Perinnön jakautuminen lesken ja lasten kesken
· 6 min
Kun puoliso kuolee, perintö jaetaan lesken ja lasten kesken kahdessa vaiheessa: ensin osituksessa erotetaan lesken oma osuus, sitten vainajan jäämistö jaetaan perillisille. Jos vainajalta jäi lapsia, jäämistö menee kokonaan heille. Leski ei ole perillinen lainkaan silloin, kun rintaperillisiä on. Perintökaaren (40/1965) 3 luvun 1 §:n mukaan jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle vain, jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillistä.
Lesken turva rakentuu siis muusta kuin perintöoikeudesta. Se muodostuu avio-oikeudesta, asumissuojasta ja mahdollisesta testamentista. Kun nämä erottaa toisistaan, perinnönjaon lopputulos on helppo ymmärtää.
Perilliset, kun vainajalta jäi puoliso ja lapsia
Perintökaaren 2 luvun 1 §:n mukaan lähinnä saavat perinnön rintaperilliset, ja kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Kuolleen lapsen tilalle tulevat hänen omat jälkeläisensä. Tämä on suomalaisen perimysjärjestyksen lähtökohta, eikä leskellä ole siinä sijaa.
Käytännössä leski saa silti usein merkittävän osan puolisoiden yhteisestä varallisuudesta. Se on hänen oma osuutensa, joka erotetaan pesästä ennen kuin perillisten kesken jaetaan mitään. Sitä ei lasketa perinnöksi.
Ositus tehdään ennen perinnönjakoa
Suomi.fi:n Läheisen kuolema -oppaan mukaan ositus täytyy aina tehdä ennen perinnönjakoa. Ositus ratkaisee, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesälle ja mikä leskelle.
Avioliitto synnyttää puolisoille avio-oikeuden toistensa omaisuuteen, ellei sitä ole avioehtosopimuksella suljettu pois. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaiset nettovarat lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Vähemmän varakas puoliso saa erotuksen tasinkona.
- Jos vainaja oli varakkaampi, leskellä on oikeus saada tasinkoa kuolinpesältä. Leski voi myös kieltäytyä ottamasta sitä vastaan.
- Jos leski oli varakkaampi, kuolinpesä olisi lähtökohtaisesti oikeutettu tasinkoon lesken varoista.
- Jos avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois, omaisuus erotellaan omistussuhteiden mukaan.
Osituksessa saatu omaisuus ei ole perintöä, joten siitä ei makseta perintöveroa. Omaisuus ja velat kirjataan ensin perukirjaan, ja perunkirjoitus on siksi se vaihe, jossa jaon pohja syntyy.
Esimerkki: leski ja kaksi lasta
Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa vainajalta jäi leski ja kaksi yhteistä lasta, avioehtoa ei ole tehty eikä testamenttia ole. Puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista kokonaisuudessaan. Jako etenee kahdessa vaiheessa, ja vaiheet kannattaa pitää erillään.
- Ensin ositus. Puolisoiden nettovarat lasketaan yhteen, ja leski saa niistä puolet avio-oikeuden perusteella.
- Sitten perinnönjako. Jaettavana on vain toinen puolisko, eli vainajan jäämistö.
- Lapset saavat jäämistöstä yhtä suuret osat, tässä tapauksessa puolet kummallekin.
- Leski ei saa perinnönjaossa mitään, mutta hänelle jäänyt osituksen puolisko on hänen omaa omaisuuttaan, jonka hän omistaa täysin.
Kumpikin lapsi saa siis neljäsosan puolisoiden yhteenlasketuista nettovaroista. Lopputulos muuttuu, jos avioehto rajaa avio-oikeutta, jos leski vetoaa tasinkoetuoikeuteen tai jos puolisoiden varallisuus oli epätasainen. Osuudet lasketaan aina todellisista nettovaroista.
Tasinkoprivilegi eli oikeus kieltäytyä tasingon maksamisesta
Avioliittolain (234/1929) 103 §:n 2 momentti antaa leskelle yksipuolisen etuoikeuden. Ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Etuoikeus toimii vain yhteen suuntaan. Varakkaampi leski saa pitää omansa, mutta vainajan perilliset eivät voi vastaavasti kieltäytyä maksamasta tasinkoa leskelle. Säännöksen tarkoitus on suojata lesken elintasoa.
Etuoikeuteen on vedottava. Se kirjataan käytännössä perukirjaan tai ositussopimukseen, ja jos siitä ei ole mainintaa, leski voi menettää siihen vetoamisen mahdollisuuden. Jos ositusta ei ole toimitettu ennen lesken kuolemaa, lesken kuolinpesä ei enää voi vedota etuoikeuteen hänen puolestaan.
Leski perii koko jäämistön vain lapsettomana
Lapsettoman puolison jäämistö menee kokonaan leskelle. Vainajan vanhemmat, sisarukset tai heidän jälkeläisensä eivät saa siinä vaiheessa mitään, vaikka he olisivat elossa. Heidän vuoronsa tulee vasta lesken kuoltua.
Sama koskee tilannetta, jossa vainajalla oli vain aiemmasta suhteesta syntyneitä lapsia. He ovat rintaperillisiä ja perivät isänsä tai äitinsä, jolloin leski jää perinnön ulkopuolelle riippumatta avioliiton kestosta.
Lesken oikeus pitää yhteinen koti
Perintökaaren 3 luvun 1 a §:ssä on lesken vähimmäissuoja. Rintaperillisen jakovaatimuksesta ja testamentinsaajan oikeudesta huolimatta leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan, hänen kodikseen sopivan asunnon.
