Islamilainen hautaus Suomessa – perinteet ja käytännöt
· Päivitetty · 2 min lukuaika
Yhteenveto
Islamilainen hautaus Suomessa noudattaa islamin uskonnollisia periaatteita sovitettuna suomalaiseen lainsäädäntöön ja käytäntöihin. Hautaus sisältää rituaalisen pesun, käärimisen valkoisiin käärinliinoihin, janaza-rukouksen ja arkkuhautauksen kasvot Mekkaa kohti. Islam kieltää tuhkauksen, ja hautaus pyritään järjestämään mahdollisimman pian kuoleman jälkeen.
Suomen kasvava muslimiyhteisö on tuonut islamilaisen hautausperinteen näkyväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hautaustoimilaki 457/2003 ja uskonnonvapauslaki 453/2003 turvaavat muslimien oikeuden tulla haudatuksi vakaumuksensa mukaisesti, ja yhteistyö islamilaisten yhteisöjen, hautaustoimistojen ja viranomaisten välillä on vakiintunut hyvin toimivaksi.
Rituaalinen pesu ja käärinliinat
Islamilaisen hautauksen ensimmäinen ja yksi pyhimmistä vaiheista on rituaalinen pesu eli ghusl. Samaa sukupuolta olevat yhteisön jäsenet pesevät vainajan ruumiin kolme kertaa tai useammin puhtaalla vedellä tietyn rituaalisen kaavan mukaisesti. Pesu alkaa oikealta puolelta ja etenee järjestelmällisesti. Pesun aikana lausutaan rukouksia, ja vainajaa kohdellaan äärimmäisellä kunnioituksella ja hellyydellä.
Pesun jälkeen vainaja kääritään valkoisiin puuvillaisiin käärinliinoihin eli kafaniin. Miehille käytetään perinteisesti kolmea kangaskerrosta ja naisille viittä. Kafan on yksinkertainen ja korostaa tasa-arvoa kuolemassa – varallisuudesta tai asemasta riippumatta jokainen muslim kääritään samanlaisiin valkoisiin liinoihin. Suomessa rituaalinen pesu tehdään usein hautaustoimiston tai sairaalan tiloissa, joissa on pesua varten varattu tila. Islamilaiset yhteisöt pitävät yllä listaa pesijöistä, joihin voidaan ottaa yhteyttä kuolemantapauksen sattuessa.
Janaza-rukous
Janaza-rukous on islamilainen hautausrukous, joka toimitetaan vainajan puolesta ennen hautaamista. Se on yhteisöllinen velvollisuus (fard kifaya), mikä tarkoittaa, että riittävän monen muslimin on osallistuttava, jotta velvollisuus täyttyy koko yhteisön puolesta. Rukous suoritetaan seisten, ilman tavanomaisia kumartumisia tai polvistumisia, mikä erottaa sen päivittäisistä rukouksista.
Imaami johtaa rukouksen, joka sisältää neljä takbiria (Allahu akbar -lausumaa), rukouksia vainajan ja koko yhteisön puolesta sekä dua-pyyntöjä. Rukouksessa pyydetään Jumalalta anteeksiantoa vainajalle ja armoa hänen sielulleen. Janaza-rukous voidaan pitää moskeijassa, rukoushuoneessa tai ulkona hautausmaalla. Suomessa rukoukset järjestetään usein Helsingin, Turun tai Tampereen moskeija-tiloissa tai suoraan hautausmaan läheisyydessä. Mahdollisimman monen muslimin osallistuminen rukoukseen katsotaan hyväksi teoksi.
Hautaaminen
Islamilaisessa perinteessä hautaus tapahtuu mahdollisimman pian kuoleman jälkeen, mieluiten vuorokauden sisällä. Tämä nopeus kunnioittaa vainajaa ja perustuu profeetta Muhammedin opetuksiin. Suomessa nopeaa aikataulua ei aina voida noudattaa viranomaismenettelyjen, kuten kuolinsyyn selvittämisen tai hautapaikan varaamisen vuoksi, mutta islamilaiset yhteisöt ja viranomaiset pyrkivät joustavaan yhteistyöhön.
