Hoitotahto

Hoitotahto on henkilön etukäteen ilmaisema tahto omasta hoidostaan tilanteessa, jossa hän ei itse pysty ilmaisemaan mielipidettään. Se on tärkeä osa elämän loppuvaiheen suunnittelua ja kuuluu edunvalvontavaltuutuksen ja testamentin rinnalle ennakkosuunnittelun asiakirjoihin.

Hoitotahdon sisältö

Hoitotahdossa voi ilmaista toiveensa elämän loppuvaiheen hoidosta: elvytyksestä pidättäytymisestä, tehohoidon rajoittamisesta, kivunlievityksestä, saattohoidosta ja elinluovutuksesta. Hoitotahto voi olla hyvin yksityiskohtainen tai yleisluontoinen — olennaista on, että se kuvastaa henkilön arvoja ja toiveita. Hoitotahto ei voi sisältää eutanasiapyyntöä, sillä aktiivinen eutanasia on Suomessa lainvastaista.

Miten hoitotahto tehdään käytännössä?

Hoitotahdon voi laatia vapaamuotoisesti kirjallisena — valmista lomakepohjaa saa esimerkiksi terveyskeskuksesta tai MIELI ry:n verkkosivuilta. Hoitotahtoon kirjataan omat toiveet selkeällä arkikielellä: mitä hoitoa toivoo ja mitä ei. On hyödyllistä keskustella hoitotahdosta lääkärin kanssa, jotta ymmärtää eri hoitovaihtoehtojen merkityksen. Hoitotahdon voi tehdä missä tahansa elämänvaiheessa, ja sen voi muuttaa tai peruuttaa milloin tahansa.

Tallentaminen ja saatavuus

Suositeltavin tapa tallentaa hoitotahto on Kanta-palvelun Omakanta, jolloin se on kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä kaikkialla Suomessa. Hoitotahdon voi tallentaa myös paperisena potilaskertomukseen terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Kotona säilytettävästä hoitotahdosta on tärkeää kertoa läheisille ja ilmoittaa sen sijainti. Todistajia ei lain mukaan vaadita, mutta ne vahvistavat asiakirjan luotettavuutta ja vähentävät tulkintaerimielisyyksiä. Hoitotahto kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa päivittää muutaman vuoden välein tai elämäntilanteen muuttuessa.

Oikeudellinen asema

Potilaslain (785/1992) 8 §:n mukaan hoitotahto on hoitohenkilökuntaa sitova. Lääkärin on noudatettava potilaan hoitotahtoa, kun potilas ei itse pysty ilmaisemaan tahtoaan. Hoitotahdosta voidaan poiketa vain, jos on perusteltua syytä olettaa, ettei hoitotahto vastaa potilaan nykyistä tahtoa — esimerkiksi jos lääketiede on kehittynyt merkittävästi hoitotahdon laatimisen jälkeen.

Yhteys muihin ennakkoasiakirjoihin

Hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja testamentti muodostavat kokonaisuuden, jolla henkilö voi varautua tulevaisuuteen. Hoitotahto koskee terveydenhuoltoa, edunvalvontavaltuutus taloudellisia ja henkilökohtaisia asioita, ja testamentti omaisuuden jakamista kuoleman jälkeen. Näiden asiakirjojen olemassaolosta kannattaa kertoa läheisille.