Suojaan liittyy yksi ehto: se ei koske leskeä, jonka omaan varallisuuteen sisältyy kodiksi sopiva asunto. Jos leski omistaa toisen asunnon, jossa hän voi asua, hän ei voi pitää yhteistä kotia hallinnassaan lasten jakovaatimusta vastaan.
Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuinirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana lesken hallintaan. Sitä koskeva suoja on ehdoton eikä riipu lesken muusta varallisuudesta.
Ilman jakovaatimusta leski saa pitää koko jäämistön jakamattomana hallinnassaan. Rintaperillisen vaatimus tai vainajan testamentti murtaa tuon laajemman oikeuden, ja asuntoa koskeva suoja jää jäljelle. Pesä voi tästä syystä pysyä vuosia jakamattomana kuolinpesänä.
Hallintaoikeus ei ole omistusoikeus
Kun lapset saavat asunnon omistukseensa ja leski jää siihen asumaan, omistus ja hallinta eroavat toisistaan. Verohallinnon ohjeen mukaan hallintaoikeuden haltija saa käyttää omaisuutta ja nauttia siitä saatavan tuoton, esimerkiksi vuokratulon. Hän vastaa myös juoksevista kuluista, kuten vedestä, sähköstä ja vakuutusmaksuista.
Sitä leski ei voi tehdä, että myisi tai panttaisi asunnon. Hallitsemaansa omaisuutta ei voi luovuttaa ilman omistajan suostumusta, eikä hallintaoikeutta voi testamentata tai siirtää toiselle. Oikeus on henkilökohtainen ja päättyy lesken kuolemaan.
Hallintaoikeus alentaa perillisten perintöveroa hallintaoikeusvähennyksen kautta. Vähennys lasketaan kertomalla omaisuuden käypä arvo tuottokertoimella ja hallintaoikeuden haltijan ikään perustuvalla kertoimella. Verohallinnon ohjeen mukaan tuottokerroin on 3 prosenttia vapaa-ajan asunnosta ja 5 prosenttia muusta omaisuudesta, joten vakituiseen asuntoon sovelletaan viiden prosentin kerrointa.
Toissijaiset perilliset lesken kuoltua
Kun leski on perinyt lapsettoman puolisonsa, ensiksi kuolleen puolison suku ei jää tyhjin käsin. Perintökaaren 3 luvun 1 §:n mukaan lesken kuollessa puolet hänen pesästään menee niille ensiksi kuolleen puolison isästä, äidistä, veljistä ja sisarista tai veljen tai sisaren jälkeläisistä, joilla silloin on lähinnä oikeus periä hänet.
Nämä toissijaiset perilliset ovat kuolinpesän osakkaita jo lesken eläessä siltä osin kuin kyse on ensiksi kuolleen puolison jäämistöstä. Se rajoittaa lesken mahdollisuuksia määrätä omaisuudesta testamentilla: hän voi testamentata vapaasti vain oman puolikkaansa.
Testamentti, lakiosa ja uusperheen tilanne
Keskinäisellä testamentilla puolisot voivat parantaa lesken asemaa merkittävästi. Tavallisimmin siinä annetaan leskelle joko omistusoikeus tai elinikäinen hallintaoikeus koko jäämistöön.
Rintaperillistä testamentti ei kuitenkaan syrjäytä kokonaan. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, joka perilliselle lain mukaan kuuluisi. Lakiosaa ei saa automaattisesti. Perintökaaren 7 luvun 5 §:n mukaan rintaperillisen on esitettävä lakiosavaatimus testamentinsaajalle todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Määräajan jälkeen oikeus lakiosaan menetetään, ja testamentti jää voimaan sellaisena kuin se on kirjoitettu.
Uusperheissä tilanne kärjistyy usein siihen, että vainajan omat lapset vaativat jakoa heti ja leski jää asumaan hallintaoikeuden varaan. Uusperheen perintösuunnittelu kannattaa tehdä hyvissä ajoin, koska jälkikäteen valittavana ovat vain lain oletukset.
Avopuoliso ei ole leski perintöoikeuden mielessä
Kaikki edellä kuvattu koskee vain avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta. Avopuoliso ei kuulu lakimääräiseen perimysjärjestykseen lainkaan, eikä hän peri mitään ilman testamenttia, vaikka yhteistä elämää olisi takana vuosikymmeniä.
Ero näkyy asumisessa terävimmin. Avopuolisolla ei ole perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaista oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin, joten vainajan omistama asunto kuuluu kokonaisuudessaan kuolinpesälle. Testamentti on avopuolisoille se keino, jolla asema turvataan, ja sekin väistyy rintaperillisen lakiosan tieltä.
Perintövero lesken osalta
Leski, joka ei peri mitään, ei maksa perintöveroa. Kun leski perii, hän saa perintöosuudestaan puolisovähennyksen, joka on perintö- ja lahjaverolain 12 §:n mukaan 90 000 euroa. Vähennys tehdään ennen veron laskemista. Kun kuolema on tapahtunut 1.1.2026 tai myöhemmin, leski ei maksa perintöveroa alle 120 000 euron osuudesta, koska vähennyksen päälle tulee 30 000 euron veroton raja.
Veroluokat ja asteikot muuttuvat lainsäädännön mukana, ja voimassa olevat luvut kannattaa tarkistaa Verohallinnolta. Taloudellinen turva lesken kuoleman jälkeen ei muutenkaan rajoitu perintöön, sillä eläkelaitos ratkaisee erikseen oikeuden leskeneläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen.
Tämä on yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa, joten tarkista oman tilanteesi vaikutukset Verohallinnolta tai lakimieheltä.