Testamentti ja perunkirjoitus
· 1 min lukuaika
Testamentin merkitys perunkirjoituksessa
Testamentti on vainajan viimeinen tahdonilmaisu omaisuutensa jakamisesta kuoleman jälkeen. Perunkirjoituksessa testamentin olemassaolo ja sisältö kirjataan perukirjaan, ja testamentin kopio liitetään perukirjan liitteeksi. Testamentti ei muuta perukirjan varallisuuslaskelmaa, mutta se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kenelle omaisuus lopulta jaetaan perinnönjaossa. Kaikki testamentinsaajat on kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen tai heille on annettava siitä tieto.
Perukirjaan merkitään sekä lakimääräiset perilliset että testamentinsaajat asianmukaisine yhteystietoineen.
Testamentin tiedoksianto
Perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaan testamentinsaajan on annettava testamentti tiedoksi jokaiselle perilliselle erikseen. Tiedoksianto tehdään todistettavasti, ja siitä on käytävä ilmi testamentin sisältö. Tiedoksiannosta alkaa kuuden kuukauden moiteaika. Tiedoksianto voidaan tehdä haastemiehen välityksellä, todisteellisella kirjeellä tai henkilökohtaisesti todistajan läsnä ollessa. Tiedoksiannosta on saatava todistus, joka liitetään perukirjaan.
Lakiosa ja testamentti
Rintaperillisellä on perintökaaren 7 luvun mukaan oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Testamentti ei voi syrjäyttää lakiosaa. Lakiosavaatimus on esitettävä testamentinsaajalle todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Jos perillinen ei vaadi lakiosaansa määräajassa, oikeus raukeaa. Lakiosaan luetaan perillisen testamentilla tai lahjana saama omaisuus sekä ennakkoperintö. Lakiosan laskenta perustuu pesän nettovarallisuuteen.
Testamentin moittiminen
Testamentin moitekanne nostetaan käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Moiteperusteita ovat muotovirhe, testamentin tekijän oikeustoimikelvottomuus sekä testamentin syntyminen painostuksen tai erehdyksen johdosta. Muotovirheen vuoksi testamentti voi olla pätemätön, jos sitä ei ole tehty perintökaaren 10 luvun vaatimusten mukaisesti: kirjallisesti, testamentin tekijän allekirjoittamana ja kahden todistajan todistamana. Moitteen hyväksyminen johtaa testamentin pätemättömyyteen kokonaan tai osittain.
Testamentin tulkinta
Testamentin tulkinnassa lähtökohtana on testamentin tekijän tahto. Perintökaaren 11 luvun mukaan testamenttia on tulkittava siten, että tulkinta vastaa testamentin tekijän tahtoa. Yleistestamentti antaa saajalle oikeuden koko omaisuuteen tai osuuteen siitä. Erityistestamentti eli legaatti antaa oikeuden tiettyyn omaisuuteen, kuten kiinteistöön tai rahasummaan. Käyttöoikeustestamentti antaa saajalle oikeuden käyttää omaisuutta ilman omistusoikeutta. Testamentin tulkintariidat ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa.
Usein kysyttyä
Miten testamentti huomioidaan perunkirjoituksessa?
Testamentti on perunkirjoituksen keskeinen asiakirja, joka vaikuttaa perinnön jakautumiseen. Perukirjaan merkitään tieto testamentin olemassaolosta, ja testamentin kopio liitetään perukirjan liitteeksi. Testamentin sisältö ei muuta perunkirjoituksen varallisuuslaskelmaa, mutta se vaikuttaa siihen, kenelle perintö jaetaan. Perunkirjoituksessa on ilmoitettava sekä lakimääräiset perilliset että testamentinsaajat. Testamentinsaajille on annettava tieto perunkirjoitustilaisuudesta.
Miten testamentin tiedoksianto tehdään?
Testamentin tiedoksianto on annettava kaikille lakimääräisille perillisille perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaisesti. Tiedoksianto tehdään todistettavasti, esimerkiksi haastemiehen välityksellä tai todisteellisena kirjeenä. Tiedoksiannosta alkaa kuuden kuukauden moiteaika, jonka kuluessa perillinen voi nostaa testamentin moitekanteen. Tiedoksianto on tehtävä kohtuullisessa ajassa testamentin löytymisestä. Tiedoksiannon laiminlyönti ei tee testamenttia pätemättömäksi, mutta moiteaika ei ala kulua ennen tiedoksiantoa.
Mikä on lakiosa ja voiko testamentti syrjäyttää sen?
Lakiosa on rintaperillisen eli lapsen tai tämän jälkeläisen vähimmäisosuus perinnöstä. Lakiosa on puolet perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia. Testamentti ei voi syrjäyttää lakiosaa — rintaperillisellä on aina oikeus vaatia lakiosaansa. Lakiosavaatimus on esitettävä testamentinsaajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta perintökaaren 7 luvun 5 §:n mukaisesti. Jos lakiosaa ei vaadita määräajassa, oikeus lakiosaan raukeaa.
Milloin testamentin voi moittia?
Testamentin voi moittia, jos se on muotopuutteellinen, testamentin tekijä ei ollut kelpoinen tekemään testamenttia (esimerkiksi vajaakykyinen), tai testamentti on syntynyt pakotuksen, erehdyksen tai taivuttelun vaikutuksesta. Moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta perintökaaren 14 luvun 5 §:n mukaisesti. Moitekanteen voi nostaa perillinen, joka katsoo testamentin loukkaavan oikeuksiaan. Moiteajan umpeutumisen jälkeen testamenttia ei voi enää moittia.
Voiko testamentin tehdä perunkirjoituksen jälkeen löydetystä omaisuudesta?
Testamenttia ei tehdä perunkirjoituksen jälkeen, mutta jos perunkirjoituksen jälkeen löytyy uutta omaisuutta, on toimitettava täydennysperunkirjoitus kuukauden kuluessa omaisuuden löytymisestä. Täydennysperunkirjoituksessa ilmoitetaan aiemmin tuntematon omaisuus, ja se toimitetaan samoin muodoin kuin alkuperäinen perunkirjoitus. Testamentti koskee myös täydennysperunkirjoituksessa ilmoitettua omaisuutta, ellei testamentista muuta ilmene. Täydennysperunkirjoituksen laiminlyönti voi johtaa samoihin seuraamuksiin kuin alkuperäisen perunkirjoituksen laiminlyönti.
Lue myös
Miten avioehto vaikuttaa perunkirjoitukseen ja ositukseen? Lue avioehtosopimuksen merkitys lesken ja perillisten asemaan, avio-oikeuden laskenta ja käytännön esimerkit.
Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan? Kattava lista: sukuselvitys, virkatodistukset, testamentti, tiliotteet ja kiinteistöasiakirjat.
Miten perintövero määräytyy perunkirjoituksen perusteella? Veroluokat, vapaat osat, verotaulukot ja vähennykset selkeästi selitettynä.