Pesänselvittäjä: hakeminen ja tehtävät

Pesänselvittäjä tulee kuvaan yleensä silloin, kun pesän osakkaat eivät pysty tai halua hoitaa pesää yhdessä, kun pesän velat ovat suuret tai kun pesän selvittäminen vaatii ulkopuolista. Tämä opas selittää lain mukaiset perusteet, hakemisen ja pesänselvittäjän tehtävät.

Pesänselvittäjä, pesänhoitaja ja pesänjakaja

Termit menevät helposti sekaisin:

• Pesänhoitaja on osakkaiden itse valtuuttama henkilö, joka hoitaa pesän asioita valtakirjalla. Tuomioistuin ei ole mukana. Katso pesänhoitajan tehtävät.
• Pesänselvittäjä määrätään käräjäoikeuden päätöksellä. Hän hallitsee pesää osakkaiden sijasta (Perintökaari 19 luku).
• Pesänjakaja määrätään toimittamaan perinnönjako, kun osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen. Se on eri tehtävä kuin selvittäminen.

Normaalisti osakkaat hallitsevat pesää yhdessä. Perintökaaren 18 luvun 2 §:n mukaan osakkaiden tulee pesän selvittämistä varten yhteisesti hallita pesän omaisuutta. Pesänselvittäjä korvaa tämän järjestelyn.

Kuka voi hakea pesänselvittäjää

Perintökaaren 19 luvun 1 §:n mukaan pesän osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon, ja määrättävä pesänselvittäjä. Hakemuksen voivat tehdä myös:

• testamentin toimeenpanija;
• erityisjälkisäädöksen saaja, kun se on tarpeen säädöksen täytäntöönpanemiseksi;
• se, jolle perillinen on luovuttanut osuutensa pesään;
• avustukseen oikeutettu henkilö, joka ei ole osakas, kun se on tarpeen avustusvaatimuksen toteuttamiseksi.

Pykälän 2 §:n mukaan pesä voidaan luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon myös pesän tai vainajan velkojan taikka pesän tai vainajan velasta vastuussa olevan hakemuksesta. Hakemus voidaan tehdä myös ulosottomiehen toimesta, jos velallisen pesäosuus on ulosmitattu. Velkojan on ennen hakemusta esitettävä kuolinpesälle maksuvaatimus ja annettava pesälle kohtuullinen aika maksaa velka tai selvittää taloudellinen tilanne. Hakemusta ei voi tehdä, jos velkojalla on maksun turvaava takaus tai muu vakuus tai osakkaat tarjoavat sellaisen.

Miten hakeminen tapahtuu

Hakemus tehdään käräjäoikeudelle. Perintökaaren 19 luvun 3 §:n mukaan hakemuksessa on ilmoitettava pesän osakkaat ja testamentin toimeenpanija sekä näiden kotipaikat. Jos perunkirjoitus on toimitettu, hakemukseen liitetään oikeaksi todistettu ote perukirjasta, josta käy ilmi pesän tila ja varojen laatu.

Ennen päätöstä tuomioistuimen on yleensä varattava osakkaille tilaisuus tulla kuulluiksi. Tuomioistuin voi myös kuulla vainajan velkojia ja erityisjälkisäädöksen saajia.

Kuka määrätään pesänselvittäjäksi

Perintökaaren 19 luvun 4 §:n mukaan pesänselvittäjäksi on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan selvityksen pesän laadun edellyttämällä taidolla ja joka suostuu tehtävään. Erityistä huomiota kiinnitetään osakkaiden ja muiden pesän selvityksestä riippuvaisten ehdotuksiin.

• Osakas voidaan määrätä vain, jos muut osakkaat eivät vastusta ja siihen on erityinen syy.
• Testamentin toimeenpanija, jos sellainen on nimetty, on määrättävä pesänselvittäjäksi, ellei vastasyitä ole.
• Useita pesänselvittäjiä voidaan määrätä, jos pesän laatu tai laajuus sitä edellyttää.

