Perunkirjoituksen asiakirjat – tarvittavat dokumentit
· Päivitetty · 3 min lukuaika
Pakolliset asiakirjat
Perunkirjoituksen perustana ovat vainajan sukuselvitys 15 ikävuodesta kuolinpäivään sekä kaikkien kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset. Nämä osoittavat perillistahon ja osakkaiden henkilöllisyyden. Lisäksi tarvitaan mahdollinen testamentti alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä avioehtosopimus, jos sellainen on tehty.
Pesän ilmoittajan on myös hankittava vainajan viimeisin verotuspäätös, joka antaa yleiskuvan vainajan taloudellisesta tilanteesta. Verotuspäätös kertoo tulot, verotettavan varallisuuden ja mahdolliset verovelat. Jos vainaja oli naimisissa, tarvitaan myös lesken verotuspäätös ja tiedot lesken omaisuudesta avio-oikeuden laskemista varten.
Perintökaari edellyttää, että perukirjaan liitetään kaikki asiakirjat, joihin pesän varallisuus- ja velkatiedot perustuvat. Mitä huolellisemmin asiakirjat on koottu, sitä sujuvammin perunkirjoitus etenee ja sitä vähemmän Verohallinto pyytää lisäselvityksiä perintöverotuksen yhteydessä.
Varallisuusasiakirjat
Vainajan varallisuuden selvittämiseksi tarvitaan pankkien saldotodistukset kuolinpäivältä kaikilta tileiltä, arvo-osuustilin saldotodistukset sijoitusvarallisuudesta sekä vakuutusyhtiöiden ilmoitukset kuolemantapauskorvauksista ja säästöhenkivakuutuksista. Kiinteistöistä tarvitaan lainhuutotodistus ja mielellään myös verottajan kiinteistötiedot. Asunto-osakkeista tarvitaan isännöitsijäntodistus.
Saldotodistukset tilataan jokaiselta pankilta erikseen, ja ne maksavat tyypillisesti 30–80 euroa pankista riippuen. Todistus sisältää tilin saldon euromääräisenä kuolinpäivänä, kertyneet korot sekä lainojen jäljellä olevat pääomat. Myös arvo-osuustililtä on pyydettävä erillinen saldotodistus, joka osoittaa osakkeiden ja rahasto-osuuksien määrän ja arvon kuolinpäivänä.
Jos vainajalla oli vakuutuksia, vakuutusyhtiö antaa tiedon kuolemantapauskorvausten ja säästöhenkivakuutusten määrästä. Nämä tiedot on yleensä saatavilla parin viikon kuluessa kuolinilmoituksen tekemisestä. Myös eläkevakuutuksiin liittyvät kertymätiedot kannattaa tarkistaa.
Sukuselvitys ja virkatodistukset
Sukuselvitys tilataan DVV:ltä ja se kattaa vainajan koko elämän 15 ikävuodesta alkaen. Selvitys osoittaa kaikki avioliitot, lapset ja mahdolliset ottolapsisuhteet. Sukuselvityksen tarkoitus on varmistaa, että kaikki perilliset tulevat huomioiduiksi — myös sellaiset, joista omaiset eivät välttämättä ole tienneet.
Virkatodistukset osakkaista voi tilata DVV:n lisäksi seurakunnilta, jos henkilö kuuluu kirkkoon. Sukuselvityksen hankkiminen kestää tyypillisesti 1–4 viikkoa, joten se kannattaa tilata välittömästi kuolemantapauksen jälkeen. Jos vainaja on kuulunut evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon ennen vuotta 1999, osa tiedoista voi löytyä seurakunnan arkistosta, ja DVV ohjaa tarvittaessa hakemaan täydennystä sieltä.
Sukuselvityksen hinta on noin 50–80 euroa, ja se voidaan tilata DVV:n sähköisessä asiointipalvelussa tai kirjallisesti. Osakkaiden virkatodistukset osoittavat, että henkilö on elossa ja siten oikeutettu perintöön. Ne maksavat noin 10–20 euroa kappaleelta.
Erityistilanteiden asiakirjat
Jos vainajalla on ollut useampi avioliitto, tarvitaan aiempien puolisoiden osalta osituskirjat tai kuolleen puolison perukirja. Näistä selviää, miten omaisuus on aiemmin jaettu tai jätetty jakamatta. Tekemätön ositus aiemmasta avioliitosta voi monimutkaistaa perunkirjoitusta merkittävästi, sillä se on ratkaistava ennen lopullista perinnönjakoa.
Yrittäjävainajan kohdalla tarvitaan yhtiön viimeisin tilinpäätös, tase ja mahdolliset osakassopimukset. Jos vainaja oli yksinyrittäjä, tarvitaan myös elinkeinotoiminnan viimeisin veroilmoitus. Ulkomaisesta omaisuudesta on hankittava kyseisen maan viranomaisten todistukset ja tarvittaessa käännätettävä ne suomeksi auktorisoidulla kääntäjällä.
