Miksi suru aiheuttaa rintakipua?

Suru on voimakas stressitila, joka aktivoi sympaattista hermostoa ja lisää stressihormonien, kuten adrenaliinin ja kortisolin, eritystä. Ne voivat nostaa sykettä ja verenpainetta, ja rintakehän lihakset voivat jännittyä. Harvoin äkillinen voimakas tunnejärkytys voi laukaista takotsubo-kardiomyopatian ('särkyneen sydämen oireyhtymä'), joka muistuttaa oireiltaan sydänkohtausta ja vaatii aina sairaalahoitoa. Rintakipua ei pidä olettaa surun aiheuttamaksi – voimakkaassa rintakivussa soita 112.

Onko surun aiheuttama väsymys normaalia?

Kyllä. Suru on psyykkisesti ja fyysisesti kuluttava prosessi. Pitkittynyt stressi ja huono uni kuluttavat voimia. Väsymys voi tuntua ylivoimaiselta – kuin flunssa ilman kuumetta. Se helpottaa ajan myötä, mutta ensimmäisinä kuukausina on normaalia tarvita enemmän lepoa.

Miten suru vaikuttaa uneen?

Suru häiritsee unta monin tavoin: nukahtamisvaikeudet (mieli ei rauhoitu), herääminen keskellä yötä, painajaiset, liian aikainen herääminen ja väsymys herätessä. Stressi ja ajatusten kierre vaikeuttavat rauhoittumista. Hyvän unen keinot: säännöllinen nukkumaanmenoaika, ei ruutuja ennen nukkumista, ei alkoholia illalla, rentouttava rutiini.

Suru itsessään ei ole sairaus, mutta menetys voi kuormittaa terveyttä. Takotsubo-kardiomyopatia ('särkyneen sydämen oireyhtymä') on harvinainen sydänlihaksen toimintahäiriö, jonka voimakas tunnejärkytys voi laukaista; sairaalahoidossa se menee useimmiten ohi, mutta se on vakava tila. Väestötutkimuksissa leskien kuolleisuus on ollut keskimäärin hieman kohonnut, eniten ensimmäisinä kuukausina puolison kuoleman jälkeen (Moon ym. 2011). Syitä on monia, eikä yksittäisen ihmisen riskiä voi päätellä näistä luvuista.

Milloin surun fyysisistä oireista pitää hakea lääkäriä?

Soita 112, jos rintakipu on voimakas, puristava tai säteilevä tai siihen liittyy hengenahdistusta. Hakeudu lääkäriin, jos: unettomuus jatkuu viikkoja ja haittaa arkea, paino laskee merkittävästi syömättömyyden vuoksi, koet voimakasta ahdistusta tai paniikkikohtauksia, fyysinen toimintakyky heikkenee selvästi. Lääkäri voi auttaa oireiden hallinnassa – surun hoitaminen ei tarkoita surun kieltämistä.

Miten parantaa unta surun keskellä?

Säännöllinen rytmi, ei ruutuja ennen nukkumista, ei alkoholia illalla ja rentouttava rutiini.

Surun fyysiset oireet: miksi suru tuntuu kehossa

Suru tuntuu kehossa

Kun puhutaan surusta, puhutaan yleensä tunteista: ikävä, tyhjyys, viha, syvä suru. Mutta suru on yhtä paljon fyysinen kokemus. Keho reagoi menetykseen voimakkaasti – rintakipu, väsymys, unettomuus ja ruokahaluttomuus eivät ole kuviteltuja vaan todellisia reaktioita.

Ymmärtäminen, miksi keho reagoi näin, auttaa: oireet tuntuvat vähemmän pelottavilta, kun tietää, että suru voi tuntua kehossa. Uudet tai voimakkaat oireet on silti hyvä tutkia, ettei sairautta jää huomaamatta.

