Henkivakuutus

Henkivakuutus on vakuutussopimus, jonka perusteella vakuutusyhtiö maksaa sovitun korvaussumman vakuutetun henkilön kuollessa. Se on tärkeä taloudellisen turvan väline, joka auttaa omaisia selviämään kuolemantapauksen taloudellisista seurauksista. Henkivakuutuksen olemassaolo selvitetään yleensä perunkirjoituksen yhteydessä.

Henkivakuutuksen tyypit

Suomessa yleisimmät henkivakuutustyypit ovat kuolemanvaravakuutus ja säästöhenkivakuutus. Kuolemanvaravakuutus on puhtaasti riskivakuutus, joka maksaa korvauksen ainoastaan vakuutetun kuollessa vakuutusaikana. Se on tyypillisesti edullisin vaihtoehto, ja korvaussumma on kiinteä. Säästöhenkivakuutus puolestaan yhdistää kuolemanvaraturvan ja säästämisen - se kerryttää säästöjä, jotka maksetaan joko vakuutusajan päättyessä tai kuolemantapauksessa. Lisäksi monilla työntekijöillä on työnantajan ottama ryhmähenkivakuutus, joka on voimassa työsuhteen ajan.

Korvauksen hakeminen ja maksaminen

Vakuutuskorvauksen hakeminen alkaa ilmoituksella vakuutusyhtiölle. Hakemukseen liitetään kuolintodistus ja tarvittavat henkilöllisyysselvitykset. Nimetty edunsaaja hakee korvauksen itse, ja se maksetaan suoraan hänelle - korvaus ei kuulu kuolinpesän varoihin. Jos edunsaajaa ei ole nimetty, korvaus maksetaan kuolinpesälle. Vakuutusyhtiön on vakuutussopimuslain 70 §:n mukaan maksettava korvaus joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

Verotus

Henkivakuutuskorvauksen verotus riippuu edunsaajan sukulaisuussuhteesta vainajaan. Lähiomaisille (esim. puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat) maksettava korvaus on 1.1.2018 alkaen kokonaan perintöveronalaista - aiempi 35 000 euron verovapaa osuus per edunsaaja poistettiin. Muille kuin lähiomaisille maksettava korvaus verotetaan pääomatulona tuloverotuksessa, ei perintöverona. Huomionarvoista on, että säästöhenkivakuutuksen tuotto-osuuteen voi kohdistua pääomatuloveroa.

Henkivakuutus ja kuolinpesä

Nimetyn edunsaajan korvaus jää kuolinpesän ulkopuolelle, mikä tarkoittaa, ettei se ole pesän velkojien käytettävissä. Henkivakuutus ilmoitetaan kuitenkin perukirjassa. Myös ryhmähenkivakuutuksesta saatavat korvaukset on selvitettävä. Keskitettyä henkivakuutusrekisteriä ei ole, joten vainajan vakuutukset kannattaa selvittää asiakirjoista ja kysymällä suoraan vakuutusyhtiöiltä – henkivakuutuksia voi olla useammalla yhtiöllä.

Edunsaajamääräyksen merkitys

Edunsaajamääräys on henkivakuutuksen keskeisin elementti. Vakuutuksenottaja voi nimetä edunsaajaksi tietyn henkilön, "omaiset" tai "kuolinpesän". Jos edunsaajaksi on merkitty "omaiset", korvaus maksetaan vakuutussopimuslain 50 §:n mukaan puolisolle ja perintökaaren mukaisille perillisille. Edunsaajamääräystä voi muuttaa koska tahansa vakuutuksenottajan elinaikana. Lisätietoa kuolinpesän taloudellisista asioista löydät perunkirjoitusartikkelista.