Jos vainaja oli edunvalvonnassa, edunvalvojalta on pyydettävä tilitys ja selvitys edunvalvonnan aikaisista toimista. Myös lahjakirjat ja ennakkoperintöasiakirjat viimeiseltä kolmelta vuodelta on koottava, sillä ne vaikuttavat perintöverotukseen.
Asiakirjojen hankkiminen
Asiakirjoja voi tilata itse tai valtuuttaa asianajajan tai pesänhoitajan hoitamaan tilaukset. DVV:n sukuselvitykset tilataan sähköisesti DVV:n asiointipalvelussa tai postitse. Sähköinen tilaus on nopein tapa, ja valmis selvitys toimitetaan yleensä 1–2 viikon kuluessa.
Pankkien saldotodistukset saa pyytämällä kuolinpesän puolesta — osakkaan on esitettävä sukuselvitys tai virkatodistus, joka osoittaa hänen asemansa kuolinpesän osakkaana. Valtakirja tarvitaan, jos asiakirjoja hankkii joku muu kuin osakas itse. Vakuutusyhtiöt lähettävät yleensä tiedon korvauksista automaattisesti kuolinpesälle, mutta tilannetta kannattaa tiedustella aktiivisesti, jos tietoa ei kuulu parin viikon kuluessa.
Kiinteistöjen lainhuutotodistukset, kiinteistörekisteriotteet ja rasitustodistukset tilataan Maanmittauslaitoksen palvelusta sähköisesti. Ne ovat saatavilla välittömästi ja maksavat muutaman euron kappaleelta. Kaikki asiakirjat kannattaa tilata mahdollisimman varhain, sillä niiden kokoaminen on usein perunkirjoituksen aikaa vievin vaihe.
Usein kysyttyä
Mitä asiakirjoja perunkirjoitukseen tarvitaan?
Perunkirjoitukseen tarvitaan vähintään vainajan sukuselvitys 15 ikävuodesta kuolinpäivään, kaikkien osakkaiden virkatodistukset, mahdollinen testamentti ja avioehto, pankkien saldotodistukset kuolinpäivältä, kiinteistöjen lainhuutotodistukset, arvo-osuustilin saldotodistukset, vakuutusyhtiöiden ilmoitukset kuolemantapauskorvauksista sekä vainajan viimeisin verotuspäätös. Mitä huolellisemmin asiakirjat on koottu, sitä sujuvammin perunkirjoitus etenee.
Mistä sukuselvityksen saa?
Sukuselvitys tilataan Digi- ja väestötietovirastolta (DVV). Se kattaa vainajan elämän 15 ikävuodesta kuolinpäivään ja osoittaa kaikki avio- ja avoliitot, lapset sekä muut perilliset. Jos vainaja on kuulunut evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon ennen vuotta 1999, osa tiedoista voi löytyä seurakunnan arkistosta. Sukuselvityksen saaminen kestää tavallisesti 1–4 viikkoa, joten se kannattaa tilata heti kuolemantapauksen jälkeen.
Tarvitaanko pankin saldotodistus kuolinpäivältä?
Kyllä tarvitaan. Jokaiselta pankilta, jossa vainajalla on tili, on pyydettävä saldotodistus kuolinpäivän tilanteen mukaisesti. Saldotodistus osoittaa tilin saldon ja mahdolliset luotot täsmälleen kuolinhetkellä. Pankki antaa todistuksen kuolinpesän osakkaalle tai valtuutetulle henkilölle. Todistuksen hankkiminen on maksullista, tyypillisesti 30–50 euroa per pankki.
Mitä jos vainajalla ei ole testamenttia?
Jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, perintö jaetaan perintökaaren mukaisessa lakimääräisessä perimysjärjestyksessä. Tämä ei poista perunkirjoitusvelvollisuutta — perunkirjoitus on toimitettava aina kuolemantapauksen jälkeen. Perukirjaan merkitään tällöin, että testamenttia ei ole. Lakimääräinen perimysjärjestys tarkoittaa, että perintö menee ensisijaisesti rintaperillisille eli lapsille ja näiden jälkeläisille.
Tarvitaanko edellisen puolison kuolleen perukirja?
Jos leski kuolee ja ensiksi kuolleen puolison perukirja on tehty, se tarvitaan toisen puolison perunkirjoitukseen. Ensiksi kuolleen perukirjasta selviää avio-oikeuden alainen omaisuus ja mahdolliset ositukset. Jos ositusta ei ole tehty ensiksi kuolleen puolison jälkeen, se on tehtävä toisen puolison perunkirjoituksen yhteydessä. Myös mahdollinen avioehtosopimus vaikuttaa pesien väliseen omaisuuden jakoon.
Lue myös
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Lue määräajan laskeminen, seuraamukset ja lisäajan hakeminen.
Pesänhoitajan keskeiset tehtävät: pesän hallinnointi, asiakirjat, perunkirjoitus ja perinnönjako. Kuka voi toimia pesänhoitajana?
Miten kiinteistö käsitellään perunkirjoituksessa? Lue kiinteistön arvon määrittäminen, verotusarvo, käypä arvo ja tarvittavat asiakirjat.