Yleisimmät fyysiset oireet

Rintakipu ja paineen tunne

Suru on kehossa stressitila, joka aktivoi sympaattista hermostoa ja lisää stressihormonien eritystä. Ne voivat:

Nostaa verenpainetta
Kiihdyttää sykettä
Jännittää rintakehän lihaksia
Aiheuttaa paineen tunnetta rinnassa

Takotsubo-kardiomyopatia ("särkyneen sydämen oireyhtymä") on harvinainen tila, jossa äkillinen voimakas tunnejärkytys tai fyysinen rasitus aiheuttaa ohimenevän sydänlihaksen toimintahäiriön. Sen arvellaan liittyvän runsaaseen adrenaliinin ja muiden stressihormonien eritykseen. Se muistuttaa oireiltaan sydäninfarktia ja vaatii sairaalahoitoa; useimmiten kohtaus menee hoidolla ohi muutamassa päivässä.

Milloin apua: Jos rintakipu on voimakas tai puristava, säteilee (esim. vasempaan käsivarteen tai leukaan) tai siihen liittyy hengenahdistusta, soita heti 112. Älä jää odottamaan, meneekö kipu ohi.

Unettomuus

Unettomuus on yksi yleisimmistä surun oireista. Se ilmenee monin tavoin:

Nukahtamisvaikeus: Mieli pyörii, ajatukset eivät rauhoitu
Yöheräily: Herääminen keskellä yötä
Painajaiset: Vainajaan liittyvät unet, toistuva kuolemanhetki
Liian aikainen herääminen: Herääminen aamuyöstä ilman uudelleen nukahtamista
Ylipitkä uni: Osa surevista nukkuu tavallista enemmän

Mitä tehdä:

Pidä säännöllinen nukkumaanmenoaika
Vältä alkoholia illalla (heikentää unenlaatua)
Vältä ruutuja tunti ennen nukkumista
Rentouttava rutiini: lämmin suihku, lukeminen, hengitysharjoitukset
Jos unettomuus jatkuu viikkoja ja haittaa arkea, keskustele lääkärin kanssa

Väsymys ja uupumus

Suru kuluttaa voimia – fyysisesti ja psyykkisesti. Väsymys voi tuntua:

Ylivoimaiselta: kuin flunssa ilman kuumetta
Kokonaisvaltaiselta: keho ja mieli ovat molemmat tyhjät
Vaihtelevalta: hyvä tunti, sitten täydellinen romahdus

Tämä on tavallista. Pitkittynyt stressi, huono uni ja muuttunut syöminen vievät voimia.

Ruokahalun muutokset

Suru vaikuttaa ruokahaluun kahdella tavalla:

Ruokahaluttomuus:

Ruoka ei maistu miltään
Syöminen tuntuu merkityksettömältä
Pahoinvointi estää syömisen
Paino laskee nopeasti

Ylisyöminen:

Ruoka tuo hetkellistä lohtua
Syöminen on automaattista, ei tietoista

Mitä tehdä:

Syö pieniä annoksia säännöllisesti, vaikka ei olisi nälkä
Smoothiet ja keitot ovat helppoja, kun kiinteä ruoka ei maistu
Ystävien tuoma ruoka on arvokasta
Jos paino laskee merkittävästi (yli 5 % kuukaudessa), hakeudu lääkäriin

Lihasjännitys ja kivut

Stressi aiheuttaa lihasjännitystä erityisesti:

Hartiat ja niska – jännityspäänsärky
Leuka – hampaiden puristelu ja narskuttelu
Selkä – alaselkäkipu
Vatsa – lihaskrampit

Mitä auttaa:

Venyttely aamuisin ja iltaisin
Lämmin suihku tai kylpy
Kävely ja kevyt liikunta
Hieronta
Hengitysharjoitukset (pallehengitys)

Immuunipuolustuksen heikkeneminen

Tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että suru ja pitkäaikainen stressi voivat vaikuttaa immuunipuolustukseen ja tulehdusmerkkiaineisiin. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että:

Alttius flunssille ja infektioille voi kasvaa
Krooniset sairaudet voivat pahentua, kun niiden hoito jää surun keskellä sivuun

Väestötutkimuksissa leskien kuolleisuus on ollut keskimäärin hieman kohonnut, eniten ensimmäisinä kuukausina puolison kuoleman jälkeen (Moon ym. 2011, meta-analyysi). Syitä on monia – esimerkiksi stressi, elintapojen ja hoidon muutokset sekä puolisoiden yhteiset terveysriskit – eikä tilastosta voi päätellä yksittäisen ihmisen riskiä.

