Hautakynttilä pyhäinpäivänä

Hautakynttilä on Suomessa tavallisin tapa muistaa vainajaa pyhäinpäivänä: kynttilä viedään haudalle, sytytetään ja jätetään palamaan. Vuonna 2026 pyhäinpäivä on lauantai 31. lokakuuta. Valinta perinteisen steariinikynttilän, kertakäyttöisen muovi- tai lasikuorisen hautakynttilän ja LED-kynttilän välillä vaikuttaa siihen, kuinka turvallisesti liekki palaa ja mitä haudalle jää kynttilän sammuttua.

Milloin pyhäinpäivä on vuonna 2026?

Pyhäinpäivää vietetään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa lauantaina, joka osuu 31. lokakuuta ja 6. marraskuuta väliseen aikaan. Vuonna 2026 tuo lauantai on 31. lokakuuta. Päivä kokoaa yhteen kaksi vanhaa muistopäivää, pyhäinpäivän 1. marraskuuta ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivän 2. marraskuuta.

Monissa seurakunnissa luetaan pyhäinpäivän messussa vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään kynttilä jokaisen muistolle. Haudalle voit mennä silloin kun sinulle sopii. Kynttilöitä viedään jo perjantai-iltana, ja osa käy vasta sunnuntaina, kun hautausmaa on hiljaisempi. Päivän kulkuun ja seurakuntien tilaisuuksiin pääset kiinni pyhäinpäivän oppaasta.

Mistä hautakynttilän perinne tulee?

Tapa viedä kynttilä haudalle on nuorempi kuin moni arvaa. Evankelis-luterilaisen kirkon mukaan perinne haudoilla käymisestä ja kynttilöiden sytyttämisestä syntyi toisen maailmansodan aikaan, ja siitä on sen jälkeen kasvanut yksi vuoden näkyvimmistä muistamisen hetkistä. Kirkko kuvaa lopputulosta valomereksi, joka valaisee marraskuun pimeyden.

Kirkon oma muotoilu on suora. Jokainen kynttilä kertoo jostakusta kuolleesta ja jostakusta, joka kaipaa häntä. Siinä on koko perinteen ydin, eikä hautausmaalla ole pyhäinpäivänä mitään suoritettavaa.

Perinne ei ole kiinni kirkon jäsenyydestä. Kynttilä viedään haudalle riippumatta siitä, mihin vainaja tai kynttilän viejä uskoi. Haudan siistiminen, havut ja kukat kulkevat kynttilän rinnalla, ja niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa pyhäinpäivän perinteet.

Millainen hautakynttilä kannattaa valita?

Kaupan hyllyllä vaihtoehtoja on käytännössä neljä:

perinteinen steariini- tai parafiinikynttilä, joka asetetaan kestävään lyhtyyn
kertakäyttöinen muovikuorinen hautakynttilä metallikannella
lasikuorinen hautakynttilä
paristokäyttöinen LED-kynttilä

Siilinjärven seurakunnan hautausmaista vastaava Maija-Liisa Räihä pitää parhaana vaihtoehtona kestävää lyhtyä, johon asetetaan koristelematon kynttilä. Kertakäyttöisistä hän suosittelee muovikuorista lasikuorisen sijaan ja muistuttaa, että paras kynttilä on se, jonka kaikki osat voi kierrättää.

Vantaan seurakuntien puistopuutarhuri Irma Vilmi-Aalto päätyy samaan. Tavallinen kynttilä kiinteässä metallilyhdyssä on hänen mukaansa parempi valinta kuin muovikuppiin valettu kynttilä metallikannella. Vantaan seurakunnat jakavat pyhäinpäivän jumalanpalveluksissa tuhat lyhtykynttilää, joissa ei ole lainkaan muovia eikä metallia.

Ero vaihtoehtojen välillä on käytännössä se, mitä haudalle jää jäljelle. Kestävä lyhty on metallia ja lasia, ja siihen ostetaan pelkkä kynttilä. Kun kynttilä on palanut, jäljelle jää lyhty, jonka otat mukaasi ja käytät uudestaan. Kertakäyttöisestä hautakynttilästä jää kuori ja kansi, jotka jonkun on lajiteltava.

