Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla henkilö varautuu etukäteen tilanteeseen, jossa hän ei itse pysty hoitamaan asioitaan. Valtuutuksella nimetty henkilö saa oikeuden hoitaa valtuuttajan taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita. Edunvalvontavaltuutus on tärkeä osa ennakkosuunnittelua testamentin ja hoitotahdon rinnalla.
Laatiminen ja muotovaatimukset
Edunvalvontavaltuutus laaditaan kirjallisesti, ja valtuuttajan on allekirjoitettava se kahden yhtä aikaa läsnä olevan todistajan nähden. Todistajien on oltava esteettömiä — he eivät saa olla valtuutetun lähisukulaisia. Asiakirjassa nimetään valtuutettu ja varavaltuutettu sekä määritellään, mitä asioita valtuutus kattaa: taloudellisia asioita, terveydenhuoltoa vai molempia.
Vahvistaminen
Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan vasta kun DVV (Digi- ja väestötietovirasto) vahvistaa sen. Vahvistamista haetaan, kun valtuuttaja on menettänyt kykynsä hoitaa asioitaan — esimerkiksi muistisairauden, onnettomuuden tai vakavan sairauden vuoksi. Hakemukseen liitetään lääkärinlausunto valtuuttajan tilasta ja alkuperäinen valtuutusasiakirja.
Merkitys kuolemaan varautumisessa
Vaikka edunvalvontavaltuutus päättyy valtuuttajan kuolemaan, se on olennainen osa kokonaisvaltaista ennakkosuunnittelua. Vakavan sairauden aikana valtuutettu voi hoitaa sairaan puolesta pankkiasioita, laskujen maksua ja viranomaisasiointia. Kuoleman jälkeen asioiden hoito siirtyy kuolinpesän osakkaille ja mahdolliselle pesänhoitajalle. Lisätietoa kuoleman jälkeisistä toimista löydät perunkirjoitusoppaasta.
Usein kysyttyä
Miten edunvalvontavaltuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutus laaditaan kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden yhtä aikaa läsnä olevan todistajan nähden. Valtuuttajan on oltava 18-vuotias ja oikeustoimikelpoinen. Asiakirjassa nimetään valtuutettu henkilö ja määritellään, mihin asioihin valtuutus ulottuu.
Milloin edunvalvontavaltuutus astuu voimaan?
Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan, kun DVV (Digi- ja väestötietovirasto) vahvistaa sen. Vahvistamista haetaan, kun valtuuttaja on menettänyt kykynsä hoitaa asioitaan esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai vanhuudenheikkouden vuoksi. Pelkkä asiakirjan laatiminen ei riitä.
Miten edunvalvontavaltuutus liittyy kuoleman jälkeisiin asioihin?
Edunvalvontavaltuutus päättyy valtuuttajan kuolemaan. Kuoleman jälkeen asioita hoitavat kuolinpesän osakkaat ja mahdollinen pesänhoitaja. Edunvalvontavaltuutus on kuitenkin tärkeä osa ennakkosuunnittelua hoitotahdon ja testamentin rinnalla.
Aiheeseen liittyvät termit
Henkilön etukäteen ilmaisema tahto omasta hoidostaan tilanteessa, jossa hän ei itse pysty päätöksiin.
Oikeudellinen asiakirja, jolla henkilö määrää omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen.
Digi- ja väestötietovirasto. Vastaa väestötietojärjestelmästä ja kuoleman rekisteröinnistä.
Oikeudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan varoista ja veloista kuolinhetkellä.
Lue myös
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Lue määräajan laskeminen, seuraamukset ja lisäajan hakeminen.
Edunvalvontavaltuutus antaa valitsemallesi henkilölle oikeuden hoitaa asioitasi. Lue valtuutuksen sisältö, rekisteröinti DVV:ssä ja voimaantulo.
Opas kuolinpesän hallintoon: pesänselvitysprosessi, pesänhoitajan rooli, velkojien oikeudet, velat ja käräjäoikeuden rooli.