Keskinäinen testamentti: lapset, lakiosa ja malli

Keskinäinen testamentti on kahden ihmisen – yleensä aviopuolisoiden – yhdessä tekemä testamentti, jolla kumpikin määrää omaisuudestaan toisen hyväksi. Sen tärkein tehtävä on turvata lesken asema: koti ja yhteinen talous eivät hajoa heti ensimmäisen puolison kuoltua.

Lyhyet vastaukset yleisimpiin kysymyksiin:

• Saavatko lapset mitään? Kyllä – lapsilla on aina oikeus lakiosaan, jos he vaativat sitä ajoissa. Lue lisää
• Mitä tapahtuu molempien kuoltua? Omaisuus jaetaan toissijaismääräyksen mukaan tai sen puuttuessa lain mukaan. Lue lisää
• Perintövero? Vuodesta 2026 leski saa perintöosuudestaan 120 000 euroa verotta. Lue lisää
• Hinta? Itse tehtynä 0 €, lakitoimistossa tyypillisesti muutama sata euroa. Lue lisää

Lue myös yleisopas testamentin tekemisestä.

Mikä on keskinäinen testamentti?

Keskinäinen testamentti on yksi asiakirja, jossa kaksi ihmistä tekee testamenttimääräykset toistensa hyväksi. Tavallisimmin sen tekevät aviopuolisot, mutta se sopii myös avopuolisoille ja esimerkiksi yhdessä asuville sisaruksille.

Keskinäinen testamentti on yleinen ratkaisu, koska ilman sitä leskeksi jäävän puolison asema voi olla yllättävän heikko, jos vainajalla on lapsia.

Aviopuolisoiden keskinäinen testamentti – kenelle se on tärkeä?

Aviopuolisot, joilla on lapsia

Ilman testamenttia lapset ovat ensisijaisia perillisiä, eikä leski peri puolisoaan. Leskellä on kuitenkin lain mukaan oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto, ellei hänellä ole omaa sopivaa asuntoa. Keskinäinen testamentti antaa leskelle tätä laajemman turvan. Lue lisää lesken oikeuksista.

Avopuolisot

Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri toiselta mitään, vaikka hänen oma omaisuutensa, kuten oma osuus yhteisestä kodista, säilyy hänellä. Keskinäinen testamentti on avopuolisoille käytännössä ainoa keino turvata toisen asema.

Lapsettomat pariskunnat

Lapsettoman avioparin kohdalla puoliso perii lain mukaan kaiken. Lesken kuoltua ensin kuolleen puolison sukulaisilla voi kuitenkin olla oikeus osaan omaisuudesta. Keskinäinen testamentti ja sen toissijaismääräys selkeyttävät, mihin omaisuus lopulta päätyy.

Uusperheet

Uusperheessä lapsipuoli ei peri isä- tai äitipuoltaan. Ilman huolellista testamenttia toisen puolison lapset voivat jäädä ilman perintöä toisen vanhemman osalta. Lue lisää testamentin tekemisestä.

Omistusoikeus vai hallintaoikeus?

Keskinäinen testamentti voidaan tehdä kahdella tavalla – tai yhdistämällä ne.

Yhdistelmätestamentti

Usein toimiva ratkaisu on yhdistelmä: esimerkiksi koti hallintaoikeudella leskelle ja muu omaisuus omistusoikeudella. Näin leski voi asua kotona loppuun asti, mutta hänellä on myös vapaasti käytettäviä varoja.

Saavatko lapset mitään? Keskinäinen testamentti ja lakiosa

Kyllä. Keskinäinen testamentti ei voi viedä rintaperillisiltä (lapsilta ja heidän jälkeläisiltään) lakiosaa.

Lakiosan laskeminen

• Lakiosa on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta (perintökaari, 7 luku)
• Se lasketaan vainajan jäämistöstä eli osituksen jälkeen vainajalle jäävästä omaisuudesta, johon lisätään tietyt eläessä annetut lahjat ja ennakkoperinnöt
• Esimerkki: vainajan jäämistö osituksen jälkeen 200 000 €, kaksi lasta → perintöosuus 100 000 € / lapsi → lakiosa 50 000 € / lapsi

Lue lisää lakiosan laskemisesta.

Lakiosan vaatiminen

• Testamentti annetaan tiedoksi rintaperillisille
• Lapsella on 6 kuukautta tiedoksiannosta aikaa vaatia lakiosaansa (perintökaari, 7 luku)
• Vaatimus esitetään testamentin saajalle (yleensä leskelle) todisteellisesti
• Jos lakiosaa ei vaadita määräajassa, oikeus siihen menetetään ja testamentti toteutuu sellaisenaan

Lakiosa ja lesken asuminen

Lapsi voi vaatia lakiosaansa myös silloin, kun leskelle on testamentattu hallintaoikeus. Lesken lakisääteinen oikeus pitää yhteinen koti hallinnassaan säilyy kuitenkin lakiosavaatimuksesta huolimatta.

