Testamentti ja perunkirjoitus
· Päivitetty · 3 min lukuaika
Testamentin merkitys perunkirjoituksessa
Testamentti on vainajan viimeinen tahdonilmaisu omaisuutensa jakamisesta kuoleman jälkeen. Perintökaaren 20 luvun 5 §:n mukaan testamentti otetaan perukirjaan tai liitetään siihen oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Testamentti ei muuta perukirjan varallisuuslaskelmaa, mutta se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kenelle omaisuus lopulta jaetaan perinnönjaossa.
Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on annettava tieto pesän osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle. Yleistestamentinsaaja on pesän osakas, joten myös hänelle on ilmoitettava; erityistestamentin (legaatin) saaja ei ole osakas. Perukirjaan merkitään osakkaat ja perilliset – perillinen mainitaan, vaikka hän ei saisi mitään pesän omaisuudesta. On tärkeää huomata, että testamentin mukainen perintöjako tapahtuu vasta perinnönjaossa - perunkirjoituksessa selvitetään ainoastaan pesän varat ja velat.
Jos testamentteja on useita, perukirjaan liitetään kaikki tunnetut testamentit. Jos testamentit ovat keskenään ristiriidassa, lähtökohtana on yleensä myöhemmin tehty testamentti, mutta testamenttien suhdetta voi joutua arvioimaan tapauskohtaisesti.
Testamentin tiedoksianto
Perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaan testamentinsaajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, ja samalla perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tiedoksiannosta alkaa kuuden kuukauden moiteaika, jonka kuluessa perillinen voi moittia testamenttia käräjäoikeudessa.
Tiedoksianto voidaan tehdä haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, esimerkiksi niin, että perillinen kuittaa allekirjoituksellaan saaneensa jäljennöksen. Tiedoksiannosta saatu todistus tai kuittaus kannattaa säilyttää. Laissa ei ole määräaikaa tiedoksiannon tekemiselle, mutta moiteaika ja lakiosavaatimuksen määräaika eivät ala kulua ennen asianmukaista tiedoksiantoa.
Käytännössä testamentin tiedoksianto tehdään usein perunkirjoituksen yhteydessä tai pian sen jälkeen. Haastemiehen kautta tehty tiedoksianto on maksullinen; tarkista ajantasainen maksu ulosottolaitokselta.
Lakiosa ja testamentti
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on perintökaaren 7 luvun mukaan oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta. Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se loukkaa lakiosaa (PK 7:5) - tämä on perintöoikeuden keskeisiä periaatteita. Poikkeuksena perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi perintökaaren 15 luvun 4 §:ssä säädetyillä perusteilla. Jos esimerkiksi vainajalla on kaksi lasta ja hän testamenttaa kaiken kolmannelle henkilölle, lapset voivat silti vaatia lakiosaansa, joka on kummallekin neljäsosa pesän nettovarallisuudesta.
Lakiosavaatimus on ilmoitettava testamentinsaajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5). Jos perillinen ei vaadi lakiosaansa määräajassa, hän menettää oikeuden vedota testamentin tehottomuuteen. Testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentinsaaja suorittaa lakiosan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämässä kohtuullisessa ajassa, ellei rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. Lakiosaa vähentää perillisen saama ennakkoperintö sekä hänen testamentilla saamansa omaisuus. Lakiosan laskenta perustuu pesän nettovarallisuuteen, josta vähennetään velat mutta ei testamentilla annettuja määräyksiä. Laskennassa otetaan huomioon myös ennakkoperinnöt.
Lakiosavaatimuksen tekeminen on muodollinen toimi, ja se kannattaa tehdä kirjallisesti todisteellisella tavalla, jotta määräajan noudattaminen voidaan myöhemmin osoittaa.
Testamentin moittiminen
Testamentin moitekanne nostetaan käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Moiteperusteita ovat muotovirhe, testamentin tekijän oikeustoimikelvottomuus sekä testamentin syntyminen painostuksen, erehdyksen tai taivuttelun johdosta. Muotovirheen vuoksi testamentti voi olla pätemätön, jos sitä ei ole tehty perintökaaren 10 luvun vaatimusten mukaisesti: kirjallisesti ja kahden yhtaikaa läsnä olevan esteettömän todistajan todistamana siten, että testamentin tekijä allekirjoittaa testamentin tai tunnustaa allekirjoituksensa omakseen. Poikkeuksellisesti hätätilassa testamentin voi tehdä myös suullisesti tai omakätisesti ilman todistajia (PK 10:3).
Moitekanteen voi nostaa perillinen, ellei hän ole hyväksynyt testamenttia tai todistettavasti luopunut moiteoikeudestaan (PK 14:5). Moitteen hyväksyminen johtaa testamentin pätemättömyyteen kokonaan tai osittain. Moiteajan umpeutumisen jälkeen testamenttia ei voi enää moittia, ja se tulee lainvoimaiseksi.
Testamentin moittiminen on oikeudenkäynti, jossa asianajajan apu on yleensä tarpeen ja joka voi kestää kuukausia. Moitekanteen nostaminen ei estä perunkirjoituksen toimittamista - perunkirjoitus voidaan ja usein pitääkin toimittaa, vaikka testamentin pätevyydestä olisi riitaa.