Mitä pesänselvittäjä tekee

Perintökaaren 19 luvun 12 §:n mukaan pesänselvittäjän tulee ryhtyä kaikkiin pesän selvittämiseksi tarvittaviin toimiin ja hoitaa tehtävänsä joutuisasti. Hän:

1. Edustaa pesää. Pesänselvittäjä edustaa kuolinpesää kolmatta henkilöä vastaan ja kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa (13 §).
2. Hoitaa pesän varat. Pesän rahavarat on talletettava pesän nimelle, eikä niitä saa sekoittaa omaan omaisuuteen (15 §).
3. Kuuntelee osakkaita. Hänen on, jos se hankaluudetta käy päinsä, kysyttävä osakkaiden mielipidettä esimerkiksi liikkeen selvittämisestä tai omaisuuden myymisestä, jolla on osakkaille erityistä arvoa.
4. Neuvottelee velkojien kanssa. Jos pesän varat eivät riitä velkoihin, hänen on pyrittävä sopimukseen velkojien kanssa (12 a §). Jos sopimusta ei synny, hän voi pesänselvitysvelkojen maksun jälkeen päättää muiden velkojen maksusta lain mukaisessa järjestyksessä ja laatia siitä päätöksen. Velkoja ja osakas voivat vaatia päätöksen muuttamista käräjäoikeudelta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat saaneet päätöksestä tiedon.
5. Hakee tarvittaessa konkurssia. Pesänselvittäjä voi hakea kuolinpesän asettamista konkurssiin (12 b §).
6. Tekee tilin. Kun pesä on selvitetty ja ositus tai perinnönjako voidaan toimittaa, pesänselvittäjä ilmoittaa siitä osakkaille ja tekee hallinnostaan tilin. Kun jako on toimitettu ja lainvoimainen, hän antaa kullekin osakkaalle tulevan omaisuuden (16 §).

Rajoitus kiinteistöihin

Pesänselvittäjä ei saa luovuttaa tai kiinnittää velasta kiinteää omaisuutta, ellei osakkaiden suostumusta ole annettu kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa tai ellei tuomioistuin ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä (19 luku 14 §). Jos pesänselvittäjä toimii ilman tätä, toimi on pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta.

Kuka maksaa palkkion

Perintökaaren 19 luvun 20 §:n mukaan pesänselvittäjällä on oikeus saada pesän varoista pesän laatuun ja laajuuteen sekä tehtävään käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio sekä korvaus kuluistaan. Jos pesän varat eivät riitä, hyvityksen suorittaa se, jonka hakemuksesta pesänselvittäjä on määrätty. Jos maksuvelvollisia on useita, he vastaavat yhteisvastuullisesti.

Tämä on tärkeä huomio hakijalle: jos haet pesänselvittäjää ja pesässä ei ole varoja, voit joutua maksamaan kulut itse.

Milloin pesänselvittäjä päättää tehtävänsä

• Kun pesä on selvitetty ja jako toimitettu.
• Kun kaikki osakkaat pyytävät, ettei pesää enää pidetä pesänselvittäjän hallittavana, ja tuomioistuin antaa tästä määräyksen, jos siitä ei aiheudu vahingon vaaraa kenellekään, jonka oikeus riippuu pesän selvityksestä (19 luku 7 §). Jos pesänselvittäjänä toimii testamentin toimeenpanija, vapauttamiseen tarvitaan hänen suostumuksensa.
• Kun pesän omaisuus luovutetaan konkurssiin, pesänselvittäjän määräys raukeaa (8 §).
• Kun tuomioistuin vapauttaa hänet. Pesänselvittäjä voi saada pyynnöstä vapautuksen, jos hän näyttää pätevän syyn. Hänet on vapautettava, jos hän ei ole toimeensa sopiva ja joku, jonka oikeus riippuu pesän selvityksestä, sitä vaatii (6 §).

Milloin pesänselvittäjä kannattaa hakea

Tyypillisiä tilanteita:

• Osakkaat ovat riidoissa eivätkä pysty hallitsemaan pesää yhdessä. Katso perintöriidat ja niiden ehkäiseminen.
• Pesä on velkainen ja velkojat vaativat suorituksia. Katso kuoleman jälkeiset velat.
• Osakas on tavoittamattomissa tai kykenemätön hoitamaan asioita.
• Pesässä on liiketoimintaa tai monimutkaista omaisuutta.

Kun pesä on vain jakamaton ja osakkaat ovat yksimielisiä, pesänselvittäjää ei yleensä tarvita. Silloin riittää valtakirja pesänhoitajalle. Lisätietoja: jakamaton kuolinpesä ja kuolinpesän hallinto.

Tiedot tarkistettu 12.10.2026 Finlexistä (Perintökaari 40/1965). Tämä on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Pesänselvittäjän hakemisessa kannattaa kääntyä asianajajan tai oikeusaputoimiston puoleen.