Miten suojautua:

Riittävä uni (7–9 tuntia)
Monipuolinen ravinto
Liikunta
Influenssarokote riskiryhmille

Muita yleisiä oireita

Huimaus ja tasapainohäiriöt – stressireaktio
Hengenahdistus – rintakehän jännitys ja hyperventilaointi
Sydämentykytys – adrenaliinin vaikutus
Iho-oireet – stressiekseema, nokkosihottuma
Muistiongelmat – keskittymisvaikeudet, "sumusumu"
Vapina – stressireaktio

Miksi keho reagoi näin?

Stressivaste

Menetys voi aktivoida kehon taistele tai pakene -reaktion, joka valmistaa kehoa toimimaan vaaratilanteessa.

Surussa stressitila voi jatkua pitkään, ja se voi näkyä esimerkiksi näin:

Stressihormonit (kuten kortisoli ja adrenaliini) → sydämentykytys, vapina, levottomuus ja unihäiriöt
Jatkuva kuormitus → väsymys, kivut ja alttius sairastua

Kehon ja mielen yhteys

Mieli ja keho vaikuttavat toisiinsa. Joissakin aivokuvantamistutkimuksissa sosiaalinen ja emotionaalinen kipu on aktivoinut osin samoja aivoalueita kuin fyysinen kipu, vaikka tulkinnoista on myös erimielisyyttä. Kun sureva sanoo "sydämeni särkyy", hän kuvaa kokemusta, joka tuntuu todella myös kehossa.

Miten huolehtia kehosta surun keskellä

Perusasiat ensin

Syö – vaikka ei olisi nälkä
Nuku – vaikka uni on huonoa
Liiku – vaikka vain kävely ulos
Juo vettä – dehydraatio pahentaa kaikkia oireita

Liikunta

Liikunta on yksi hyvä keino lievittää stressiä ja surun fyysisiä oireita. Se voi:

Lievittää stressiä ja jännitystä
Parantaa unenlaatua
Vähentää lihasjännitystä
Kohentaa mielialaa

Aloita pienestä: 15 minuutin kävely päivässä.

Hengitysharjoitukset

Yksinkertainen tekniikka ahdistukseen ja jännitykseen (ei korvaa avun hakemista, jos rintakipu on voimakas):

Hengitä nenän kautta sisään 4 sekuntia
Pidätä 4 sekuntia
Hengitä suun kautta ulos 6 sekuntia
Toista 5 kertaa

Vältä

Alkoholia – heikentää unta ja voi lisätä ahdistusta
Kofeiinia iltapäivän jälkeen – häiritsee unta
Tupakkaa – stressi voi lisätä tupakointia, mutta se pahentaa fyysisiä oireita
Itsensä laiminlyöntiä – kehon hoitaminen ei ole itsekästä, se on välttämätöntä

Milloin lääkäriin

Hakeudu lääkäriin, jos:

Rintakipu on voimakas, säteilevä tai liittyy hengenahdistukseen (soita silloin heti 112)
Unettomuus jatkuu viikkoja ja haittaa arkea
Paino laskee merkittävästi (yli 5 % kuukaudessa)
Ahdistus tai paniikkikohtaukset toistuvat
Fyysinen toimintakyky heikkenee selvästi
Krooniset sairaudet (diabetes, sydänsairaus) pahenevat
Päihteiden käyttö lisääntyy

Lääkäri voi auttaa:

Unettomuuteen (lyhytaikainen unilääke)
Ahdistukseen (ahdistuslääke tai terapialähet)
Kivunhallintaan
Kroonisten sairauksien seurantaan

Fyysisten oireiden hoitaminen ei tarkoita surun kieltämistä – se tarkoittaa, että keholla on paremmat edellytykset käsitellä surua.

Lue myös surusta selviytymisestä ja surun tukipalveluista.