Perunkirjoitus ulkomailla asuvan omaisuudesta

Ulkomaan omaisuus ilmoitetaan Suomen perukirjassa käypään arvoon. EU:n perintöasetuksen mukaan perintöön sovelletaan viimeisen asuinpaikan lakia.

15.6.2025 · 4 min lukuaika

Ulkomaan omaisuus perukirjassa

Kun vainajalla on omaisuutta ulkomailla, kaikki omaisuus ilmoitetaan Suomessa toimitettavassa perunkirjoituksessa. Perukirjaan merkitään ulkomaiset pankkitilit, kiinteistöt, sijoitukset ja muu varallisuus kuolinpäivän käypään arvoon. Valuuttamääräinen omaisuus muunnetaan euroiksi Euroopan keskuspankin kuolinpäivän viitekurssilla. Ulkomaisilta pankeilta ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat todistukset.

Ulkomaisen kiinteistön arvostamisessa käytetään paikallista arviota tai kauppa-arvoihin perustuvaa selvitystä. Joissakin maissa edellytetään erillistä perintömenettelyä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tyypillisiä ulkomaan omaisuuseriä perukirjassa:

Kiinteistöt (asunnot, lomahuoneistot, tontit)
Pankkitilit ja säästötilit
Arvopaperisalkut ja sijoitusrahastot
Eläkeoikeudet ja vakuutukset
Yritysomaisuus ja osakkuudet
Ajoneuvot ja veneet
Taide- ja arvo-esineet

Ulkomaisen omaisuuden kartoittaminen voi olla aikaa vievää, ja se on yksi yleisimmistä syistä hakea lisäaikaa perunkirjoitukseen.

Sovellettava laki

EU:n perintöasetus (650/2012) määrää, että perintöön sovelletaan sen maan lakia, jossa vainajalla oli viimeinen asuinpaikka kuollessaan. Vainaja voi testamentissaan valita kansalaisuusvaltionsa lain sovellettavaksi. Suomen perintökaari soveltuu, jos vainaja asui Suomessa. Asetus koskee kaikkia EU-maita lukuun ottamatta Tanskaa ja Irlantia. EU:n ulkopuolisten maiden osalta sovelletaan kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä ja mahdollisia kahdenvälisiä sopimuksia.

Sovellettava laki vaikuttaa perillisasemaan, lakiosaan ja perintöosuuksiin. Eri maiden perintölait poikkeavat toisistaan merkittävästi, esimerkiksi lakiosan suuruudessa, puolison perintöoikeudessa ja testamenttivapaudessa.

Lakivalinnan merkitys käytännössä: Jos Suomessa asunut suomalainen on testamentissaan valinnut Suomen lain sovellettavaksi, Suomen perintökaaren säännökset lakiosasta ja perillisasemasta koskevat koko perintöä — myös ulkomailla olevaa omaisuutta. Ilman lakivalintaa sovelletaan viimeisen asuinpaikan lakia.

EU:n perintöasetus käytännössä

EU:n perintöasetus (650/2012) on merkittävä työkalu kansainvälisissä perintötilanteissa. Se yhtenäistää toimivaltaa, sovellettavaa lakia, päätösten tunnustamista ja eurooppalaista perintötodistusta koskevat säännöt.

Eurooppalainen perintötodistus: Perintöasetuksen mukaan perillinen, testamentinsaaja tai pesänhoitaja voi hakea eurooppalaisen perintötodistuksen, jolla hänen asemansa tunnustetaan muissa EU-maissa. Suomessa todistusta haetaan Digi- ja väestötietovirastolta. Todistus on voimassa kuusi kuukautta, ja se helpottaa käytännössä esimerkiksi pankkitilin käyttöoikeuden saamista toisessa EU-maassa.

Toimivalta: Perintöasian käsittelyyn on toimivaltainen se jäsenvaltio, jossa vainajalla oli viimeinen asuinpaikka. Poikkeuksellisesti toimivalta voi olla myös kansalaisuusvaltiolla, jos vainaja on valinnut kansalaisuusvaltionsa lain.

Tunnustaminen: Yhdessä jäsenvaltiossa annettu perintöä koskeva päätös tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa ilman erityistä menettelyä.

Ulkomailla asunut vainaja

Jos vainaja asui pysyvästi ulkomailla, perunkirjoitusvelvollisuus Suomessa riippuu omaisuuden sijainnista ja perillisten asuinpaikasta. Verohallinto verottaa Suomessa olevaa omaisuutta riippumatta vainajan asuinpaikasta. Lisäksi Suomessa asuva perillinen on velvollinen maksamaan perintöveroa kaikesta perimästään omaisuudesta, myös ulkomailla sijaitsevasta. Ulkomailla asuneen vainajan perunkirjoitukseen voidaan tarvita ulkomaisia asiakirjoja, jotka on tarvittaessa käännettävä suomeksi tai ruotsiksi.