Monissa perheissä lapset jättävät lakiosan vaatimatta, jotta leski voi jatkaa elämää ennallaan. Tällöin he perivät yleensä vasta toisen vanhemman kuoltua. Tätä ei voi sopia sitovasti etukäteen – lapsi päättää lakiosasta vasta ensimmäisen vanhemman kuoltua.

Mitä tapahtuu, kun molemmat puolisot ovat kuolleet?

Keskinäisen testamentin toissijaismääräys kertoo, kenelle omaisuus menee, kun myös jälkimmäinen puoliso on kuollut. Tyypillinen määräys on, että omaisuus jaetaan puoliksi kummankin puolison perillisten kesken tai kokonaan yhteisille lapsille.

Jos toissijaismääräystä ei ole, lopputulos riippuu perhetilanteesta:

• Yhteiset lapset: lapset perivät lesken lain mukaan. Lesken omaisuuteen sisältyy myös ensin kuolleelta omistusoikeudella saatu omaisuus.
• Hallintaoikeustestamentti: hallintaoikeus päättyy lesken kuollessa. Omistus on jo lapsilla, joten tämä omaisuus ei periydy uudelleen.
• Uusperhe: ensin kuolleen puolison lapset eivät peri leskeä, jolleivät he ole myös tämän lapsia. Ilman toissijaismääräystä he voivat jäädä ensimmäisen vanhempansa osalta lakiosan varaan.
• Lapsettomat: omistusoikeudella leskelle mennyt omaisuus voi päätyä kokonaan lesken sukulaisille, jolloin ensin kuolleen puolison suku jää ilman.

Jos ensin kuolleen puolison kuolinpesää ei ole jaettu, lesken kuoltua selvitetään molemmat pesät. Tämä kannattaa ottaa huomioon perunkirjoitusta suunniteltaessa.

Keskinäinen testamentti ja perintövero 2026

Perintöverotus riippuu siitä, saako leski omistusoikeuden vai hallintaoikeuden. Vuoden 2026 alusta perintöverotuksen verovapaa raja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon (Verohallinto: muutokset veroperusteisiin 2026). Muutos koskee kuolemantapauksia 1.1.2026 alkaen. Veroprosentit säilyivät ennallaan.

Omistusoikeustestamentti

• Leski maksaa perintöveroa saamastaan omaisuudesta
• Leski saa 90 000 euron puolisovähennyksen (perintö- ja lahjaverolaki). Yhdessä 30 000 euron verovapaan rajan kanssa lesken perintöosuus on käytännössä verovapaa 120 000 euroon asti
• Lakiosan vaatineet lapset maksavat perintöveroa lakiosastaan. Alle 18-vuotias lapsi saa 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen
• Kun leski kuolee, lapset maksavat perintöveroa lesken koko jäämistöstä – myös siitä, minkä leski sai ensin kuolleelta. Sama omaisuus voi siis tulla verotetuksi kahdesti

Hallintaoikeustestamentti

• Leski ei maksa hallintaoikeudesta perintöveroa
• Lapset maksavat perintöveron omistamastaan omaisuudesta heti, mutta verotettavasta arvosta tehdään hallintaoikeusvähennys, joka riippuu lesken iästä
• Lesken kuollessa hallintaoikeus päättyy, eikä samasta omaisuudesta makseta perintöveroa uudelleen
• Huomaa, että lapset maksavat veron jo ennen kuin saavat omaisuuden käyttöönsä

Avopuolison perintövero

Avopuoliso rinnastetaan verotuksessa puolisoon (veroluokka I ja puolisovähennys), jos avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai jos he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään. Muussa tapauksessa avopuoliso kuuluu veroluokkaan II, jossa veroprosentit ovat selvästi korkeammat eikä puolisovähennystä ole.

Arvioi veron määrää perintöverolaskurilla tai lue perintövero-opas. Verosuunnittelussa, esimerkiksi testamentista luopumisen vaikutuksista, kannattaa kysyä neuvoa asiantuntijalta.

Keskinäisen testamentin hinta

Hinnat perustuvat lakitoimistojen verkossa syksyllä 2026 julkaisemiin kiinteisiin hintoihin, ja ne vaihtelevat toimistoittain. Pyydä hinta etukäteen ja tarkista, sisältyykö siihen allekirjoitusten todistaminen.

Esimerkiksi Muistovalkean sisarpalvelu Arkijuristi tarjoaa maksuttoman keskinäisen testamentin pohjan sekä ohjatun testamenttityökalun, jonka hinta on 39 €.

Milloin lakimies on tarpeen?

• Puolisoilla on lapsia aiemmista liitoista (uusperhe)
• Omaisuuteen kuuluu yritys tai merkittävää kiinteistövarallisuutta
• Halutaan yhdistää omistus- ja hallintaoikeus
• Testamenttiin liittyy kansainvälisiä tekijöitä
• Halutaan suunnitella perintöverotusta

Milloin voi tehdä itse?

