Testamentti ja perintö: opas testamentin tekemiseen ja perintöoikeuteen
· Päivitetty · 3 min lukuaika
Testamentin tekeminen
Testamentti on asiakirja, jolla henkilö voi määrätä omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen. Ilman testamenttia omaisuus jaetaan perintökaaren mukaisen perimysjärjestyksen mukaan. Testamentin tekeminen on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa lakimääräinen perimysjärjestys ei vastaa omaa tahtoa.
Testamentin muotovaatimukset
Perintökaaren mukaan pätevän testamentin on täytettävä seuraavat ehdot:
- Kirjallinen muoto – suullinen testamentti ei ole pätevä (hätätilannetta lukuun ottamatta)
- Tekijän allekirjoitus
- Kaksi esteetöntä todistajaa samanaikaisesti läsnä
- Todistajien allekirjoitukset ja merkinnät ammatista ja asuinpaikasta
- Testamentin tekijä on täysi-ikäinen (vähintään 18-vuotias; naimisissa oleva tai ollut nuorempikin, ja 15 vuotta täyttänyt omasta hallitsemastaan omaisuudesta) ja ymmärtää tekemänsä merkityksen
Todistajien on oltava vähintään 15-vuotiaita, eivätkä he saa olla testamentin tekijän puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen tai lanko, sisarus tai tämän puoliso, ottovanhempi tai ottolapsi. Todistaja ei myöskään saa todistaa määräystä, joka tehdään hänen itsensä, hänen puolisonsa tai hänen läheisensä hyväksi (PK 10:4).
Testamenttityypit
- Yleistestamentti – omistusoikeus omaisuuteen siirtyy testamentinsaajalle
- Käyttöoikeustestamentti – testamentinsaaja saa hallinta- ja käyttöoikeuden, mutta omistus siirtyy toiselle
- Legaatti – tietty esine tai rahasumma määrätään nimetylle henkilölle
Perimysjärjestys Suomessa
Suomen perintökaari määrittelee perimysjärjestyksen parenteeleihin eli perillistöryhmiin:
1. parenteeli – rintaperilliset
Ensisijaiset perilliset ovat vainajan lapset. Jos lapsi on kuollut, hänen lapsensa perivät hänen osuutensa.
2. parenteeli – vainajan vanhemmat ja sisarukset
Jos rintaperillisiä ei ole, perimysvuorossa ovat vainajan vanhemmat. Kuolleen vanhemman osuus menee vainajan sisaruksille.
3. parenteeli – isovanhemmat
Jos 1. tai 2. parenteelissa ei ole perillisiä, perintö menee isovanhemmille. Serkut eivät peri Suomen lain mukaan.
Puolison asema
Aviopuoliso perii, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä. Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta ilman testamenttia – siksi testamentti on avopareille erityisen tärkeä.
Lakiosa ja sen merkitys
Lakiosa suojaa rintaperillisten oikeutta perintöön. Testamentilla ei voi ohittaa lakiosaoikeutta kokonaan.
- Lakiosa = puolet lakimääräisestä perintöosasta
- Esimerkki: kaksi lasta, 200 000 € omaisuus → kummankin perintöosa on 100 000 € → lakiosa on 50 000 €
- Lakiosaa ei makseta automaattisesti – perillisen on vaadittava sitä 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista
- Lakiosavaatimus ilmoitetaan testamentinsaajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti – käytännössä kirjallisesti
Jos lakiosaa ei vaadita määräajassa, oikeus siihen menetetään.
Testamentin moittiminen
Testamentti voidaan riitauttaa eli moittia käräjäoikeudessa. Moittimiskanne on nostettava 6 kuukauden kuluessa siitä, kun testamentinsaaja on antanut testamentin perilliselle tiedoksi haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja antanut samalla oikeaksi todistetun jäljennöksen (PK 14:4–5). Pelkkä testamentin esittäminen perunkirjoitustilaisuudessa ei käynnistä määräaikaa, ellei tiedoksiantoa tehdä samalla todistettavasti.