Paloaika on merkitty pakkaukseen ja vaihtelee kynttilän koon mukaan. Jos haluat liekin kestävän illan yli, tarkista se ennen kuin valitset. Kannellinen lyhty pitää liekkiä yllä myös tuulessa, ja märkä sää sammuttaa suojaamattoman kynttilän nopeasti.

LED-kynttilä haudalla

LED-kynttilä ei sammu tuulessa eikä sateessa, ja se valaisee huomattavasti pidempään kuin liekki. Yksi ero on ratkaiseva. LED-kynttilä on sähkölaite, joka jää haudalle seisomaan senkin jälkeen, kun steariinikynttilä olisi jo palanut loppuun.

Oulun seurakuntien ylipuutarhuri Sari Hirsikorpi on kertonut Ylelle, että paristo hautausmaan kierrätyspisteessä voi aiheuttaa syttymisvaaran. Helsingissä LED-kynttilöihin ei kosketa lainkaan. Seurakuntayhtymän Heli Hyystinmäki sanoo samassa jutussa, että omaisia pyydetään hoitamaan ne itse pois haudoilta. Jos siis viet haudalle LED-kynttilän, päätä samalla, milloin haet sen takaisin.

Mitä hautausmaan omat säännöt sanovat?

Hautausmaat ovat Suomessa pääosin seurakuntien ylläpitämiä, ja käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Oman hautausmaasi ohje kertoo, millaisen lyhdyn haudalle saa jättää, milloin kynttilät kerätään pois ja mihin jätteet lajitellaan. Ohje löytyy seurakunnan hautaustoimen sivuilta, ja hautausmaan portilla sama tieto on usein lyhyempänä. Yleiskuva hautausmaiden hoidosta ja käytännöistä on koottu hautausmaat-osioon.

Muistolehdoissa ja uurna-alueilla säännöt ovat usein tarkemmat kuin arkkuhautausmaalla, koska kynttilät sytytetään yhteiselle muistelupaikalle eikä yksittäiselle haudalle. Siellä seurakunta yleensä osoittaa erikseen paikan, johon kynttilän saa jättää.

Ohje kannattaa lukea etenkin silloin, kun hauta on sinulle uusi. Myös hautapaikan valinta vaikuttaa siihen, mitä haudalle mahtuu ja mitä sinne saa jättää: sukuhauta, uurnahauta ja muistolehto ovat eri asioita myös kynttilöiden osalta.

Turvallinen kynttilänpoltto haudalla

Räihä muistuttaa kahdesta asiasta. Kynttilä asetetaan täysin palamattomalle alustalle. Kynttilöiden väliin jätetään useita senttimetrejä tilaa, jottei kynttilämeri pääse syttymään. Neuvo on käytännöllinen juuri pyhäinpäivänä, jolloin samalle haudalle kertyy kynttilöitä useammalta kävijältä eikä kukaan heistä tiedä, mitä muut ovat jo tuoneet.

Palamaton alusta tarkoittaa käytännössä hautakiven jalustaa, soraa tai muuta paljasta pintaa. Kuiva lehtikasa, havut ja kuolleet kukat ovat huono paikka lyhdylle, ja marraskuussa niitä on haudoilla paljon. Siirrä ne sivuun ennen kuin asetat kynttilän.

Jos syksy on ollut poikkeuksellisen kuiva, tarkista seurakunnan ajankohtaiset ohjeet ennen kuin sytytät kynttilän. Kuivuus rajoittaa avotulen käyttöä myös hautausmailla.

Kynttiläjäte hautausmailla

Pyhäinpäivä näkyy hautausmailla myös jätemäärissä. Vantaan seurakuntien hautausmaille kertyy pyhäinpäivän aikaan noin 20 kuutiometriä kynttiläjätettä. "Muovi- ja metalliroskaa tulee todella paljon. Kynttilämäärä on valtava", Vilmi-Aalto kuvaa Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

Kirkko ja kaupunki otsikoi jutun Vilmi-Aallon toiveella: olisi parempi, jos ihmiset toisivat vähemmän kynttilöitä haudoille. Toive ei koske muistamista vaan kappalemääriä. Yksi kynttilä näkyy haudalla yhtä hyvin kuin kuusi.