Käytännön tilanteet:

Vainaja asui EU-maassa: EU:n perintöasetus määrittää sovellettavan lain ja toimivallan. Perintömenettely käydään pääsääntöisesti asuinmaassa.
Vainaja asui EU:n ulkopuolella: Sovelletaan asuinmaan paikallista lakia ja mahdollisia kahdenvälisiä sopimuksia. Suomessa voi olla tarpeen toimittaa täydentävä perunkirjoitus.
Vainajalla on omaisuutta Suomessa: Perintövero maksetaan Suomeen Suomessa sijaitsevasta omaisuudesta. Perunkirjoitus on toimitettava Suomessa tältä osin.

Kaksoiskansalaisuus ja perintöasiat

Kaksoiskansalaisuus tuo perintöasioihin erityisiä haasteita. Molemmat kansalaisuusvaltiot voivat katsoa olevansa toimivaltaisia käsittelemään perintöasiaa, ja sovellettavan lain valinta voi olla monimutkainen.

EU:n perintöasetuksen mukaan vainaja voi testamentissaan valita minkä tahansa kansalaisuusvaltionsa lain sovellettavaksi. Kaksoiskansalainen voi siis valita jommankumman kansalaisuusvaltionsa lain. Tämä on erityisen tärkeä mahdollisuus, sillä eri maiden perintölait voivat poiketa merkittävästi toisistaan.

Suositukset kaksoiskansalaisille:

Laatikaa testamentti, jossa lainvalinta on selkeästi ilmaistu
Konsultoikaa perintöoikeuden asiantuntijaa molempien maiden lainsäädännöstä
Selvittäkää molempien maiden perintöverotus etukäteen
Dokumentoikaa omaisuus selkeästi molempien maiden osalta

Suurlähetystöjen ja konsulaattien rooli

Suomen suurlähetystöt ja konsulaatit avustavat ulkomailla Suomen kansalaisten kuolemantapauksissa ja perintöasioissa. Niiden rooli on erityisen tärkeä, kun vainaja on kuollut ulkomailla tai kun perintöasioita hoidetaan etänä.

Suurlähetystön palvelut:

Kuolintapauksesta ilmoittaminen Suomeen
Avustaminen vainajan kotiuttamisessa
Asiakirjojen todentaminen ja legalisointi
Neuvonta paikallisista perintömenettelyistä
Notariaattipalvelut (esimerkiksi valtakirjojen todentaminen)
Yhteydenpidon välittäminen paikallisten viranomaisten kanssa

Konsulaattien rajoitukset: Suurlähetystöt eivät toimi asianajajina eivätkä anna oikeudellisia neuvoja. Ne voivat kuitenkin suositella paikallisia lakimiehiä ja avustaa viranomaiskontaktien luomisessa. Kustannukset konsulipalveluista peritään voimassa olevan hinnaston mukaan.

Eri maiden erityispiirteet

Perintömenettely vaihtelee merkittävästi maittain. Seuraavassa yleiskatsaus yleisimpiin kohdemaihin:

Ruotsi: Ei perintöveroa vuodesta 2005 alkaen. Perunkirjoitus (bouppteckning) on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa. Menettely on samankaltainen kuin Suomessa.

Espanja: Perintövero vaihtelee autonomisen alueen mukaan. Kiinteistön perintö edellyttää paikallista menettelyä ja veronmaksua. Byrokratia voi olla aikaa vievää.

Viro: Ei perintöveroa. Perintömenettely hoidetaan notaarin kautta. Suomalaisen perillisen on haettava eurooppalainen perintötodistus.

Yhdysvallat: Liittovaltion perintövero koskee vain erittäin suuria perintöjä. Osavaltioissa voi olla oma perintövero. Probate-menettely (pesänselvitys) voi kestää kuukausia tai vuosia ja vaatii paikallista lakimiestä.

Thaimaa: Ulkomaalaisen kiinteistön omistus on rajoitettua. Perintömenettely edellyttää paikallista lakimiestä ja tuomioistuinkäsittelyä. Perintöveroa ei peritä pienistä perinnöistä.

Kaksinkertaisen verotuksen välttäminen

Kansainvälisissä perintötilanteissa on riski kaksinkertaisesta verotuksesta, kun kaksi maata verottaa samaa perintöä. Suomella on perintöverosopimukset joidenkin maiden kanssa, ja niiden perusteella vero maksetaan vain toisessa maassa tai toisen maan vero hyvitetään.

Ilman verosopimusta perintö- ja lahjaverolain 4 § mahdollistaa ulkomailla maksetun perintöveron hyvittämisen Suomen verosta. Hyvitystä haetaan Verohallinnolta liittämällä perintöveroilmoitukseen todistus ulkomailla maksetusta verosta.

