Sama henkilö voi hoitaa molemmat roolit, mutta yksi paperi ei kata toista. Itse perunkirjoitus on määräaikainen toimitus: Verohallinnon mukaan se pitää toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja perukirja antaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Mitä pankki tarkistaa ennen kuin valtakirja alkaa toimia

Valtakirja ei ala toimia pelkällä allekirjoituksella. Pankin on ensin tiedettävä, ketkä osakkaat ovat, ja vasta sen jälkeen se voi todeta, että valtakirjassa on kaikkien suostumus. Nordean mukaan osakkaiden antama valtakirja astuu voimaan, kun perukirja liitteineen on toimitettu pankkiin.

Tarkastusta varten pankki pyytää tyypillisesti:

allekirjoitetun perukirjan kokonaisuudessaan liitteineen
katkeamattoman sukuselvityksen eli virkatodistukset vainajasta 15 ikävuodesta kuolinpäivään
elossaolotodistukset osakkaista, jos tieto ei käy ilmi muista virkatodistuksista
testamentin, avioehdon tai osituskirjan, jos sellainen on olemassa

Sukuselvitykselle on vaihtoehto. Danske Bankin ohjeen mukaan katkeamattoman sukuselvityksen sijasta kelpaa Digi- ja väestötietoviraston vahvistama perukirjan osakasluettelo. Jos pesän asioita joudutaan hoitamaan monessa paikassa, tämä vaihtoehto kannattaa punnita heti perunkirjoituksen jälkeen. Samaa punnintaa kannattaa tehdä siitä, hoidatko perunkirjoituksen itse vai asianajajalla.

Perukirjan osakastietojen vahvistaminen

Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa hakemuksesta, että perukirjaan merkityt osakkaat ovat käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella oikeat. Vahvistusta voi hakea osakas, leski, pesänhoitaja, pesänselvittäjä, pesänjakaja tai testamentin toimeenpanija. DVV huomauttaa, ettei osakastietojen vahvistus ole oikeudellisesti sitova päätös siitä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita.

Hyöty on käytännöllinen. Vahvistetulla osakasluettelolla osakkaat osoittavat kolmannelle osapuolelle, että he voivat yhdessä edustaa pesää, eikä sukuselvitystä tarvitse käydä läpi joka paikassa erikseen. Eniten siitä on hyötyä asunnon tai kiinteistön myynnissä. Vuonna 2026 vahvistus maksaa DVV:ssä 137 euroa, kun osakkaina ovat vain rintaperilliset, vanhemmat tai leski, ja 245 euroa muissa tapauksissa. Käsittelyaika on DVV:n mukaan kuusi viikkoa, joten hae vahvistusta hyvissä ajoin ennen kuin kauppa on ajankohtainen.

Verohallinnon oma valtakirja ja sähköinen asiointi

Verohallinnolla on kuolinpesää varten oma lomake, valtakirja kuolinpesän veroasioita varten (3630). Sillä osakkaat valtuuttavat haluamansa henkilön kuolinpesän valtuutetuksi asianhoitajaksi, ja kaikkien osakkaiden pitää allekirjoittaa lomake. Alaikäisen osakkaan puolesta lomakkeen allekirjoittaa huoltaja. Asianhoitaja voi ottaa vastaan pesän veropostin, ilmoittaa yhteystiedot ja tilinumeron sekä hoitaa veroasioita puhelimitse tai verotoimistossa.

Sähköinen asiointi on rajattua. Verohallinto toteaa, ettei tällä valtakirjalla voi hoitaa veroasioita OmaVerossa, vaan sähköistä asiointia varten kuolinpesällä täytyy olla Y-tunnus ja Suomi.fi-valtuus. Suomi.fi-valtuuksien ohje kertoo syyn: kuolinpesän puolesta ei voi asioida Suomi.fi-valtuuksien avulla, koska kuolinpesän osakkaita ei ole merkitty mihinkään rekisteriin. Paperivaltakirja on siis edelleen pääsääntö, ja se kannattaa ottaa huomioon aikataulussa.

Edunvalvontavaltuutus ei jatku kuoleman jälkeen

Moni olettaa, että vainajan tekemä edunvalvontavaltuutus siirtyy kuolinpesän hoitamiseen. Näin ei ole. Valtuutus päättyy valtuuttajan kuolemaan, ja Suomi.fi:n edunvalvontaoppaan mukaan valtuutetun pitää luovuttaa valtuuttajan omaisuus kuolinpesän osakkaille sekä tehdä kuolinpesälle päätöstili, ellei valtuutuksessa ole erikseen vapautettu tästä velvollisuudesta.

Kuoleman jälkeen päätösvalta siirtyy osakkaille. Jos sama luotettu henkilö jatkaa asioiden hoitamista, hän tarvitsee siihen uuden valtakirjan pesän osakkailta. Edunvalvontavaltuutus on hyödyllinen väline elinaikana, mutta se ei kanna kuoleman yli.

Tämä on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa, joten varmista oman tilanteesi ajantasainen ohje Verohallinnolta, Digi- ja väestötietovirastosta, omasta pankistasi tai lakimieheltä.