Testamentin tulkinta
Testamentin tulkinnassa lähtökohtana on testamentin tekijän tahto. Perintökaaren 11 luvun 1 §:n mukaan testamentti on tulkittava niin, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Yleistestamentti antaa saajalle oikeuden koko omaisuuteen tai osuuteen siitä, ja saaja rinnastuu pesän osakkaaseen. Erityistestamentti eli legaatti antaa oikeuden tiettyyn omaisuuteen, kuten kiinteistöön tai rahasummaan.
Käyttöoikeustestamentti antaa saajalle oikeuden käyttää omaisuutta ilman omistusoikeutta. Tämä on yleinen puolisoiden välillä, ja sen verovaikutukset eroavat omistusoikeustestamentista merkittävästi - Verohallinnon mukaan käyttö- eli hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa hallintaoikeudestaan, ja omistusoikeuden saajan verotuksessa omaisuuden arvosta vähennetään hallintaoikeuden arvo.
Testamentin tulkintariidat ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa. Epäselvissä tilanteissa kannattaa pyytää asianajajan arvio testamentin merkityksestä ennen perinnönjakoa.
Usein kysyttyä
Miten testamentti huomioidaan perunkirjoituksessa?
Testamentti on perunkirjoituksen keskeinen asiakirja, joka vaikuttaa perinnön jakautumiseen. Perintökaaren 20 luvun 5 §:n mukaan testamentti otetaan perukirjaan tai liitetään siihen oikeaksi todistettuna jäljennöksenä. Testamentin sisältö ei muuta perunkirjoituksen varallisuuslaskelmaa, mutta se vaikuttaa siihen, kenelle perintö jaetaan. Perukirjaan merkitään perilliset ja pesän osakkaat. Yleistestamentinsaaja on pesän osakas, joten hänelle on annettava tieto perunkirjoituksen ajasta ja paikasta samoin kuin muille osakkaille.
Miten testamentin tiedoksianto tehdään?
Perintökaaren 14 luvun 4 §:n mukaan testamentinsaajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, ja samalla perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Todistettava tiedoksianto voi olla esimerkiksi perillisen allekirjoittama kuittaus jäljennöksen vastaanottamisesta. Tiedoksiannosta alkaa kuuden kuukauden moiteaika (PK 14:5) ja rintaperillisen kuuden kuukauden määräaika lakiosavaatimukselle (PK 7:5). Laissa ei ole määräaikaa tiedoksiannon tekemiselle, mutta moiteaika ja lakiosavaatimuksen määräaika eivät ala kulua ennen asianmukaista tiedoksiantoa.
Mikä on lakiosa ja voiko testamentti syrjäyttää sen?
Lakiosa on rintaperillisen (lapsen tai tämän jälkeläisen) sekä ottolapsen ja tämän jälkeläisen vähimmäisosuus perinnöstä. Lakiosa on puolet perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia. Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se loukkaa lakiosaa, mutta perillisen on vedottava tähän: lakiosavaatimus on ilmoitettava testamentinsaajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta (PK 7:5). Jos lakiosaa ei vaadita määräajassa, oikeus vedota testamentin tehottomuuteen menetetään. Testamentinsaaja voi myös suorittaa lakiosan rahana, ellei testamentissa ole sitä kielletty, ja perittävä voi poikkeuksellisesti tehdä perillisen perinnöttömäksi perintökaaren 15 luvun 4 §:n perusteella.
Milloin testamentin voi moittia?
Perintökaaren 13 luvun 1 §:n mukaan testamentin voi moittia, jos sitä ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa, testamentin tekijä ei ollut testamenttikelpoinen (PK 9:1), testamentin tekemiseen vaikutti mielisairaus tai muu sieluntoiminnan häiriö, tai tekijä pakotettiin, häntä taivuteltiin käyttämällä väärin hänen asemaansa, hänet vieteltiin petollisesti tai hän erehtyi tavalla, joka vaikutti määräävästi hänen tahtoonsa. Moitekanne on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta perintökaaren 14 luvun 5 §:n mukaisesti. Moiteoikeus on perillisellä; sitä ei ole, jos perillinen on hyväksynyt testamentin tai todistettavasti luopunut moiteoikeudestaan. Moiteajan umpeutumisen jälkeen testamenttia ei voi enää moittia.
Voiko testamentin tehdä perunkirjoituksen jälkeen löydetystä omaisuudesta?
Testamenttia ei voi enää tehdä tekijän kuoleman jälkeen, mutta jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on perintökaaren 20 luvun 10 §:n mukaan kuukauden kuluessa laadittava täydennys- tai oikaisukirja, johon sovelletaan soveltuvin osin perukirjaa koskevia säännöksiä. Testamentti koskee myös myöhemmin ilmenneitä varoja, jos ne kuuluvat testamentissa määrättyyn omaisuuteen; yleistestamentti kattaa esimerkiksi koko jäämistön tai määräosan siitä. Täydennyskirjan laiminlyönti voi erityisen moitittavissa tapauksissa johtaa osakkaan henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista (PK 21:3).
Lue myös
Miten avioehto vaikuttaa perunkirjoitukseen ja ositukseen? Lue avioehtosopimuksen merkitys lesken ja perillisten asemaan, avio-oikeuden laskenta ja käytännön esimerkit.
Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan? Kattava lista: sukuselvitys, virkatodistukset, testamentti, tiliotteet ja kiinteistöasiakirjat.
Perunkirjoituksen verotus: miten perukirja toimitetaan Verohallinnolle, milloin veropäätös tulee, mitä vähennetään ja miten verotusta oikaistaan.