Moittimisperusteet
- Muotovirhe – todistajia puuttui tai muoto ei täyttynyt
- Testamentin tekijän ymmärryksen puute – dementia, mielenterveyden häiriö
- Pakottaminen, epäasiallinen vaikuttaminen tai petollinen viettely – testamentti syntyi uhkailun, tekijän riippuvaisen aseman tai ymmärtämättömyyden hyväksikäytön tai harhaanjohtamisen seurauksena
- Puuttuva kelpoisuus – tekijä oli alaikäinen ilman oikeutta testamentin tekemiseen (PK 9:1)
Moittimiskanne on vakava oikeustoimi, ja sen menestymismahdollisuudet kannattaa arvioida lakimiehen kanssa.
Testamentti ja perunkirjoitus
Testamentti on keskeinen asiakirja perunkirjoituksessa. Se vaikuttaa suoraan siihen, miten omaisuus jaetaan.
- Testamentti on annettava tiedoksi kaikille perillisille todisteellisesti
- Perillisillä on 6 kuukautta aikaa moittia testamenttia tai vaatia lakiosaa
- Testamentinsaajan asema on vakiintunut vasta, kun moite- ja lakiosa-aika on kulunut tai perilliset ovat hyväksyneet testamentin
- Testamentti voi vaikuttaa myös perintöveron määrään
Lue lisää perunkirjoituksen asiakirjoista ja pesänhoitajan tehtävistä.
Usein kysyttyä
Miten pätevä testamentti tehdään?
Pätevä testamentti on tehtävä kirjallisesti. Testamentin tekijän on allekirjoitettava se kahden esteettömän todistajan samanaikaisessa läsnäolossa. Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti, mutta heidän ei tarvitse tietää sen sisältöä. Todistajat allekirjoittavat testamentin ja merkitsevät siihen ammattinsa ja asuinpaikkansa.
Mitä tarkoittaa lakiosa?
Lakiosa on rintaperillisen (lapset ja heidän jälkeläisensä) ehdoton oikeus perintöön. Lakiosan suuruus on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia. Esimerkiksi jos vainajalla on kaksi lasta ja 100 000 euron omaisuus, kummankin lapsen lakiosa on 25 000 euroa. Lakiosaa on vaadittava aktiivisesti 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.
Voiko testamentin riitauttaa?
Kyllä. Testamentin moittimiskanne on nostettava käräjäoikeudessa 6 kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle todistettavasti tiedoksi. Moittimisperusteita ovat testamentin tekijän puuttuva testamentintekokelpoisuus (esim. ikä), muotovirhe, testamentin tekeminen pakottamisen, epäasiallisen vaikuttamisen tai petollisen viettelyn seurauksena tai testamentin tekijän mielenterveyden häiriö.
Mikä on keskinäinen testamentti?
Keskinäinen testamentti on puolisoiden yhdessä tekemä testamentti, jossa kumpikin määrää omaisuutensa toiselle puolisolle. Se turvaa lesken asemaa, mutta rintaperillisillä on silti oikeus vaatia lakiosaansa. Keskinäinen testamentti voi sisältää käyttöoikeustestamentin, jolloin leski saa hallita omaisuutta, mutta omistusoikeus siirtyy lapsille.
Tarvitaanko testamenttiin lakimiestä?
Laki ei vaadi lakimiestä testamentin tekemiseen, mutta se on suositeltavaa. Lakimies varmistaa, että testamentti on muodoltaan pätevä ja sisällöltään tarkoituksenmukainen. Erityisesti uusperheiden, yrittäjien ja kansainvälisten tilanteiden kohdalla lakimiehen apu on arvokasta. Testamentin laatimisen hinta vaihtelee toimistoittain ja testamentin laajuuden mukaan, joten hinta-arvio kannattaa pyytää etukäteen.
Lue myös
Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan? Kattava lista: sukuselvitys, virkatodistukset, testamentti, tiliotteet ja kiinteistöasiakirjat.
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Lue määräajan laskeminen, seuraamukset ja lisäajan hakeminen.
Miten testamentti vaikuttaa perunkirjoitukseen? Lue testamentin tiedoksianto, moittiminen, lakiosa ja testamentin huomioiminen perukirjassa.