Ryhmähenkivakuutus

Ryhmähenkivakuutuksella tarkoitetaan yleensä työntekijäin ryhmähenkivakuutusta (TRHV). Se on työnantajan ottama ja kustantama henkivakuutus, josta työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Vakuutus ei perustu lakiin vaan työehtosopimuksiin: työnantajan on otettava se, jos sitä sitovassa työehtosopimuksessa tai alalla voimassa olevassa yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset. Ammattiliittojen jäsenilleen ottamat henkivakuutukset ovat eri tuotteita, joilla on omat ehtonsa ja edunsaajansa; niistä kannattaa kysyä suoraan liitosta.

Kenellä on ryhmähenkivakuutus?

Vakuutettuja ovat työntekijät, joiden työsuhde täyttää vakuutusehtojen vähimmäisvaatimukset (esimerkiksi työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja ansiot ovat ylittäneet ehdoissa määritellyn rajan). Vakuutus on voimassa työ- ja vapaa-aikana, ja korvaus maksetaan kuolinsyystä riippumatta. Turva säilyy kolme vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta päättyy, kun työntekijä jää vanhuuseläkkeelle. Työntekijä on vakuutettu vain yhden työsuhteen perusteella.

Korvaussummat

Korvaus koostuu leskenosuudesta, lapsenosuuksista ja mahdollisesta tapaturmakorotuksesta. Kun vakuutettu on kuollut vuonna 2026 tai myöhemmin, leskenosuus on vainajan iän mukaan 5 200–18 600 euroa (enintään 49-vuotiaana kuolleen puolisolle 18 600 euroa, 60-vuotiaana tai vanhempana kuolleen puolisolle 5 200 euroa) ja lapsenosuus 8 400 euroa jokaisesta alle 22-vuotiaasta lapsesta. Jos kuolema johtui tapaturmasta, maksetaan lisäksi tapaturmakorotus, joka on 50 % leskenosuuden ja lapsenosuuksien yhteismäärästä. Korvausmäärät määräytyvät kuolinvuoden vakuutusehtojen mukaan.

Korvauksen hakeminen käytännössä

Tiedon vakuutuksesta saa vainajan työnantajalta, jonka tulee mahdollisuuksiensa mukaan ottaa yhteyttä edunsaajiin ja antaa heille vakuutusehdot ja ohjeet hakemiseen. Korvausta haetaan Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta sähköisesti tai paperilomakkeella. Jokainen täysi-ikäinen edunsaaja tekee oman hakemuksen. Liitteitä ei yleensä tarvita, sillä korvauspalvelu hakee vainajan ja edunsaajien väestötiedot itse; kuolintodistus toimitetaan vain, jos haetaan tapaturmakorotusta. Korvausta on haettava kymmenen vuoden kuluessa kuolinvuoden päättymisestä. Vakuutusehtojen mukaan korvaus maksetaan viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun tarvittavat selvitykset on saatu.

Verotus ja suhde kuolinpesän varoihin

Ryhmähenkivakuutuskorvaus maksetaan suoraan edunsaajalle, ja se on edunsaajan henkilökohtaista omaisuutta eikä kuulu kuolinpesän varoihin. Korvaus on kuitenkin ilmoitettava perukirjassa. Verohallinnon mukaan lähisukulaiselle, kuten puolisolle, lapselle tai puolison lapselle, maksettu korvaus on tuloverotuksessa verovapaa mutta perintöverotuksessa veronalainen. Muulle kuin lähisukulaiselle maksettu korvaus on pääomatuloa eikä kuulu perintöverotukseen. Avopuoliso rinnastetaan tuloverolain 7 §:n mukaan puolisoon vain, jos parilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat aiemmin olleet naimisissa keskenään; muussa tapauksessa avopuolisolle maksettu korvaus verotetaan pääomatulona. Lähisukulaisen korvaus lisätään hänen perintöosuuteensa, ja veroa maksetaan vain, jos osuus ylittää perintöveron alarajan. Aiempi 35 000 euron verovapaa osuus poistettiin vuoden 2018 alusta. Lisätietoa löydät perunkirjoitusoppaastamme.