Siirry sisältöön

Testamentin moittiminen: perusteet ja aika

· 4 min

Testamentin voi julistaa pätemättömäksi vain, jos kyse on lain luettelemasta perusteesta: tekijä ei saanut tehdä testamenttia, muoto on virheellinen, tekijän sieluntoiminta oli häiriintynyt tai tekijää on painostettu tai johdettu harhaan. Perillisen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi.

  • Testamentin voi julistaa pätemättömäksi vain perintökaaren 13 luvun perusteilla
  • Perillisen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta
  • Lakiosan vaatiminen on eri asia kuin moite eikä edellytä, että testamentti olisi virheellinen

Testamentin riitauttaminen on vakava vaihe, ja määräaika on lyhyt. Tässä oppaassa selitetään, mitä moittiminen tarkoittaa, mitä perusteita laki tuntee ja miten se eroaa lakiosan vaatimisesta. Jos olet itse tekemässä testamenttia, lue myös testamentin tekeminen.

Moite ja lakiosa ovat eri asioita

Nämä kaksi sekoitetaan usein:

  • Moite tarkoittaa väitettä, että testamentti on pätemätön kokonaan tai osittain. Se perustuu 13 luvussa lueteltuihin perusteisiin ja johtaa kanteeseen tuomioistuimessa.
  • Lakiosa on rintaperillisen lakisääteinen vähimmäisosuus. Perintökaaren 7 luvun 5 §:n mukaan testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa. Lakiosa on puolet siitä, mikä perillisen perintöosa olisi lain mukaan. Lakiosan vaatiminen ei edellytä, että testamentti olisi virheellinen. Perillisen on vedottava lakiosaan ilmoittamalla vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi (7 luku 5 §).

Tyypillinen tilanne on tämä: testamentti on pätevä, mutta antaa kaiken avopuolisolle tai yhdelle lapselle. Silloin ei ensisijaisesti moitita, vaan vaaditaan lakiosaa. Lisätietoa: testamentti ja lakiosa.

Neljä moiteperustetta

Perintökaaren 13 luvun 1 §:n mukaan testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi seuraavilla perusteilla:

  1. Tekijä ei ollut kelpoinen testamentin tekemiseen. Perintökaaren 9 luvun 1 §:n mukaan testamentilla saa määrätä jäämistöstään se, joka on täyttänyt 18 vuotta. Nuorempikin saa tehdä testamentin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja 15 vuotta täyttänyt muutoin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita.
  2. Muoto ei täytä lain vaatimuksia. Testamentin on oltava kirjallinen, ja kahden todistajan on oltava yhtä aikaa läsnä, kun tekijä allekirjoittaa sen tai tunnustaa allekirjoituksensa. Todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan ja tiedettävä, että asiakirja on testamentti (10 luku 1 §). Todistajaksi ei saa ottaa alle 15-vuotiasta, sieluntoiminnan häiriön vuoksi todistamaan kykenemätöntä, tekijän puolisoa, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa sukulaista tai lankoa, tekijän sisarusta tai tämän puolisoa, ottovanhempaa tai ottolasta (10 luku 4 §). Todistaja ei myöskään saa todistaa määräystä, joka tehdään hänen tai hänen lähipiirinsä hyväksi.
  3. Sieluntoiminnan häiriö. Jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai tekijän muu sieluntoiminnan häiriö, testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi. Käytännössä kysymys on siitä, ymmärsikö tekijä testamentin merkityksen sitä tehdessään.
  4. Pakotus, painostus, petos tai erehdys. Testamentti voidaan moittia, jos tekijä on pakotettu tekemään se tai hänet on taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa. Sama koskee tilannetta, jossa hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tai hän on muutoin erehtynyt siten, että erehdys on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa.

Lisäksi 13 luvun 2 §:n mukaan testamentin määräys on pätemätön, jos sen osalta ei ole noudatettu 10 luvun 4 §:n 2 momentin todistajasäännöstä.

Jos moitteen peruste ei ole yksi näistä, testamenttia ei voi moittia. Perillisen pettymys, epäoikeudenmukaiseksi koettu jako tai se, että tekijä suosi toista, eivät ole perusteita.

