Kuolinpesä
Kuolinpesä syntyy automaattisesti henkilön kuollessa. Se kattaa kaiken vainajan omaisuuden ja kaikki velat kuolinhetkellä. Kuolinpesä on itsenäinen oikeushenkilö, joka voi omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia ja olla asianosaisena oikeudenkäynneissä. Pesän hallinto jatkuu, kunnes perunkirjoitus on tehty ja perintö jaettu.
Osakkaat
Kuolinpesän osakkaita ovat lain mukaan:
- Perilliset – lapset, lapsenlapset tai muut lakimääräiset perilliset perintökaaren mukaan
- Leski – avio-oikeuden nojalla, vaikkei olisi perillinen
- Yleistestamentinsaajat – henkilöt, joille vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai murto-osan siitä
Osakkaiden piiri vahvistetaan vainajan sukuselvityksestä, joka hankitaan perunkirjoitusta varten seurakunnista ja Digi- ja väestötietovirastosta.
Kuolinpesän hallinto
Kuolinpesää hallinnoidaan osakkaiden yhteispäätöksillä. Kaikki merkittävät toimet, kuten omaisuuden myynti tai vuokrasopimuksen tekeminen, vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen. Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen, tuomioistuin voi määrätä pesänhoitajan tai pesänselvittäjän.
Käytännön asioita, kuten laskujen maksamista ja asunnon hoitoa, voidaan hoitaa ilman kaikkien erillistä päätöstä, kunhan kyse on pesän tavanomaisesta hallinnosta.
Pankkitilit ja raha-asiat
Pankit saavat tiedon kuolemasta väestötietojärjestelmästä ja lukitsevat vainajan tilit. Tilien käyttö hautauskuluihin ja välttämättömiin menoihin onnistuu yleensä esittämällä kuolintodistus ja pesän osakkaiden valtuutus. Varsinainen pesän varojen jako edellyttää perukirjan valmistumista.
Pesän purkaminen
Kuolinpesä puretaan perinnönjaolla. Jako voidaan tehdä sopimuksena osakkaiden kesken tai hakea tuomioistuimelta pesänjakajaa, jos sopimukseen ei päästä. Pesä voidaan myös jättää jakamatta toistaiseksi, jolloin se jatkaa yhteishallinnossa. Perintövero määrätään kullekin osakkaalle perintöosuuden perusteella.
Lisätietoja kuolinpesän hallinnosta löydät artikkeleistamme perunkirjoituksen määräaika ja pesänhoitajan tehtävät.
Usein kysyttyä
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset, leski avio-oikeuden nojalla sekä yleistestamentinsaajat. Osakkaiden piiri selviää sukuselvityksestä, joka tehdään perunkirjoitusta varten.
Miten kuolinpesän pankkiasiat hoidetaan?
Kuolinpesän pankkitilit lukitaan kuolinilmoituksen jälkeen. Tilejä voi käyttää vain kuolinpesän menoihin, kuten hautauskuluihin ja laskuihin. Tilien käyttö edellyttää kaikkien osakkaiden valtuutusta tai pesänhoitajan nimeämistä.
Milloin kuolinpesä puretaan?
Kuolinpesä puretaan perinnönjaolla, joka voidaan tehdä aikaisintaan perunkirjoituksen jälkeen. Lain mukaan kuolinpesä voi olla olemassa myös pitkään, eikä purkamiselle ole aikarajaa.
Aiheeseen liittyvät termit
Lakisääteinen toimitus, jossa kuolinpesän varat ja velat selvitetään. Pidettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta.
Henkilö, joka vastaa kuolinpesän hallinnosta ja perunkirjoituksen järjestämisestä.
Perunkirjoituksessa laadittava asiakirja, jossa luetellaan kuolinpesän varat, velat ja osakkaat.
Vero, joka maksetaan perinnöstä. Veron suuruus riippuu perinnön arvosta ja sukulaisuussuhteesta.
Lue myös
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Lue määräajan laskeminen, seuraamukset ja lisäajan hakeminen.
Pesänhoitajan keskeiset tehtävät: pesän hallinnointi, asiakirjat, perunkirjoitus ja perinnönjako. Kuka voi toimia pesänhoitajana?
Miten pankkitilit käsitellään perunkirjoituksessa? Lue tilien sulkeminen, saldotodistukset, käyttöoikeudet ja kuolinpesän tili.