Määrä ei ole moite kenellekään. Se kertoo siitä, kuinka moni suomalainen käy haudalla saman viikonlopun aikana. Sama syy tekee kynttilän valinnasta merkityksellisen: kestävä lyhty ja siihen ostettu irtokynttilä ovat yksinkertaisin tapa jättää haudalle valoa ilman, että jätät sinne muovia.

Miten hautakynttilä lajitellaan käytön jälkeen?

Isoilla hautausmailla on omat lajittelupisteensä. Ylen kuvaamalla hautausmaalla astiat oli eroteltu lasille, muoville, metallille, sekajätteelle, biojätteelle ja paperille. Kotiin otetulle kynttilälle pätee sama ohje kuin muullekin kodin jätteelle. Loimi-Hämeen Jätehuollon lajitteluohjeen mukaan metalliosat, kuten kannet, kuuluvat metallinkeräykseen ja muovikuoriset sekä lasiset kynttilät sekajätteeseen.

metallikansi ja metallikuori: metallinkeräys
muovikuori, lasikuori ja kynttilänjämät: sekajäte
LED-kynttilä: paristo erikseen, itse valaisin sähkö- ja elektroniikkaromuun

Lajittelu sujuu nopeimmin, kun irrotat metallikannen kuoresta jo haudalla. Kanteen jää usein kiinni vahaa, mutta se ei estä metallinkeräykseen laittamista.

Siilinjärvellä hautausmaan astioista kerätty metalli menee teollisuuden kierrätykseen ja lasi- sekä muoviosat energiahyödyntämiseen. LED-kynttilät käsitellään erikseen: paristo otetaan pois, muovi menee sekajätteeseen ja itse laite sähkö- ja elektroniikkaromuksi, jonka isot myymälät ja lajitteluasemat ottavat vastaan maksutta.

Milloin kynttilät poistetaan haudoilta?

Seurakunnat siivoavat haudoille jääneet kynttilät keväällä. Ylen haastattelemilla hautausmailla suurin osa kynttilöistä oli kerätty pois huhtikuuhun mennessä. Pyhäinpäivänä viety lyhty voi siis seistä haudalla koko talven, ellet hae sitä itse pois.

Jos lyhty on sinulle tärkeä, merkitse muistiin, milloin käyt hakemassa sen. Kerätyille lyhdyille ei useimmiten ole varastotilaa, joten talteen jääneet päätyvät kierrätykseen. Sama koskee LED-kynttilää, jota seurakunnan työntekijät eivät välttämättä ota käsiteltäväkseen lainkaan.

Kevätsiivouksen ajankohta kannattaa katsoa oman seurakunnan sivuilta, koska päivämäärät vaihtelevat. Osa hautausmaista ilmoittaa siitä myös portilla olevassa tiedotteessa hyvissä ajoin ennen keräystä.

Muistaminen silloin, kun haudalle ei pääse

Kaikki eivät pääse haudalle pyhäinpäivänä. Hauta voi olla toisella puolella maata, kunto ei riitä matkaan, tai vainaja on tuhkattu muistolehtoon, jossa yksittäistä hautapaikkaa ei ole. Kynttilän voi sytyttää yhtä hyvin kotona ikkunalaudalle. Muistaminen ei ole kiinni paikasta.

Osa muistamisen tavoista jää elämään kynttilää pidempään. Puun istuttaminen ja muut vastaavat vaihtoehdot käydään läpi artikkelissa muistopuu ja elävän muiston tavat. Valokuvien, kirjeiden ja esineiden järjestäminen on sekin oma muistamisen muotonsa, ja siihen on koottu ohjeet artikkeliin muistojen säilyttäminen.

Ensimmäinen pyhäinpäivä kuoleman jälkeen on usein raskaampi kuin osaa odottaa. Se muistuttaa samasta asiasta kuin ensimmäinen vuosipäivä: päivämäärä tulee kalenterista, mutta suru ei noudata sitä. Kynttilän vieminen saa olla lyhyt käynti, jos pidempään ei jaksa.

Tämä on yleistä tietoa. Hautausmaiden ohjeet vaihtelevat seurakunnittain, joten tarkista oman hautausmaasi säännöt seurakunnan hautaustoimesta.