Saattohoito
Saattohoidon periaatteet
Saattohoito on kuolevan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, joka kattaa fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee saattohoidon osaksi palliatiivista hoitoa, jossa tavoitteena on lievittää kärsimystä ja parantaa elämänlaatua silloin, kun parantavaa hoitoa ei enää ole. Saattohoidon keskeisiä periaatteita ovat potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, tehokas kivun ja oireiden hoito, omaisten tukeminen sekä kuoleman hyväksyminen luonnollisena osana elämää.
Suomessa saattohoitoa ohjaavat Käypä hoito -suositukset, sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset sekä terveydenhuoltolaki. Jokaisella suomalaisella on oikeus laadukkaaseen saattohoitoon asuinpaikasta riippumatta, vaikka palvelujen saatavuudessa on käytännössä alueellisia eroja.
Saattohoito Suomessa
Saattohoitoa järjestetään Suomessa useissa eri ympäristöissä. Erikoistuneet saattohoitokodit, kuten Terhokoti Helsingissä ja Karinakoti Turussa, tarjoavat ympärivuorokautista hoitoa kodinomaisessa ympäristössä. Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastot hoitavat saattohoitopotilaita erityisesti alueilla, joissa erillisiä saattohoitoyksiköitä ei ole. Palliatiiviset poliklinikka- ja konsultaatiopalvelut tukevat saattohoidon toteuttamista.
Kotisaattohoito on kasvava hoitomuoto, jossa moniammatillinen tiimi — lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa sielunhoitaja — tukee potilasta ja omaisia kotona. Moni potilas toivoo kuolevansa kotonaan, ja kotisaattohoito mahdollistaa tämän. Tiimi on tavoitettavissa ympäri vuorokauden, ja tarvittaessa potilas voidaan siirtää vuodeosastolle.
Potilaan oikeudet ja hoitotahto
Saattohoitopotilaalla on lain takaama oikeus osallistua hoitoaan koskeviin päätöksiin. Hoitotahto on asiakirja, jossa henkilö ilmaisee etukäteen toiveensa elämän loppuvaiheen hoidosta. Se voi sisältää toiveen luopua elämää ylläpitävistä hoidoista, kipulääkityksen tehostamisesta tai hoidon toteuttamispaikasta. Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa valtuutetun nimeämisen päätöksentekoon, jos potilas ei itse enää kykene ilmaisemaan tahtoaan.
Potilaalla on oikeus riittävään kivunhoitoon. Saattohoidossa käytetään tarvittaessa vahvoja kipulääkkeitä, kuten opioideja, eikä riippuvuuden pelko ole este tehokkaalle kivunhoidolle elämän loppuvaiheessa. Myös muita oireita — hengenahdistusta, pahoinvointia, ahdistusta ja levottomuutta — hoidetaan aktiivisesti.
Omaisten tukeminen
Saattohoito ei kohdistu vain potilaaseen, vaan myös omaisiin. Omaisia tuetaan läheisen sairauden aikana ja kuoleman jälkeen. Saattohoitoyksiköissä omaiset voivat osallistua hoitoon ja viettää aikaa potilaan kanssa rajoituksetta. Sosiaalityöntekijät ja sielunhoitajat tarjoavat keskusteluapua. Kuoleman jälkeen omaisille tarjotaan surukeskusteluja ja ohjataan tarvittaessa surutyön tukipalveluihin. Ennakoiva suru on luonnollinen osa saattohoitovaihetta, ja sen tunnistaminen auttaa omaisia saamaan tukea ajoissa.
Usein kysyttyä
Miten saattohoito eroaa palliatiivisesta hoidosta?
Palliatiivinen hoito on laajempi käsite, joka kattaa parantumattomasti sairaan potilaan oireenmukaisen hoidon koko sairauden ajan. Saattohoito on palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe, joka alkaa kun kuolema on odotettavissa lähipäivien tai -viikkojen kuluessa. Saattohoidossa keskitytään erityisesti kuolevan ja omaisten kokonaisvaltaiseen tukemiseen.
Kuka päättää saattohoidon aloittamisesta?
Saattohoitopäätöksen tekee hoitava lääkäri yhdessä potilaan kanssa. Päätös perustuu lääketieteelliseen arvioon siitä, että sairaus on edennyt vaiheeseen, jossa parantavasta hoidosta ei enää ole hyötyä. Potilaalla on oikeus osallistua hoitopäätöksiin ja kieltäytyä hoidoista. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus tukevat potilaan toiveiden toteutumista.
Missä saattohoitoa annetaan Suomessa?
Saattohoitoa annetaan sairaaloiden vuodeosastoilla, terveyskeskusten vuodeosastoilla, palliatiivisissa yksiköissä, saattohoitokodeissa (kuten Terhokoti Helsingissä ja Karinakoti Turussa) sekä kotisaattohoidossa. Kotisaattohoito on kasvava hoitomuoto, jossa saattohoitotiimi tukee potilasta ja omaisia kotona. Hoidon saatavuus vaihtelee alueittain.
Mitä saattohoito maksaa potilaalle?
Julkisessa terveydenhuollossa saattohoito kuuluu hoitotakuun piiriin ja siitä peritään tavanomaiset terveydenhuollon asiakasmaksut. Vuodeosastohoidosta peritään hoitopäivämaksu, joka on enintään asiakasmaksulain mukainen enimmäismäärä. Asiakasmaksuilla on vuosittainen maksukatto. Yksityisissä saattohoitokodeissa kustannukset voivat olla korkeammat.
Aiheeseen liittyvät termit
Henkilön etukäteen ilmaisema tahto omasta hoidostaan tilanteessa, jossa hän ei itse pysty päätöksiin.
Etukäteen laadittu valtakirja, jolla henkilö valtuuttaa toisen hoitamaan asioitaan, jos hän itse tulee kykenemättömäksi.
Surun kokemus, joka alkaa jo ennen läheisen kuolemaa, tyypillisesti vakavan sairauden tai etenevän muistisairauden yhteydessä.
Lehdessä tai verkossa julkaistava ilmoitus henkilön kuolemasta, joka sisältää perustiedot vainajasta ja hautajaisista.
Lue myös
Kattava opas surutukipalveluista Suomessa: kriisipuhelin, vertaistukiryhmät, seurakuntien ja järjestöjen tuki surevalle.
Opas monimutkaiseen suruun: pitkittyneen surun oireet, erot normaalista surusta, riskitekijät, hoitomuodot ja milloin hakea apua.
Käytännön opas ensimmäisiin tunteihin läheisen kuoleman jälkeen. Kehen otat yhteyttä, mitä asiakirjoja tarvitset ja miten huolehdit itsestäsi.