Tiedoksianto käynnistää määräajan

Perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaan testamentin tekijän kuoltua testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti. Samalla perillisille annetaan oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos tekijän perillisenä on eloonjäänyt puoliso, testamentti annetaan tiedoksi myös niille ensiksi kuolleen puolison sukulaisille, joilla on lähin oikeus periä testamentin tekijä. Jos perillisiä ei ole, testamentti annetaan tiedoksi Valtiokonttorille.

Tiedoksiannon päivä on tärkeä. Se aloittaa määräajat.

Kuuden kuukauden määräaika

Perintökaaren 14 luvun 5 §:n mukaan perillisen, joka haluaa moittia testamenttia, on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon testamentista tiedoksiannon yhteydessä. Kanne nostetaan tuomioistuimessa. Jos määräaika menee umpeen, moiteoikeus raukeaa.

Samassa pykälässä on kaksi tärkeää rajoitusta:

  • Hyväksytty testamentti. Perillisellä ei ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan. Älä siksi allekirjoita mitään, mikä voidaan tulkita testamentin hyväksymiseksi, ennen kuin olet harkinnut asiaa.
  • Ei siirry velkojille. Perillisen oikeus moittia testamenttia ei siirry hänen velkojilleen (14 luku 6 §).

Mitä tehdä, jos epäilet testamenttia

  1. Pyydä jäljennös testamentista ja selvitä, milloin se annettiin tiedoksi. Merkitse päivä ylös.
  2. Tarkista muoto. Oliko todistajia kaksi, olivatko he yhtä aikaa läsnä ja onko heidän nimikirjoituksensa asiakirjassa? Onko joku todistajista sukua tekijälle?
  3. Kokoa näyttö. Moitteen peruste on voitava osoittaa, joten kerää asiakirjat ja tiedot, jotka liittyvät testamentin tekoon ja tekijän tilaan. Juristi auttaa arvioimaan, mitä näyttöä tarvitaan.
  4. Hae juridista neuvontaa ajoissa. Oikeusaputoimisto ja asianajajat auttavat arvioimaan, onko perusteita. Kuuden kuukauden määräaika on lyhyt, joten älä odota.
  5. Harkitse sovintoa. Riidat vievät aikaa ja rahaa ja kuormittavat perhesuhteita. Lisätietoja: perintöriidat ja niiden ehkäiseminen.

Tiedot tarkistettu 12.10.2026 Finlexistä (Perintökaari 40/1965). Tämä on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Moiteasiassa tarvitaan juristin arvio.

Keskustele tekoälyn kanssa:ChatGPTClaudePerplexity

Lähteet

  1. Perintökaari 40/1965 - Finlex

Usein kysyttyä

Voiko testamentin moittia, jos se tuntuu epäreilulta?

Ei. Moittimiseen tarvitaan jokin lain neljästä perusteesta. Jos testamentti on pätevä mutta loukkaa lakiosaa, ratkaisu on lakiosan vaatiminen.

Kuinka kauan moitekanteelle on aikaa?

Kuusi kuukautta siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi Perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaisesti.

Kuka voi moittia testamenttia?

Perillinen. Perintökaaren 14 luvun 5 §:n mukaan moitekanteen nostaa perillinen, joka haluaa moittia testamenttia 13 luvun perusteilla.

Mitä jos testamenttia ei ole annettu tiedoksi?

Määräaika alkaa tiedoksiannosta. Jos testamenttia ei ole annettu sinulle tiedoksi, varmista testamentin saajalta, onko asia hoidettu, ja pyydä jäljennös.

Voiko suullinen testamentti olla pätevä?

Perintökaaren 10 luvun 3 §:n mukaan sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi estynyt saa tehdä testamentin suullisesti kahden todistajan ollessa läsnä tai omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla. Testamentti raukeaa, jos tekijällä on esteen lakattua ollut kolmen kuukauden ajan tilaisuus tehdä sellainen testamentti, joka täyttää 1 §:n vaatimukset.

Lisää aiheesta: perintö ja kuolinpesä: oppaat tilanteen mukaan.

Testamentin moittiminen: perusteet ja aika | Muistovalkea