• Puolisoilla ei ole lapsia tai kaikki lapset ovat yhteisiä
• Omaisuus on selkeää (asunto, pankkitili)
• Tavoite on yksinkertainen, ja muotovaatimukset tunnetaan

Keskinäisen testamentin malli ja rakenne

Pätevä keskinäinen testamentti sisältää seuraavat osat:

1. Otsikko ja osapuolet

• "Keskinäinen testamentti"
• Molempien tekijöiden täydelliset nimet ja henkilötunnukset

2. Testamenttimääräykset

• Kummankin osapuolen tahto selkeästi
• Saako leski omistus- vai hallintaoikeuden (ja mihin omaisuuteen)
• Mahdolliset ehdot ja rajoitukset
• Toissijaismääräys: kenelle omaisuus menee molempien kuoltua

3. Lakiosaa koskeva määräys

• Maininta rintaperillisten lakiosasta
• Tarvittaessa ohje lakiosan maksamisesta (esim. rahana)

4. Päiväys ja allekirjoitukset

• Molempien tekijöiden allekirjoitukset ja päiväys

5. Todistajat

• Kaksi esteetöntä todistajaa
• Todistajien allekirjoitukset, nimenselvennykset ja osoitteet
• Todistuslauseke, esimerkiksi: "Varta vasten kutsuttuina todistajina vahvistamme, että [nimet] ovat omakätisesti allekirjoittaneet tämän testamentin ollessamme yhtä aikaa läsnä ja ilmoittaneet sen viimeiseksi tahdokseen."

Todistajavaatimukset

• Kaksi todistajaa vaaditaan aina
• Todistajien on oltava yhtä aikaa läsnä, kun testamentti allekirjoitetaan
• Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti
• Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä

Kuka ei voi olla todistaja?

• Alle 15-vuotias tai henkilö, joka ei ymmärrä todistamisen merkitystä
• Testamentintekijän puoliso, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa (esim. vanhemmat, lapset, lapsenlapset), sisarus tai lankoudessa oleva (esim. sisaruksen puoliso tai puolison sisarus)
• Testamentin edunsaaja tai hänen puolisonsa ja vastaavat läheisensä

Sopivia todistajia ovat esimerkiksi naapurit, työkaverit tai ystävät, jotka eivät hyödy testamentista.

Yleisimmät virheet keskinäisessä testamentissa

1. Puutteelliset todistajat

Ilman kahta esteetöntä, yhtä aikaa läsnä ollutta todistajaa testamentti ei täytä muotovaatimuksia ja voidaan julistaa pätemättömäksi.

2. Epäselvä sanamuoto

"Puolisoni saa kaiken" ei kerro, tarkoitetaanko omistus- vai hallintaoikeutta. Epäselvyys voi johtaa riitaan ja odottamattomaan verotukseen.

3. Toissijaismääräyksen puuttuminen

Ilman toissijaismääräystä omaisuus voi päätyä molempien kuoltua toisin kuin puolisot tarkoittivat – erityisesti uusperheissä ja lapsettomilla.

4. Lakiosan huomiotta jättäminen

Testamentissa kannattaa varautua lakiosavaatimuksiin, jotta niiden toteuttamisesta ei synny riitaa.

5. Testamentin säilytys

Testamentti on säilytettävä paikassa, josta se löytyy kuoleman jälkeen, esimerkiksi pankin tallelokerossa tai lakitoimistossa. Molempien puolisoiden ja mielellään myös yhden luotetun läheisen on hyvä tietää, missä se on.

6. Päivittämättä jättäminen

Avio- tai avoero, lasten syntymä tai merkittävä omaisuuden muutos ovat syitä tarkistaa testamentti.

Keskinäisen testamentin peruuttaminen

Molempien eläessä

• Kumpi tahansa voi peruuttaa oman määräyksensä
• Peruuttamisesta on ilmoitettava toiselle osapuolelle
• Peruuttaminen kannattaa tehdä kirjallisesti ja todisteellisesti
• Koko testamentti voidaan myös kumota yhdessä

Avioeron jälkeen

• Jos avioliitto purkautuu avioeroon, puolisolle tehty testamenttimääräys on tehoton, jollei testamentista ilmene, että sen on tarkoitettu olevan voimassa myös erossa
• Avopuolisoiden erosta laissa ei ole vastaavaa sääntöä – testamentti on syytä peruuttaa erikseen
• Uusi testamentti kannattaa tehdä eron jälkeen

Toisen puolison kuoleman jälkeen

• Leski voi yleensä muuttaa omaa testamenttimääräystään
• Mahdollisuus riippuu testamentin sanamuodosta
• Joissakin tapauksissa keskinäinen testamentti sitoo myös leskeä, joten tilanne kannattaa tarkistaa asiantuntijalta