Hyvityksen edellytykset:

Ulkomailla maksettu vero on perintöveroa tai vastaavaa veroa
Vero on todella maksettu (pelkkä verovelvoite ei riitä)
Hyvitys koskee samaa omaisuutta, josta Suomessa verotetaan
Hyvitys ei ylitä Suomessa kyseisestä omaisuudesta menevää perintöveroa

Käytännön suositus: Kansainvälisissä perintötilanteissa asiantuntija-apu on erittäin suositeltavaa. Perintöoikeuteen ja kansainväliseen verotukseen erikoistunut juristi voi auttaa välttämään kaksinkertaisen verotuksen ja varmistamaan, että perintömenettely hoidetaan oikein kaikissa asiaankuuluvissa maissa. Väärin tehty perintöveroilmoitus voi johtaa merkittäviin taloudellisiin menetyksiin.

Tiivistä tekoälyllä:Perplexity ChatGPT

Usein kysyttyä

Miten ulkomailla oleva omaisuus ilmoitetaan perunkirjoituksessa?

Suomessa toimitettavassa perunkirjoituksessa ilmoitetaan kaikki vainajan omaisuus, myös ulkomailla oleva. Ulkomaan kiinteistöt, pankkitilit, sijoitukset ja muu omaisuus merkitään perukirjaan käypään arvoon kuolinpäivänä. Valuuttamääräinen omaisuus muunnetaan euroiksi kuolinpäivän kurssilla. Ulkomaisista pankeista pyydetään saldotodistukset, ja kiinteistöjen arvostamisessa käytetään paikallisia arvioita. Joissakin maissa voidaan vaatia erillinen perunkirjoitus tai vastaava menettely paikallisen lain mukaan.

Minkä maan lakia sovelletaan kansainväliseen perintöön?

EU:n perintöasetuksen (650/2012) mukaan perintöön sovelletaan lähtökohtaisesti sen maan lakia, jossa vainajalla oli viimeinen asuinpaikka. Vainaja voi kuitenkin testamentissaan määrätä, että perintöön sovelletaan hänen kansalaisuusvaltionsa lakia. Suomen perintökaarta sovelletaan, jos vainaja asui Suomessa kuollessaan. EU:n perintöasetus koskee EU-maita, mutta ei Tanskaa, Irlantia eikä EU:n ulkopuolisia maita. Kolmansien maiden kanssa sovelletaan mahdollisia kahdenvälisiä sopimuksia tai kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteita.

Pitääkö ulkomailla asuneen vainajan perunkirjoitus toimittaa Suomessa?

Jos vainaja asui ulkomailla mutta oli Suomen kansalainen, perunkirjoitusvelvollisuus riippuu siitä, onko vainajalla omaisuutta Suomessa. Verohallinto edellyttää perunkirjoitusta Suomessa, jos vainajalla on Suomessa verotettavaa omaisuutta. Perintökaaren mukaan perunkirjoitus toimitetaan vainajan viimeisen kotipaikan mukaan. Ulkomailla asuneesta vainajasta voidaan toimittaa Suomessa täydentävä perunkirjoitus, jossa ilmoitetaan Suomessa oleva omaisuus. Perintöveroilmoitus on joka tapauksessa tehtävä Suomeen, jos perillinen asuu Suomessa.

Miten vältetään kaksinkertainen perintöverotus?

Kaksinkertainen perintöverotus voidaan välttää verosopimuksilla tai yksipuolisilla hyvityksillä. Suomella on perintöverosopimukset muutamien maiden kanssa. Jos verosopimusta ei ole, Suomi voi myöntää hyvityksen ulkomailla maksetusta perintöverosta perintö- ja lahjaverolain 4 §:n perusteella. Hyvitystä haetaan Verohallinnolta, ja ulkomailla maksettu vero vähennetään Suomessa maksettavasta perintöverosta. Hyvitys ei voi kuitenkaan ylittää Suomessa kyseisestä omaisuudesta menevää perintöveroa.

Mitä on eurooppalainen perintötodistus?

Eurooppalainen perintötodistus on EU:n perintöasetuksen mukainen asiakirja, jolla perillinen, testamentinsaaja tai pesänhoitaja voi todistaa asemansa toisessa EU-maassa. Todistus myönnetään Suomessa Digi- ja väestötietoviraston kautta. Se on voimassa kuusi kuukautta kerrallaan ja sitä tunnustetaan kaikissa EU-maissa (pois lukien Tanska ja Irlanti). Eurooppalainen perintötodistus helpottaa merkittävästi ulkomailla olevan omaisuuden hallinnointia ja perillisaseman osoittamista.

Tarvitaanko ulkomaisten asiakirjojen käännöksiä?

Kyllä. Ulkomaiset asiakirjat, kuten pankkien saldotodistukset, kiinteistöarviot ja viranomaiskirjeet, on käännettävä suomeksi tai ruotsiksi perunkirjoitusta varten. Auktorisoidun kääntäjän käännös ei ole aina välttämätön, mutta sitä suositellaan virallisissa asiakirjoissa. Joissakin maissa asiakirjat vaativat myös apostille-todistuksen tai legalisoinnin, jotta ne ovat päteviä Suomessa.