Kuolinpesän osakas ja osakkaan oikeudet

Kuolinpesän osakkaita ovat perintökaaren (40/1965) 18 luvun 1 §:n mukaan perilliset, yleistestamentin saajat ja eloonjäänyt puoliso. Osakkuus ratkaisee sen, keneltä tarvitaan suostumus, kun vainajan asunto myydään, tili suljetaan tai omaisuus jaetaan. Asema syntyy suoraan laista, joten sitä ei haeta mistään eikä siitä äänestetä, ja se säilyy siihen asti että pesä on jaettu.

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita

Perilliset määräytyvät perintökaaren perimysjärjestyksen mukaan. Lähinnä perinnön saavat rintaperilliset eli vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos rintaperillisiä ei ole, naimisissa olleen vainajan jäämistö menee leskelle. Muussa tapauksessa perinnön saavat vainajan vanhemmat, ja kuolleen vanhemman sijaan tulevat sisarukset. Isovanhemmat ja heidän lapsensa ovat viimeinen perillisryhmä, ja kaukaisemmat sukulaiset eivät peri lainkaan.

Osakkaita ovat myös yleistestamentin eli yleisjälkisäädöksen saajat. Yleistestamentilla annetaan koko jäämistö, määräosa siitä tai se, mikä muiden saantojen jälkeen jää jäljelle. Tällainen saaja astuu samaan asemaan kuin perillinen ja päättää pesän asioista muiden osakkaiden kanssa.

Perintökaari sanoo erikseen, että perillistä ja yleistestamentin saajaa pidetään osakkaana silloinkin, kun hänen oikeutensa on riidanalainen. Testamentin moittiminen tai epäselvyys sukulaisuudesta ei siis sulje ketään pois sillä aikaa, kun asiaa selvitetään.

Toissijainen perillinen on eri asia. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleistestamentin saajan kuoltua, on tämän henkilön kuolinpesän osakas. Ensin kuolleen pesässä hän ei ole osakas.

Milloin leski on osakas ja milloin ei

Leski on kuolinpesän osakas silloin, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen eikä ositusta ole vielä toimitettu. Osakkuus perustuu tässä avio-oikeuteen, koska aviopuolisot eivät peri toisiaan rintaperillisten rinnalla.

Osakkuus puuttuu kahdessa tilanteessa. Ensimmäinen on se, että ositus on jo toimitettu. Toinen on se, että avio-oikeutta ei ole lainkaan, esimerkiksi avioehtosopimuksen tai avio-oikeuden vanhentumisen vuoksi. Näissäkin tapauksissa leski on osakas, jos hän on samalla perillinen tai yleistestamentin saaja. Jos vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, leski perii jäämistön ja on osakas perillisen asemassa.

Avopuoliso jää osakkuuden ulkopuolelle pelkän yhteiselämän perusteella. Hän tulee mukaan vain testamentin kautta, ja silloinkin vain, jos kyse on yleistestamentista.

Legaatin saaja ei ole osakas

Erityisjälkisäädös eli legaatti tarkoittaa määräystä, jolla testamentissa annetaan tietty esine, tietty rahamäärä tai käyttöoikeus. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas. Hän ei osallistu pesän hallintoon eikä allekirjoita perinnönjakokirjaa. Hänellä on saatava pesältä, ja osakkaiden tehtävä on panna määräys täytäntöön.

Ero näkyy testamentin sanamuodossa. Määräys "annan sisarentyttärelleni kesämökkini" tekee saajasta legaatin saajan. Määräys "annan sisarentyttärelleni puolet omaisuudestani" tekee hänestä yleistestamentin saajan ja siten osakkaan.

Yksi oikeus legaatin saajalla silti on. Hän voi hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjää, jos se harkitaan tarpeelliseksi testamenttimääräyksen täytäntöön saattamiseksi.

Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä

Perintökaaren 18 luvun 2 §:n mukaan osakkaiden tulee pesän selvittämistä varten hallita pesän omaisuutta yhteisesti. He edustavat kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantavat ja vastaavat pesää koskevissa asioissa. Tätä kutsutaan yhteishallinnoksi.

