Ryhmähenkivakuutus
· Päivitetty
Ryhmähenkivakuutus on työnantajan tai ammattiliiton kustantama henkivakuutus, joka kattaa työntekijät ryhmänä. Se on Suomessa erittäin yleinen ja perustuu työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimukseen. Ryhmähenkivakuutus tarjoaa taloudellista turvaa omaisille työntekijän kuollessa.
Kenellä on ryhmähenkivakuutus?
Ryhmähenkivakuutus kattaa valtaosan suomalaisista palkansaajista — arviolta noin 1,8 miljoonaa työntekijää. Se on osa lähes kaikkia yleissitovia työehtosopimuksia, joten useimmat työsuhteessa olevat henkilöt kuuluvat sen piiriin — myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät. Vakuutus on voimassa työsuhteen ajan ja tyypillisesti vielä noin kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Yrittäjät ja freelancerit eivät yleensä kuulu ryhmähenkivakuutuksen piiriin, ellei heillä ole erillistä sopimusta ammattiliiton kautta. Myös kunta-alan, valtion ja kirkon työntekijät kuuluvat vakuutuksen piiriin omien sopimustensa kautta.
Korvaussummat
Ryhmähenkivakuutuksen korvaussumma riippuu vainajan iästä kuolinhetkellä ja edunsaajien lukumäärästä. Puolisolle maksettava leskenosuus on tyypillisesti 5 200–18 600 euroa, ja jokaisesta alle 22-vuotiaasta lapsesta maksetaan lisäkorvaus, noin 8 400 euroa per lapsi (2026). Kokonaiskorvaus vaihtelee yleensä 10 000–30 000 euron välillä. Kuolemaan johtaneesta tapaturmasta maksetaan lisäksi 50 %:n tapaturmakorotus, joka lasketaan leskenosuuden ja lapsenosuuksien yhteismäärästä. Korvaussummat tarkistetaan vuosittain työmarkkinajärjestöjen sopimuksella. Vainajan ikä vaikuttaa korvauksen suuruuteen: nuorempien vakuutettujen korvaus on suurempi kuin lähellä eläkeikää olevien.
Korvauksen hakeminen käytännössä
Omaisten kannattaa ensimmäiseksi selvittää, oliko vainajalla ryhmähenkivakuutus. Tiedon saa helpoiten vainajan työnantajan henkilöstöhallinnolta tai ammattiliitosta. Myös vakuutusyhtiöstä voi tiedustella suoraan. Korvausta haetaan vakuutusyhtiöltä kirjallisesti — hakemukseen liitetään kuolintodistus, selvitys perheenjäsenistä (virkatodistukset) ja tarvittaessa työsuhdetodistus. Edunsaajamääräys on kiinteä vakuutusehdoissa: ensisijaisesti puoliso ja alle 22-vuotiaat lapset. Korvaus maksetaan yleensä muutaman viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Korvausta tulee hakea kolmen vuoden kuluessa kuolemasta, tai oikeus korvaukseen vanhenee. Hautaustoimisto voi auttaa tunnistamaan, onko vainajalla ollut vakuutus, ja opastaa hakuprosessissa.
Verotus ja suhde kuolinpesän varoihin
Ryhmähenkivakuutuskorvaus maksetaan suoraan edunsaajalle, eikä se kuulu kuolinpesän varoihin. Korvaus on kuitenkin ilmoitettava perukirjassa. Verotuksellisesti lähiomaisille (puoliso, lapset, vanhemmat) maksettava korvaus on 1.1.2018 alkaen kokonaan perintöveronalaista — aiempi 35 000 euron verovapaa osuus poistettiin. Korvaus lisätään edunsaajan perintöosuuteen ja verotetaan perintöveroasteikon mukaan. Muille kuin lähiomaisille maksettava korvaus verotetaan pääomatulona tuloverotuksessa. Lisätietoa löydät perunkirjoitusoppaastamme.
Usein kysyttyä
Kenelle ryhmähenkivakuutuskorvaus maksetaan?
Korvaus maksetaan ensisijaisesti puolisolle ja alle 22-vuotiaille lapsille. Jos puolisoa tai lapsia ei ole, korvaus maksetaan muille omaisille vakuutusehtojen mukaisesti. Edunsaajamääräys on vakuutusehdoissa, eikä sitä voi yleensä itse muuttaa.
Miten ryhmähenkivakuutuskorvausta haetaan?
Korvausta haetaan vakuutusyhtiöltä. Hakemukseen tarvitaan kuolintodistus, selvitys perheenjäsenistä ja mahdollisesti työsuhdetodistus. Työnantaja tai ammattiliitto voi auttaa hakemuksen tekemisessä. Korvaus maksetaan yleensä muutamassa viikossa.
Onko ryhmähenkivakuutus yleinen Suomessa?
Kyllä, ryhmähenkivakuutus kattaa valtaosan suomalaisista palkansaajista. Se perustuu työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin ja on osa useimpien työehtosopimusten etuja. Vakuutus on voimassa työsuhteen ajan ja usein vielä lyhyen ajan sen päättymisen jälkeen.
Aiheeseen liittyvät termit
Vakuutus, joka maksetaan edunsaajalle vakuutetun kuoleman jälkeen.
Oikeudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan varoista ja veloista kuolinhetkellä.
Lakisääteinen toimitus, jossa kuolinpesän varat ja velat selvitetään. Pidettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta.
Lue myös
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Lue määräajan laskeminen, seuraamukset ja lisäajan hakeminen.
Surutyö ja työelämä: oikeudet, palkallinen vapaa, esimiehen rooli ja paluu työhön menetyksen jälkeen. Käytännön opas.