Perintövero Suomessa – veroluokat, rajat ja vähennykset

Perintöveron perusteet

Suomessa peritystä omaisuudesta maksetaan perintöveroa, kun perinnön arvo ylittää 20 000 euroa. Perintö- ja lahjaverolaki (378/1940) säätelee perintöverotusta. Verovelvollisuus syntyy, kun perittävä kuolee ja omaisuus siirtyy perillisille lain tai testamentin nojalla.

Perintövero on henkilökohtainen: jokainen perillinen maksaa veroa omasta perintöosuudestaan. Jos vainajalta jää 100 000 euron perintö ja kaksi perillistä, kummankin perintöosuus on 50 000 euroa, ja kumpikin maksaa veroa tästä summasta erikseen. Perintövero lasketaan perintöosuuden nettoarvosta, josta on vähennetty perintöosuuteen kohdistuvat velat ja muut vähennykset.

Perintöverotuksen perustana on perukirja, joka toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verohallinto toimittaa verotuksen perukirjan tietojen pohjalta eikä erillistä perintöveroilmoitusta tarvitse tehdä. Omaisuus arvostetaan perintöverotuksessa käypään arvoon eli todennäköiseen myyntihintaan perittävän kuolinhetkellä.

Perintöveroa maksetaan Suomessa saadusta perinnöstä riippumatta siitä, missä maassa perittävä asui. Jos perittävä asui Suomessa, perintövero maksetaan myös ulkomaisesta omaisuudesta. Kaksinkertaista verotusta ehkäistään verosopimuksilla ja ulkomaisen perintöveron hyvityksellä.

Veroluokat I ja II

Perintövero määräytyy kahden veroluokan mukaan, joista lähiomaiset kuuluvat edullisempaan veroluokkaan I ja muut perilliset veroluokkaan II.

Veroluokka I kattaa aviopuolison ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, suoraan alenevassa polvessa olevat perilliset (lapset, lapsenlapset), suoraan ylenevässä polvessa olevat sukulaiset (vanhemmat, isovanhemmat) sekä aviopuolison suoraan alenevassa polvessa olevan perillisen. Myös avopuoliso kuuluu veroluokkaan I, jos hänellä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai he ovat aiemmin olleet avioliitossa.

Veroluokka II kattaa kaikki muut perilliset: sisarukset, sisarusten lapset, vainajan ystävät ja muut testamentilla perivät henkilöt, jotka eivät täytä veroluokan I edellytyksiä. Veroluokan II veroasteikko on huomattavasti korkeampi.

Veroluokan valinta perustuu perillisen ja perittävän väliseen sukulaisuussuhteeseen, ei testamentin olemassaoloon. Testamentilla perivä lapsi kuuluu silti veroluokkaan I, koska sukulaisuussuhde ratkaisee.

Progressiiviset veroasteikot

Perintövero on progressiivinen eli veroprosentti nousee perintöosuuden kasvaessa. Vuoden 2024 asteikot ovat seuraavat:

Veroluokka I:

• 20 000–40 000 €: vero alarajan kohdalla 100 €, ylimenevästä 7 %
• 40 000–60 000 €: vero alarajan kohdalla 1 500 €, ylimenevästä 10 %
• 60 000–200 000 €: vero alarajan kohdalla 3 500 €, ylimenevästä 13 %
• 200 000–1 000 000 €: vero alarajan kohdalla 21 700 €, ylimenevästä 16 %
• Yli 1 000 000 €: vero alarajan kohdalla 149 700 €, ylimenevästä 19 %

Veroluokka II:

• 20 000–40 000 €: vero alarajan kohdalla 100 €, ylimenevästä 19 %
• 40 000–60 000 €: vero alarajan kohdalla 3 900 €, ylimenevästä 25 %
• 60 000–200 000 €: vero alarajan kohdalla 8 900 €, ylimenevästä 29 %
• 200 000–1 000 000 €: vero alarajan kohdalla 49 500 €, ylimenevästä 31 %
• Yli 1 000 000 €: vero alarajan kohdalla 297 500 €, ylimenevästä 33 %

Esimerkiksi veroluokkaan I kuuluvan perillisen saadessa 80 000 euron perintöosuuden, vero lasketaan seuraavasti: 3 500 € + (80 000 – 60 000) × 13 % = 3 500 + 2 600 = 6 100 euroa.

Vähennykset ja huojennukset

Perintöverotuksessa on useita vähennyksiä ja huojennuksia, jotka voivat pienentää maksettavan veron määrää merkittävästi.

Puolisovähennys on 90 000 euroa. Leski saa vähentää perintöosuudestaan 90 000 euroa ennen perintöveron laskemista. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei alle 110 000 euron perintöosuudesta (90 000 + 20 000 alaraja) tarvitse maksaa perintöveroa.

Alaikäisyysvähennys on 60 000 euroa. Vähennyksen saa perittävän suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, joka on perintöverovelvollisuuden alkaessa alle 18-vuotias ja jolla on lähin oikeus perintöön perittävän jälkeen.

Hallintaoikeusvähennys. Jos testamentilla on perustettu hallintaoikeus (esimerkiksi leskelle asunnon hallintaoikeus), hallintaoikeuden arvo vähennetään omistajan perintöverotuksessa. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kaavalla, jossa huomioidaan hallintaoikeuden haltijan ikä ja omaisuuden vuosituotto.

Sukupolvenvaihdoshuojennus koskee yritysomaisuutta ja maatiloja. Jos perintöön kuuluu yritys tai maatila ja perijä jatkaa toimintaa, perintöverosta voidaan huojentaa merkittävä osa. Huojennusta on haettava ennen perintöverotuksen toimittamista.

Perintöveroilmoitus ja maksaminen

Perintöverotus käynnistyy automaattisesti, kun perukirja toimitetaan Verohallinnolle. Erillistä perintöveroilmoitusta ei tarvitse tehdä. Verohallinto lähettää perillisille perintöverotuspäätöksen, jossa ilmoitetaan veron määrä ja maksuaikataulu.

Perintöverotuspäätös tehdään yleensä 6–12 kuukauden kuluessa perukirjan toimittamisesta. Perillisillä on oikeus tarkistaa verotuspäätös ja tehdä oikaisuvaatimus kolmen vuoden kuluessa verotuksen toimittamisvuoden päättymisestä.

Perintövero maksetaan Verohallinnon lähettämän maksuunpanopäätöksen mukaisesti. Ensimmäinen maksuerä erääntyy noin kolmen kuukauden kuluessa verotuspäätöksestä ja toinen erä noin kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä. Jos veron määrä on pieni (alle 500 euroa), se maksetaan yhdessä erässä.

Jos perintöveron maksaminen aiheuttaa perilliselle kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia — esimerkiksi perintöön kuuluu asunto mutta ei likvidejä varoja — Verohallinnolta voi hakea maksuajan pidennystä. Pidennystä myönnetään tyypillisesti 1–2 vuotta, ja pidennetyltä maksuajalta peritään korkoa. Ääritilanteissa perintöveroa voidaan huojentaa osittain tai kokonaan kohtuusyistä.