Perunkirjoituksen määräaika – 3 kuukautta kuolemasta
· 1 min lukuaika
Määräajan laskeminen
Perintökaaren 20 luvun 1 §:n mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Määräaika lasketaan kuolinpäivästä, ja se päättyy kolmen kalenterikuukauden kuluttua vastaavana päivänä. Esimerkiksi jos vainaja kuolee 10. maaliskuuta, perunkirjoitustilaisuus on pidettävä viimeistään 10. kesäkuuta.
Huomioitavaa on, että itse perunkirjoitustilaisuus on pidettävä määräajassa. Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle on tehtävä kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta.
Kuka vastaa järjestämisestä
Velvollisuus perunkirjoituksen järjestämisestä kuuluu sille kuolinpesän osakkaalle, jonka hoidossa pesän omaisuus on tai joka parhaiten tuntee pesän tilanteen. Tätä henkilöä kutsutaan pesän ilmoittajaksi. Käytännössä tämä on useimmiten leski, lapsi tai muu läheinen omainen. Pesän ilmoittaja voi delegoida käytännön järjestelyt asianajajalle tai muulle asiantuntijalle.
Seuraamukset myöhästymisestä
Jos perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa, Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen. Korotus on tyypillisesti 10–40 prosenttia perintöveron määrästä. Myöhästyminen aiheuttaa myös käytännön ongelmia: pankkitilit pysyvät jäädytettyinä ja perinnönjako viivästyy. Myöhästynyt perunkirjoitus on silti toimitettava — velvollisuus ei poistu ajan kulumisella.
Perukirjan toimittaminen
Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Toimittaminen onnistuu sähköisesti OmaVero-palvelussa tai postitse. Perukirjaan liitetään tarvittavat asiakirjat kuten sukuselvitykset, testamentti ja tiliotteet. Verohallinto käyttää perukirjaa perintöverotuksen perusteena.
Erityistilanteet
Tietyissä tilanteissa kolmen kuukauden määräaika voi osoittautua riittämättömäksi. Näitä ovat esimerkiksi laajat kansainväliset pesät, usean perittävän samanaikaiset kuolinpesät tai tilanteet, joissa osakkaita on vaikea tavoittaa. Näissä tilanteissa Verohallinnolta kannattaa hakea lisäaikaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäaikahakemus on vapaamuotoinen, mutta siinä on perusteltava tarpeen syy.
Usein kysyttyä
Kuinka pitkä on perunkirjoituksen määräaika?
Perintökaaren 20 luvun 1 §:n mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Määräaika alkaa kuolinpäivästä ja päättyy kolmen kalenterikuukauden kuluttua vastaavana päivänä. Jos viimeinen päivä osuu viikonloppuun tai arkipyhään, määräaika siirtyy seuraavaan arkipäivään. Tämä kolmen kuukauden sääntö koskee kaikkia kuolinpesiä riippumatta pesän koosta tai varallisuuden laadusta.
Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitus myöhästyy?
Jos perunkirjoitusta ei toimiteta säädetyssä ajassa ilman hyväksyttävää syytä, Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen perintöveroon. Veronkorotus voi olla huomattava, tyypillisesti 10–40 prosenttia veron määrästä. Lisäksi myöhästyminen voi viivästyttää perinnönjakoa ja pankkiasioiden hoitamista, mikä aiheuttaa käytännön ongelmia kuolinpesän osakkaille. Myöhästyminen ei kuitenkaan tee perunkirjoitusta mitättömäksi.
Voiko perunkirjoituksen määräaikaan saada pidennystä?
Kyllä voi. Verohallinnolta voi hakea lisäaikaa perunkirjoitukselle ennen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista. Hakemuksessa on perusteltava, miksi lisäaikaa tarvitaan — tyypillisiä syitä ovat laaja tai monimutkainen pesä, ulkomailla oleva omaisuus tai osakkaiden tavoittamisen vaikeus. Verohallinto myöntää lisäaikaa yleensä 1–3 kuukautta kerrallaan. Hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä.
Mistä päivästä perunkirjoituksen määräaika lasketaan?
Perunkirjoituksen kolmen kuukauden määräaika lasketaan vainajan kuolinpäivästä, ei esimerkiksi hautajaisten tai kuolintodistuksen päivämäärästä. Jos kuolinpäivä on esimerkiksi 15. tammikuuta, perunkirjoitus on toimitettava viimeistään 15. huhtikuuta. Käytännössä perunkirjoitustilaisuuden päivämäärä on se, joka ratkaisee — perukirjaa ei tarvitse toimittaa Verohallinnolle tässä ajassa, vaan itse tilaisuus on pidettävä määräajassa.
Kenen velvollisuus on huolehtia perunkirjoituksen toimittamisesta?
Perintökaaren mukaan se kuolinpesän osakas, jonka hoidossa jäämistöomaisuus on tai joka muuten on parhaiten perehtynyt pesän tilaan, on velvollinen toimimaan pesän ilmoittajana ja huolehtimaan perunkirjoituksen järjestämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein leskeä tai vainajan lasta. Pesän ilmoittaja voi valtuuttaa asianajajan tai muun asiantuntijan hoitamaan perunkirjoituksen käytännön järjestelyt.
Lue myös
Miten haetaan lisäaikaa perunkirjoitukseen? Lue perusteet, hakemuksen tekeminen Verohallinnolle ja seuraukset määräajan ylittämisestä.
Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan? Kattava lista: sukuselvitys, virkatodistukset, testamentti, tiliotteet ja kiinteistöasiakirjat.
Pesänhoitajan keskeiset tehtävät: pesän hallinnointi, asiakirjat, perunkirjoitus ja perinnönjako. Kuka voi toimia pesänhoitajana?