Edunvalvontavaltuutus – näin varaudut toimintakyvyn heikkenemiseen

Mitä edunvalvontavaltuutus tarkoittaa

Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin menettää kykynsä hoitaa asioitaan itse. Valtuutuksen taustalla on vuonna 2007 voimaan tullut laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), joka tarjoaa vaihtoehdon tuomioistuimen määräämälle edunvalvonnalle.

Edunvalvontavaltuutuksen perusajatus on itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Henkilö voi terveenä ollessaan päättää, kuka hänen asioitaan hoitaa ja millä tavalla, jos hän esimerkiksi muistisairauden, aivoverenvuodon tai muun syyn vuoksi menettää toimintakykynsä. Ilman edunvalvontavaltuutusta tilanteessa joudutaan turvautumaan viranomaisen määräämään edunvalvontaan, joka on raskaampi prosessi sekä päämiehelle että omaisille.

Valtuutuksen voi tehdä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Valtuutus ei tule voimaan heti allekirjoitettaessa, vaan se on eräänlainen varautumisasiakirja, joka aktivoidaan vasta tarvittaessa.

Valtuutuksen sisältö

Edunvalvontavaltuutuksessa nimetään valtuutettu eli se henkilö, joka hoitaa valtuuttajan asioita. On suositeltavaa nimetä myös toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Toissijainen valtuutettu tulee ensisijaisen tilalle pysyvästi, jos tämä ei voi hoitaa tehtävää. Varavaltuutettu toimii tilapäisen esteen aikana.

Valtuutuksen sisältö voidaan räätälöidä joustavasti. Valtuutus voi kattaa taloudellisten asioiden hoitamisen (pankkiasiat, laskujen maksu, omaisuuden hallinta), henkilöä koskevat asiat (terveydenhuolto, asuminen, sosiaalipalvelut) tai molemmat. Valtuuttaja voi antaa tarkat ohjeet siitä, miten asioita tulee hoitaa, tai jättää valtuutetulle harkintavaltaa.

Valtuutuksessa voidaan myös määrätä, että valtuutettu saa myydä tai pantata kiinteää omaisuutta, tehdä lahjoituksia tai luovuttaa omaisuutta. Nämä erityismääräykset on kirjattava valtuutukseen nimenomaisesti, koska ne eivät sisälly yleisvaltuutukseen automaattisesti.

On tärkeää kirjata valtuutukseen myös mahdolliset hoitoa ja huolenpitoa koskevat toiveet, koska edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto täydentävät toisiaan. Edunvalvontavaltuutus antaa valtuutetulle oikeuden tehdä päätöksiä, kun taas hoitotahto ilmaisee valtuuttajan toiveet hoidon sisällöstä.

Muotovaatimukset ja todistajat

Edunvalvontavaltuutuksen muotovaatimukset on määritelty laissa tarkasti. Valtuutuksen on oltava kirjallinen, ja valtuuttajan on allekirjoitettava se kahden esteettömän todistajan samanaikaisessa läsnäolossa. Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltuutus, mutta heidän ei tarvitse tuntea sen sisältöä.

Todistajien esteettömyysvaatimukset ovat samankaltaiset kuin testamentissa. Todistaja ei saa olla valtuutettu, valtuuttajan tai valtuutetun puoliso, lähisukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa eikä valtuuttajan tai valtuutetun sisarus. Todistajan on oltava vähintään 18-vuotias ja kyettävä ymmärtämään todistamisen merkitys.

Valtuutusasiakirjaan kirjataan valtuuttajan yksilöintitiedot, valtuutetun ja mahdollisen varavaltuutetun tiedot, valtuutuksen sisältö ja laajuus, mahdolliset määräykset valtuutetun toiminnan valvonnasta sekä todistajien allekirjoitukset ja todistuslauselmat. Asiakirja on syytä laatia selkeästi ja yksiselitteisesti väärinkäsitysten välttämiseksi.

Rekisteröinti ja voimaantulo

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on sen vahvistanut. Vahvistamista voi hakea vasta silloin, kun valtuuttaja on menettänyt kykynsä hoitaa valtuutuksen tarkoittamia asioita. Tavallisimpia syitä ovat pitkälle edennyt muistisairaus, vakava aivovamma tai muu pysyvä toimintakyvyn heikkeneminen.

Vahvistamista hakee valtuutettu, joka toimittaa DVV:lle alkuperäisen valtuutusasiakirjan, lääkärinlausunnon valtuuttajan terveydentilasta sekä vahvistamishakemuksen. DVV tutkii, täyttääkö valtuutus lain muotovaatimukset, onko valtuuttajan toimintakyky heikentynyt riittävästi ja onko valtuutettu kelpoinen tehtävään.

Vahvistamisprosessi kestää tyypillisesti 1–3 kuukautta. Kun DVV on vahvistanut valtuutuksen, valtuutettu voi alkaa hoitaa valtuuttajan asioita valtuutuksen mukaisessa laajuudessa. Valtuutettu saa DVV:ltä todistuksen, jolla hän osoittaa valtuutuksensa esimerkiksi pankissa ja viranomaisissa.

Valtuutuksen valvonta ja päättyminen

Edunvalvontavaltuutetun toimintaa valvoo DVV. Valtuuttaja voi itse määrätä valtuutuksessa valvonnan laajuudesta — esimerkiksi edellyttää, että valtuutettu pitää tiliä varojen käytöstä ja raportoi siitä DVV:lle tai nimetylle valvojalle vuosittain.

Jos valvonnassa ilmenee, että valtuutettu laiminlyö tehtävänsä tai käyttää asemaansa väärin, DVV voi peruuttaa valtuutuksen. Tällöin valtuuttajalle määrätään tarvittaessa edunvalvoja. Myös valtuuttaja itse voi peruuttaa valtuutuksen, jos hän vielä kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen.

Edunvalvontavaltuutus päättyy, kun valtuuttaja kuolee, valtuutus peruutetaan tai valtuutettu luopuu tehtävästään eikä varavaltuutettua ole. Valtuuttajan kuoleman jälkeen valtuutettu ei enää edusta valtuuttajaa, vaan kuolinpesän asiat siirtyvät pesän osakkaiden ja mahdollisen pesänhoitajan hoidettaviksi. On tärkeää huomioida, että edunvalvontavaltuutus ja testamentti ovat erillisiä asiakirjoja, jotka palvelevat eri tarkoituksia.