Hoitotahto – ennalta ilmaistu tahto hoidosta

Mitä hoitotahto tarkoittaa

Hoitotahto on henkilön ennalta ilmaisema tahto siitä, miten häntä tulee hoitaa tilanteessa, jossa hän ei enää itse kykene osallistumaan hoitoaan koskeviin päätöksiin. Hoitotahdon oikeudellinen perusta on laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), jonka 8 §:n mukaan potilasta on hoidettava hänen aiemmin ilmaisemansa tahdon mukaisesti silloin, kun hän ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi osallistua hoitoratkaisuihin.

Hoitotahto liittyy erityisesti elämän loppuvaiheen hoitoon, vakaviin sairauksiin ja tilanteisiin, joissa henkilö menettää kykynsä kommunikoida. Tyypillisiä tilanteita ovat pitkälle edennyt muistisairaus, vakava aivovamma tai loppuvaiheen syöpä. Hoitotahto varmistaa, että henkilön omat toiveet ja arvot ohjaavat hoitopäätöksiä silloinkin, kun hän ei voi itse puhua puolestaan.

Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen ero on tärkeä ymmärtää: hoitotahto ilmaisee potilaan omat toiveet hoidon sisällöstä, kun taas edunvalvontavaltuutus antaa toiselle henkilölle oikeuden tehdä päätöksiä valtuuttajan puolesta. Nämä asiakirjat täydentävät toisiaan, ja molempien laatiminen on suositeltavaa.

Hoitotahdon sisältö

Hoitotahdon sisältö on vapaamuotoinen, ja jokainen voi muotoilla sen omien toiveidensa mukaisesti. Tyypillisesti hoitotahdossa otetaan kantaa seuraaviin asioihin:

Elvytys ja tehohoito. Hoitotahdossa voi ilmaista kantansa elvytykseen sydänpysähdyksen sattuessa sekä tehohoidon antamiseen tilanteessa, jossa toipumisen mahdollisuudet ovat vähäiset. Moni haluaa rajata tehohoidon tilanteisiin, joissa sillä on realistinen mahdollisuus parantaa elämänlaatua.

Kivunlievitys. Hoitotahdossa voi korostaa riittävän kivunlievityksen merkitystä, vaikka se lyhentäisi elinaikaa. Saattohoitovaiheessa oireenmukaiseen hoitoon kuuluu aina asianmukainen kivunlievitys.

Nesteiden ja ravinnon antaminen. Suonensisäisen nesteytyksen ja keinotekoisen ravinnon antaminen elämän loppuvaiheessa ovat asioita, joihin hoitotahdossa voi ottaa kantaa. Perushoitoon kuuluva suun kostuttaminen ja janon tunteen lievittäminen eivät ole keinotekoista ravitsemusta.

Hoitopaikka. Hoitotahdossa voi ilmaista toiveensa hoitopaikasta — esimerkiksi toiveen saattohoitokodissa hoitamisesta laitoshoidon sijaan tai toiveen kotikuolemasta, jos se on lääketieteellisesti mahdollista.

Muut toiveet. Hoitotahtoon voi kirjata myös muita hoitoon liittyviä toiveita, kuten hengellisen tuen tarve, läheisten läsnäolo tai musiikki hoitotilanteissa.

Hoitotahdon muoto ja laatiminen

Hoitotahdolle ei ole laissa säädetty tarkkoja muotovaatimuksia. Se voi olla suullinen tai kirjallinen. Suullinen hoitotahto tulee kirjata potilasasiakirjoihin, jos se ilmaistaan hoitotilanteessa. Käytännössä kirjallinen hoitotahto on suositeltavin muoto, koska se on selkeästi todennettavissa ja sen sisältö on yksiselitteinen.

Kirjallisen hoitotahdon voi laatia vapaamuotoisesti tai käyttää valmiita lomakepohjia. Muun muassa Muistiliitto, ETENE (Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta) ja useat terveydenhuollon organisaatiot tarjoavat hoitotahtolomakkeita. Lomakkeet ohjaavat pohtimaan keskeisiä kysymyksiä ja auttavat muotoilemaan tahdon selkeästi.

Hoitotahdon todistajat eivät ole lakisääteinen vaatimus, mutta kahden todistajan allekirjoitus lisää asiakirjan luotettavuutta ja vähentää myöhempiä tulkintaerimielisyyksiä. Todistajien on syytä olla henkilöitä, jotka eivät hyödy hoitotahdon sisällöstä.

Hoitotahdon laatiminen kannattaa tehdä terveenä ollessa, rauhassa harkiten. On hyödyllistä keskustella hoitotahdon sisällöstä läheisten ja oman lääkärin kanssa, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät henkilön toiveet samalla tavalla.

Hoitotahdon tallennus Kanta-palveluun

Hoitotahdon tallentaminen Kanta-palveluun (Omakanta) on tehokkain tapa varmistaa, että terveydenhuollon ammattilaiset löytävät hoitotahdon tarvittaessa. Kanta-palveluun tallennettu hoitotahto näkyy kaikissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä sekä niissä yksityisissä toimipisteissä, jotka käyttävät Kanta-palveluja.

Tallentaminen tapahtuu Omakanta-palvelussa (omakanta.fi) seuraavasti: kirjaudu sisään vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai henkilökortti), siirry kohtaan "Tahdonilmaisut" ja valitse "Hoitotahto". Palvelussa voi joko täyttää valmiin lomakkeen tai liittää oman vapaamuotoisen hoitotahdon.

Jos hoitotahtoa ei tallenneta Kanta-palveluun, asiakirja kannattaa säilyttää helposti löydettävässä paikassa ja kertoa sen olemassaolosta läheisille sekä omalle terveysasemalle. Paperinen hoitotahto voidaan myös skannata potilasasiakirjoihin terveydenhuollon vastaanotolla.

Hoitotahdon sitovuus ja muuttaminen

Hoitotahto on oikeudellisesti sitova. Terveydenhuollon ammattilaisten on noudatettava potilaan hoitotahtoa, kun potilas ei itse kykene ilmaisemaan tahtoaan. Hoitotahdon sivuuttaminen edellyttää, että on perusteltua syytä epäillä potilaan tahdon muuttuneen hoitotahdon laatimisen jälkeen.

Lääkäri arvioi aina hoitotahdon soveltuvuuden kulloisessakin tilanteessa. Jos hoitotahdossa ei ole otettu kantaa juuri kyseiseen tilanteeseen, lääkäri tekee ratkaisun potilaan edun mukaisesti kuultuaan lähiomaista tai edunvalvontavaltuutettua. Hoitotahto ei korvaa lääkärin ammattitaitoa, vaan ohjaa päätöksentekoa potilaan omien arvojen suuntaisesti.

Hoitotahdon voi muuttaa tai peruuttaa milloin tahansa, kunhan henkilö on oikeustoimikelpoinen. Kanta-palveluun tallennettu hoitotahto voidaan päivittää tai poistaa kirjautumalla Omakanta-palveluun. Paperisen hoitotahdon voi peruuttaa hävittämällä asiakirjan tai laatimalla uuden hoitotahdon, joka kumoaa edellisen. On suositeltavaa tarkistaa hoitotahdon sisältö säännöllisesti, esimerkiksi muutaman vuoden välein tai elämäntilanteen muuttuessa.