Ryhmähenkivakuutus

Ryhmähenkivakuutus on työnantajan tai ammattiliiton kustantama henkivakuutus, joka kattaa työntekijät ryhmänä. Se on Suomessa erittäin yleinen ja perustuu työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimukseen. Ryhmähenkivakuutus tarjoaa taloudellista turvaa omaisille työntekijän kuollessa.

Kenellä on ryhmähenkivakuutus?

Ryhmähenkivakuutus kattaa valtaosan suomalaisista palkansaajista — arviolta noin 1,8 miljoonaa työntekijää. Se on osa lähes kaikkia yleissitovia työehtosopimuksia, joten useimmat työsuhteessa olevat henkilöt kuuluvat sen piiriin — myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät. Vakuutus on voimassa työsuhteen ajan ja tyypillisesti vielä noin kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Yrittäjät ja freelancerit eivät yleensä kuulu ryhmähenkivakuutuksen piiriin, ellei heillä ole erillistä sopimusta ammattiliiton kautta. Myös kunta-alan, valtion ja kirkon työntekijät kuuluvat vakuutuksen piiriin omien sopimustensa kautta.

Korvaussummat

Ryhmähenkivakuutuksen korvaussumma riippuu vainajan iästä kuolinhetkellä ja edunsaajien lukumäärästä. Puolisolle maksettava leskenosuus on tyypillisesti 5 200–18 600 euroa, ja jokaisesta alle 22-vuotiaasta lapsesta maksetaan lisäkorvaus, noin 8 400 euroa per lapsi (2026). Kokonaiskorvaus vaihtelee yleensä 10 000–30 000 euron välillä. Kuolemaan johtaneesta tapaturmasta maksetaan lisäksi 50 %:n tapaturmakorotus, joka lasketaan leskenosuuden ja lapsenosuuksien yhteismäärästä. Korvaussummat tarkistetaan vuosittain työmarkkinajärjestöjen sopimuksella. Vainajan ikä vaikuttaa korvauksen suuruuteen: nuorempien vakuutettujen korvaus on suurempi kuin lähellä eläkeikää olevien.

Korvauksen hakeminen käytännössä

Omaisten kannattaa ensimmäiseksi selvittää, oliko vainajalla ryhmähenkivakuutus. Tiedon saa helpoiten vainajan työnantajan henkilöstöhallinnolta tai ammattiliitosta. Myös vakuutusyhtiöstä voi tiedustella suoraan. Korvausta haetaan vakuutusyhtiöltä kirjallisesti — hakemukseen liitetään kuolintodistus, selvitys perheenjäsenistä (virkatodistukset) ja tarvittaessa työsuhdetodistus. Edunsaajamääräys on kiinteä vakuutusehdoissa: ensisijaisesti puoliso ja alle 22-vuotiaat lapset. Korvaus maksetaan yleensä muutaman viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Korvausta tulee hakea kolmen vuoden kuluessa kuolemasta, tai oikeus korvaukseen vanhenee. Hautaustoimisto voi auttaa tunnistamaan, onko vainajalla ollut vakuutus, ja opastaa hakuprosessissa.

Verotus ja suhde kuolinpesän varoihin

Ryhmähenkivakuutuskorvaus maksetaan suoraan edunsaajalle, eikä se kuulu kuolinpesän varoihin. Korvaus on kuitenkin ilmoitettava perukirjassa. Verotuksellisesti lähiomaisille (puoliso, lapset, vanhemmat) maksettava korvaus on 1.1.2018 alkaen kokonaan perintöveronalaista — aiempi 35 000 euron verovapaa osuus poistettiin. Korvaus lisätään edunsaajan perintöosuuteen ja verotetaan perintöveroasteikon mukaan. Muille kuin lähiomaisille maksettava korvaus verotetaan pääomatulona tuloverotuksessa. Lisätietoa löydät perunkirjoitusoppaastamme.