Lisäajan hakeminen perunkirjoitukseen

Milloin lisäaikaa tarvitaan

Perunkirjoitus on perintökaaren 20 luvun 1 §:n mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Joskus tämä määräaika ei kuitenkaan riitä. Lisäaikaa voi tarvita, jos kuolinpesä on erityisen laaja tai monimutkainen, vainajalla on omaisuutta ulkomailla, pesän osakkaita on vaikea tavoittaa, yritysomaisuuden arvostaminen vaatii aikaa tai tarvittavien asiakirjojen saaminen viranomaisilta viivästyy. Lisäaikaa kannattaa hakea ajoissa, mieluiten heti kun käy ilmeiseksi, ettei määräajassa ehditä.

Tyypillisiä tilanteita, joissa lisäaikaa tarvitaan:

• Laaja kuolinpesä: Vainajalla on useita kiinteistöjä, yritysomaisuutta, sijoitussalkkuja tai muuta varallisuutta, jonka kartoittaminen ja arvostaminen vie aikaa.
• Ulkomaan omaisuus: Ulkomaisista pankeista ja viranomaisilta tarvittavien selvitysten hankkiminen kestää usein kuukausia.
• Osakkaiden tavoittamattomuus: Pesän osakkaat asuvat ulkomailla tai heidän yhteystietonsa ovat epäselvät.
• Asiakirjojen viivästyminen: Virkatodistukset, sukuselvitykset tai muut viranomaisasiakirjat eivät valmistu ajoissa.
• Pesän ilmoittajan henkilökohtainen este: Sairastuminen, työkyvyttömyys tai muu painava syy estää pesän hoitamisen.

Hakemuksen tekeminen

Lisäaikahakemus tehdään Verohallinnolle kirjallisesti ennen alkuperäisen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista. Hakemuksessa ilmoitetaan vainajan nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja hakijan tiedot. Hakemukseen kirjataan perustelut lisäajan tarpeelle sekä toivottu uusi määräpäivä perunkirjoitukselle. Hakemus voidaan tehdä sähköisesti OmaVerossa (Veroasiat → Perintöveron toiminnot → Lisäaika perunkirjoitukseen tai perukirjan toimittamiseen) tai lomakkeella 3626, joka lähetetään osoitteeseen Verohallinto, Perintö- ja lahjaverotus, PL 760, 00052 VERO. Jos hakemisen viimeinen päivä osuu viikonloppuun tai pyhäpäivään, lisäaikaa on haettava viimeistään sitä edeltävänä arkipäivänä. Hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin.

Huomaa, että vaikka perunkirjoitukselle myönnettäisiin lisäaikaa, perukirja on silti annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Myös perukirjan antamiselle voi hakea lisäaikaa samalla tavalla; hakemus on tehtävä kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Hakemuksen voi tehdä perillinen eli pesän osakas, pesän ilmoittaja tai esimerkiksi pankin, lakitoimiston tai oikeusaputoimiston edustaja, joka hoitaa kuolinpesän asioita. Hakemukseen on hyvä liittää mahdolliset todisteet lisäajan tarpeesta, kuten lääkärintodistus sairastumisesta tai selvitys ulkomaisen omaisuuden kartoittamisen viivästymisestä.

Hakemuksen sisältö:

• Vainajan täydellinen nimi ja henkilötunnus
• Kuolinpäivä
• Hakijan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot
• Hakijan asema kuolinpesässä (osakas, pesän ilmoittaja, pesänhoitaja)
• Yksityiskohtaiset perustelut lisäajan tarpeelle
• Toivottu uusi määräpäivä perunkirjoitukselle
• Mahdolliset liitteet (todistukset, selvitykset)

Hyväksyttävät perusteet

Verohallinto arvioi lisäaikahakemuksen perusteet tapauskohtaisesti. Hyväksyttäviä perusteita ovat pesän laajuus ja monimutkaisuus, kansainväliset erityiskysymykset, asiakirjojen viivästyminen, osakkaiden tavoittamattomuus sekä pesän ilmoittajan henkilökohtaiset esteet kuten sairastuminen. Yritysomaisuuden tai listaamattomien osakkeiden arvostaminen voi vaatia lisäaikaa. Sen sijaan pelkkä asian lykkääminen ilman konkreettista estettä ei yleensä riitä perusteeksi. Hakemuksessa on kuvattava selkeästi, mikä konkreettisesti estää perunkirjoituksen toimittamisen määräajassa.