Yhteishallinto tarkoittaa yksimielisyyttä. Enemmistöpäätöksiä ei tunneta, joten jokainen osakas voi estää toimen, johon hän ei suostu, riippumatta siitä kuinka pieni hänen perintöosuutensa on. Yksimielisyyttä tarvitaan muun muassa näihin:

• vainajan asunnon tai kiinteistön myyntiin
• pesän omaisuuden vuokraamiseen
• vainajan tilien käyttöön ja lopettamiseen
• perinnönjaosta sopimiseen
• pesän puolesta nostettavaan tai sovittavaan riita-asiaan

Käytännön työ kannattaa antaa yhdelle ihmiselle. Muut osakkaat voivat valtuuttaa yhden heistä hoitamaan juoksevia asioita valtakirjalla, mikä on tavallista silloin kun osakkaita on useita tai he asuvat eri paikkakunnilla. Valtakirja ei laajenna kenenkään valtaa yli sen mitä siihen on kirjoitettu, ja pankki tarkastaa sen sisällön kuolinpesän pankkiasioiden yhteydessä.

Mitä osakas saa tehdä yksin?

Yksimielisyyden vaatimuksesta on laissa nimenomainen poikkeus. Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakkaiden suostumusta saada hankituksi. Poikkeus koskee kiireellisiä toimia, esimerkiksi vesivahingon torjumista tai erääntyvän laskun maksamista pesän varoista.

Muut yksin tehtävät asiat perustuvat kukin omaan säännökseensä:

• vainajan omaisuuden hoitaminen ennen kuin muut osakkaat ovat ottaneet sen haltuunsa, jos asuit vainajan kanssa tai voit muuten pitää siitä huolta
• kuolemasta ilmoittaminen muille osakkaille, mikä on 18 luvun 3 §:n mukaan tehtävä viivytyksettä
• perunkirjoituksen toimituttaminen, jos pesän omaisuus on sinun hoidossasi
• kanteen ajaminen pesän hyväksi, jolloin muut osakkaat on haastettava asiassa kuultaviksi
• pesänselvittäjän tai pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudesta
• perinnönjaon vaatiminen sen jälkeen kun pesä on selvitetty

Kohtuulliset hautauskustannukset ja perunkirjoituksen kulut maksetaan pesän varoista. Perintökaaren 18 luvun 5 § lukee ne pesänselvitysveloiksi yhdessä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvien tarpeellisten kustannusten kanssa.

Osakasluettelo ja sen vahvistaminen

Osakkaat kirjataan perunkirjoituksessa perukirjaan nimineen ja kotipaikkoineen. Perillinen merkitään perukirjaan silloinkin, kun hänelle ei tule pesän omaisuudesta mitään. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja Verohallinnon ohjeen mukaan perukirja lähetetään Verohallintoon niin, että se on perillä kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.

Digi- ja väestötietovirasto voi hakemuksesta vahvistaa perukirjan osakastiedot. Hakijana voi olla osakas, leski, pesänhoitaja, pesänselvittäjä, pesänjakaja tai testamentin toimeenpanija. DVV tarkistaa sukuselvityksestä, joka ulottuu vainajan 15 ikävuodesta kuolemaan asti, että perukirjaan on merkitty kaikki pesän osakkaat ja vainajan aviopuoliso.

Vahvistettu osakasluettelo helpottaa asiointia, koska pankki tai kaupan vastapuoli näkee yhdestä asiakirjasta ketkä yhdessä edustavat pesää. DVV muistuttaa silti, että osakastietojen vahvistus ei ole oikeudellisesti sitova päätös siitä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Riitainen osakkuus ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa.

Vastaako osakas vainajan veloista?

Ei vastaa. Perintökaaren 21 luvun 2 §:n pääsääntö on yhden virkkeen mittainen. Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. Velat maksetaan pesän varoista, ja jos varat eivät riitä, velat jäävät siltä osin maksamatta.

