Perilliset
Perilliset ovat henkilöitä, joilla on lakimääräinen tai testamenttiin perustuva oikeus vainajan omaisuuteen. Suomen perintökaari määrittelee tarkan perimysjärjestyksen, joka ohjaa omaisuuden jakautumista kuoleman jälkeen. Perillisten selvittäminen on olennainen osa perunkirjoitusta.
Perimysjärjestys parenteeleittain
Suomen perintökaari jakaa perilliset kolmeen parenteeliin eli perimysryhmään. Ensimmäisessä parenteelissa ovat rintaperilliset eli vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Rintaperillisillä on rajaton sijaantulo-oikeus: jos lapsi on kuollut ennen vainajaa, tämän osuuden perivät hänen lapsensa. Toisessa parenteelissa ovat vainajan vanhemmat ja sisarukset sekä sisarusten jälkeläiset. Kolmannessa parenteelissa ovat isovanhemmat ja heidän lapsensa eli enot, tädit ja sedät. Serkut eivät peri lakimääräisesti — jos kolmannen parenteelin perilliset puuttuvat, perintö menee valtiolle.
Rintaperilliset vs. muut perilliset
Rintaperillisillä on perimysjärjestyksessä erityisasema. Heillä on oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosan arvosta. Lakiosaa ei voi testamentilla sivuuttaa — vaikka vainaja olisi testamentannut kaiken omaisuutensa ulkopuoliselle, rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa. Muiden parenteelien perillisillä ei ole lakiosasuojaa, joten heidän perintöoikeutensa voidaan kokonaan ohittaa testamentilla.
Perilliset vs. testamentinsaajat
On tärkeää erottaa lakimääräiset perilliset ja testamentinsaajat toisistaan. Perilliset saavat oikeutensa suoraan laista perimysjärjestyksen mukaisesti. Testamentinsaajat puolestaan saavat omaisuutta vainajan testamentin perusteella ja voivat olla ketä tahansa — myös henkilöitä, jotka eivät ole perillisiä, tai oikeushenkilöitä kuten yhdistyksiä ja säätiöitä. Yleistestamentin saaja on kuolinpesän osakas samoin kuin perilliset, mutta erityistestamentin (legaatin) saaja ei ole.
Puolison asema
Puolisolla on erityisasema perimyksessä. Jos vainajalta ei jää rintaperillisiä, puoliso perii kaiken. Jos rintaperillisiä on, puolisolla ei ole perintöoikeutta, mutta leskellä on oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanomainen koti-irtaimisto. Lesken asema voidaan turvata myös keskinäisellä testamentilla.
Kuolinpesän osakkuus
Kaikki perilliset ovat kuolinpesän osakkaita ja osallistuvat pesän hallintoon. Osakkaat yhdessä päättävät pesän asioista, ja merkittävät päätökset vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen. Pesänhoitaja voidaan nimittää huolehtimaan käytännön hallinnosta. Perillinen voi myös luopua perinnöstä kirjallisesti — tällöin hänen osuutensa siirtyy sijaantuloperillisille, eli käytännössä luopujan omille lapsille. Lue lisää perintöasioiden aikatauluista perunkirjoituksen määräaikoja käsittelevästä artikkelista.
Usein kysyttyä
Mikä on perimysjärjestys Suomessa?
Perimysjärjestys etenee parenteeleittain: 1) rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä, 2) vanhemmat ja sisarukset, 3) isovanhemmat ja heidän lapsensa (enot, tädit, sedät). Puoliso perii, jos rintaperillisiä ei ole. Serkut eivät peri.
Ovatko kaikki perilliset kuolinpesän osakkaita?
Kyllä. Kaikki perilliset, leski ja yleistestamentin saajat ovat kuolinpesän osakkaita, joilla on oikeus osallistua pesän hallintoon ja päätöksentekoon. Osakkuus alkaa vainajan kuolemasta ja päättyy perinnönjakoon.
Voiko perillinen luopua perinnöstä?
Kyllä, perillinen voi luopua perinnöstä joko ennakkoon (perittävän eläessä) tai jälkikäteen (kuoleman jälkeen). Luopumisen on oltava kirjallinen, ja se tehdään yleensä perunkirjoitustilaisuudessa. Luopujan osuus siirtyy hänen sijaantuloperillisilleen.
Aiheeseen liittyvät termit
Oikeudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan varoista ja veloista kuolinhetkellä.
Oikeudellinen asiakirja, jolla henkilö määrää omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen.
Rintaperillisen lain turvaama vähimmäisosuus perinnöstä, jota testamentilla ei voi ohittaa.
Lakisääteinen toimitus, jossa kuolinpesän varat ja velat selvitetään. Pidettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta.
Lue myös
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Lue määräajan laskeminen, seuraamukset ja lisäajan hakeminen.
Kuolinpesän pankkiasiat selkeästi: vainajan tili, laskujen maksu, pankkikohtaiset ohjeet ja tarvittavat asiakirjat.
Valtakirja kuolinpesän asioiden hoitoon: ilmainen pohja ja malli, pankkikohtaiset vaatimukset (Nordea, OP, Danske) ja ohjeet useamman osakkaan tilanteeseen.