Yleisimmin hyväksyttävät perusteet:

• Pesään kuuluu yritysvarallisuutta, jonka arvostaminen edellyttää tilintarkastajan tai asiantuntijan selvitystä
• Vainajalla on omaisuutta useissa maissa, ja paikallisten viranomaisten selvitykset ovat kesken
• Pesän osakkaiden sukuselvitykset ovat puutteelliset tai edellyttävät ulkomaisia virkatodistuksia
• Pesän ilmoittaja tai keskeinen osakas on vakavasti sairas eikä kykene hoitamaan asioita
• Kiinteistöjen arvioinnit ovat kesken, esimerkiksi metsäarvion tai kuntotutkimuksen vuoksi

Perusteita, jotka eivät yleensä riitä:

• Kiireinen työtilanne ilman muita esteitä
• Osakkaiden erimielisyydet pesän asioista
• Yleinen epätietoisuus perunkirjoituksen tekemisestä
• Perunkirjoituksen unohtaminen tai viivyttely

Kuinka paljon lisäaikaa voi saada

Verohallinto myöntää lisäaikaa tapauskohtaisesti pesän laadun ja esitetyn perusteen mukaan. Lisäajan pituudelle ei ole julkaistu vakiintunutta ohjetta, joten hakemuksessa kannattaa esittää realistinen uusi määräpäivä ja perustella se.

Jos aiemmin myönnetty lisäaika osoittautuu riittämättömäksi, uutta lisäaikaa voi hakea erillisellä hakemuksella. Uudessa hakemuksessa on perusteltava, miksi perunkirjoitusta ei ole voitu toimittaa jo myönnetyssä lisäajassa ja mitä konkreettisia toimenpiteitä on tehty perunkirjoituksen edistämiseksi.

Ensimmäisessä hakemuksessa kannattaa arvioida realistisesti, kuinka paljon aikaa todella tarvitaan.

Päätöksen muutoksenhaku

Jos lisäaikahakemus hylätään, tarkista päätöksestä, voiko siihen hakea muutosta ja miten. Muutoksenhakuohjeet annetaan päätöksen yhteydessä.

Hylätyn päätöksen jälkeen on tärkeää joka tapauksessa toimittaa perunkirjoitus mahdollisimman nopeasti. Vaikka lisäaikaa ei myönnettäisi, myöhästyneen perunkirjoituksen toimittaminen on aina parempi kuin tekemättä jättäminen.

Seuraukset määräajan ylittämisestä

Perunkirjoituksen myöhästyminen ilman myönnettyä lisäaikaa voi johtaa useisiin kielteisiin seurauksiin:

Myöhästymismaksu tai veronkorotus: Perukirja on annettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jos perukirja annetaan enintään 60 päivää myöhässä, Verohallinto määrää yleensä 50 euron myöhästymismaksun (yksityishenkilö). Jos perukirja annetaan yli 60 päivää myöhässä tai jätetään antamatta, määrätään perintö- ja lahjaverolain 36 ja 36 a §:n nojalla veronkorotus. Se on yleensä 10 prosenttia lisääntyneestä verosta, mutta laiminlyönnin laadusta riippuen myös 2 tai 5 prosenttia tai 15–50 prosenttia, kuitenkin vähintään 75 euroa. Veronkorotus jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai sille on pätevä syy.

Henkilökohtainen vastuu: Perintökaaren 21 luvun 2 §:n mukaan perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan veloista, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Hän vapautuu vastuusta, jos hän osoittaa, ettei laiminlyönti aiheuttanut velkojille vahinkoa. Sama vastuu on osakkaalla, joka antaa perunkirjoituksessa tietoisesti vääriä tietoja tai jättää tahallaan ilmoittamatta tietämänsä seikan.

Arvionvarainen verotus: Verohallinto voi toimittaa perintöverotuksen arvioimalla, jolloin verotus ei perustu todellisiin tietoihin ja voi muodostua osakkaiden kannalta epäedulliseksi. Arvionvaraisesta verotuksesta voi valittaa, mutta se aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia.

Osakkaiden oikeuksien vaarantuminen: Ilman perunkirjoitusta pesän osakkaiden on vaikea käyttää oikeuksiaan, kuten myydä pesän omaisuutta tai hakea lainhuutoa kiinteistöille.

Myöhästyneenkin perunkirjoituksen toimittaminen on aina parempi vaihtoehto kuin sen tekemättä jättäminen.

Käytännön vinkit

• Aloita ajoissa: Ota selvää perunkirjoituksen vaatimuksista heti kuoleman jälkeen, vaikka suruaika olisi käynnissä. Kolme kuukautta kuluu nopeasti.
• Tunnista aikaa vievät tekijät: Jos pesässä on ulkomaan omaisuutta, yrityksiä tai epäselviä osakassuhteita, hae lisäaikaa heti alkuvaiheessa.
• Käytä asiantuntijaa: Monimutkaisen pesän perunkirjoituksessa kannattaa käyttää lakimiestä tai perunkirjoituksiin erikoistunutta palveluntarjoajaa alusta alkaen.
• Dokumentoi: Säilytä todisteet viivästyksen syistä, sillä ne tukevat hakemusta ja voivat vaikuttaa mahdollisen veronkorotuksen suuruuteen.
• OmaVero: Sähköinen asiointi OmaVerossa on nopein tapa hakea lisäaikaa ja seurata hakemuksen käsittelyä.
• Ota yhteyttä Verohallintoon: Jos olet epävarma lisäajan tarpeesta, voit soittaa Verohallinnon perintöverotuksen palvelunumeroon ja kysyä neuvoa.