Poikkeus liittyy perunkirjoitukseen. Perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa vainajan velasta henkilökohtaisesti, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu syntyy osakkaalle, joka perunkirjoituksessa tai perukirjan valalla vahvistaessaan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan.

Vastuu ei ole ehdoton. Osakas vapautuu siitä osoittamalla, ettei hänen menettelynsä ole aiheuttanut velkojalle korvattavaa vahinkoa, ja jos vahinko oli velkaa pienempi, hän vastaa vain vahingon määrästä. Säännöstä ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja. Henkilökohtainen vastuu syntyy myös velasta, jonka osakkaat ovat tehneet pesän lukuun.

Kun yksi osakas ei suostu mihinkään

Yhteishallinnon kääntöpuoli on, että pesän asiat voivat jumiutua. Yksi osakas voi vastustaa myyntiä, jättää vastaamatta viesteihin tai olla allekirjoittamatta jakokirjaa, eikä muilla ole keinoa äänestää häntä yli. Syyt vaihtelevat. Taustalla voi olla kiintymys lapsuudenkotiin, erimielisyys hinnasta, vanhat välit sisarusten kesken tai epäilys siitä, onko kaikki omaisuus merkitty perukirjaan.

Laki ei pakota ketään suostumaan, mutta jokaisella osakkaalla on oma tie eteenpäin ilman muiden lupaa: hakemus käräjäoikeuteen. Ennen sitä kannattaa kokeilla kevyempiä keinoja, koska ne ovat halvempia ja säästävät välejä. Yhteinen tapaaminen, kirjallinen selvitys pesän varoista ja veloista sekä aikataulusta sopiminen ratkaisevat osan tilanteista. Pesä voi myös jäädä jakamattomaksi joksikin aikaa, jos kaikki osakkaat haluavat niin. Selkeä testamentti ja avoin keskustelu jo eläessä vähentävät perintöriitoja seuraavassa polvessa.

Pesänselvittäjä ja pesänjakaja käräjäoikeudesta

Perintökaaren 19 luvun 1 §:n mukaan tuomioistuimen on osakkaan hakemuksesta päätettävä, että pesän omaisuus luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon. Yhden osakkaan hakemus riittää, eivätkä muut voi estää sitä.

Määräyksellä on iso seuraus. Pesä siirtyy pois osakkaiden käsistä, sillä pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan sekä kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa. Hän selvittää varat ja velat, maksaa velat ja saattaa pesän jakokuntoon, ja osakkaan rooli kapenee tiedon saajaksi ja kuultavaksi. Kiinteää omaisuutta pesänselvittäjä ei silti saa luovuttaa ilman osakkaiden kirjallista suostumusta tai tuomioistuimen lupaa. Kun selvitys on valmis, hänen on ilmoitettava siitä osakkaille ja tehtävä hallinnostaan tili.

Jakoa varten on oma määräyksensä. Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla, mutta jos sopimusta ei synny, tuomioistuin määrää hakemuksesta pesänjakajan. Pesänjakaja kutsuu osakkaat todistettavasti toimitukseen ja yrittää ensin saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopu jää syntymättä, hän toimittaa jaon itse. Molemmista tehtävistä maksetaan palkkio pesän varoista, joten hakemus pienentää jaettavaa perintöä.

Osakkuus päättyy perinnönjakoon

Kun pesä on selvitetty, jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Ositusta tai perinnönjakoa ei kuitenkaan saa toimittaa ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava vakuus.

Jaon jälkeen kuolinpesää ei enää ole, ja jokainen omistaa saamansa omaisuuden yksin. Vaiheet ja tarvittavat asiakirjat käydään läpi kirjoituksessa kuolinpesän lopettaminen ja jakaminen.

Tämä on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa, joten tarkista oman tilanteesi ratkaisut Digi- ja väestötietovirastosta, Verohallinnosta tai lakimieheltä.

Lähteet

• Perintökaari 40/1965, Finlex
• Perukirjan osakasluettelon vahvistaminen, Digi- ja väestötietovirasto
• Kuolinpesän omaisuuden hoitaminen, Suomi.fi
• Perunkirjoitus ja perukirja, Verohallinto