Monissa islamilaisissa maissa vainaja haudataan suoraan maahan käärinliinoissa, mutta Suomessa käytetään arkkua lainsäädännön mukaisesti. Arkku lasketaan hautaan siten, että vainajan kasvot osoittavat Mekkaa kohti eli kaakkoon Suomessa. Osallistujat heittävät kolme kourallista multaa hautaan Koraanin sanoja lausuen. Hautakivi on perinteisesti yksinkertainen, ja ylellisyyttä tai liiallista koristelua vältetään. Hautakiveen voidaan kaivertaa vainajan nimi, syntymä- ja kuolinpäivä sekä Koraanin jae.
Käytännöt Suomessa
Suomessa monilla hautausmailla on muslimeille varatut osastot, joissa haudat on suunnattu Mekkaa kohti. Tällaisia osastoja löytyy ainakin Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja useista muista kaupungeista, ja lisää alueita avataan kasvavan tarpeen myötä. Islamilaiset yhteisöt, kuten Suomen Islamilainen Yhdyskunta ja paikalliset islamilaiset yhdistykset, avustavat aktiivisesti hautausjärjestelyissä ja toimivat yhdyshenkilöinä perheen ja viranomaisten välillä.
Hautauksen nopea järjestäminen vaatii usein joustavuutta viranomaisilta, ja käytännössä tämä yhteistyö toimii Suomessa hyvin. Uskonnonvapauslaki 453/2003 turvaa oikeuden uskonnon mukaiseen hautaukseen, ja kunnat ovat hautaustoimilain nojalla velvollisia osoittamaan hautapaikkoja kaikille asukkailleen vakaumuksesta riippumatta. Hautaustoimistot ovat kasvavassa määrin perehtyneitä islamilaisen hautauksen erityisvaatimuksiin ja osaavat ohjata perheitä prosessin läpi kunnioittavasti.
Usein kysyttyä
Miten nopeasti islamilainen hautaus tulisi järjestää?
Islamilaisen perinteen mukaan hautaus tulisi järjestää mahdollisimman pian kuoleman jälkeen, mieluiten vuorokauden sisällä. Suomessa tämä ei aina ole mahdollista käytännön ja lainsäädännöllisten syiden vuoksi, kuten kuolinsyyn selvittämisen tai hautapaikan varaamisen takia. Suomen laki ei aseta hautaukselle kiinteää määräaikaa, mutta edellyttää hautausta ilman aiheetonta viivytystä. Islamilaiset yhteisöt ja hautaustoimistot pyrkivät järjestämään hautauksen mahdollisimman nopeasti olosuhteet huomioiden.
Hyväksyykö islam tuhkauksen?
Ei, tuhkaus ei ole islamilaisen opin mukainen hautaustapa. Islamilainen perinne edellyttää arkkuhautausta, ja ruumiin koskemattomuus on tärkeä periaate. Suomessa muslimit haudataan arkkuhautauksena, ja monilla hautausmailla on omat osastonsa muslimihautauksille. Hautaustoimilaki 457/2003 turvaa oikeuden tulla haudatuksi oman vakaumuksen mukaisesti, ja kunnat ovat velvollisia osoittamaan hautapaikkoja kaikille.
Mitä rituaalinen pesu tarkoittaa?
Rituaalinen pesu eli ghusl on islamilaisen hautauksen ensimmäinen vaihe. Vainajan ruumis pestään kolme tai useampi kertoja puhtaalla vedellä tietyn kaavan mukaisesti. Pesun suorittavat samaa sukupuolta olevat yhteisön jäsenet. Pesun jälkeen vainaja kääritään valkoisiin käärinliinoihin eli kafaniin. Pesu symboloi puhdistautumista ja valmistautumista Jumalan eteen astumiseen. Suomessa rituaalinen pesu tehdään usein hautaustoimiston tai sairaalan tiloissa.
Miten muslimihautapaikka eroaa tavallisesta?
Muslimihautapaikassa vainaja haudataan siten, että kasvot osoittavat Mekkaa kohti eli kaakkoon Suomessa. Hautapaikka on usein omalla osastollaan hautausmaalla, erillään muista uskonnoista. Hauta on yleensä yksinkertainen, ilman ylellisiä hautakiviä, ja se merkitään vaatimattomasti. Monissa suomalaisissa kaupungeissa on muslimeille varattuja hautausmaaosia, ja lisää avataan tarpeen mukaan.
Voivatko ei-muslimit osallistua islamilaiseen hautausseremoniaan?
Kyllä, ei-muslimit voivat osallistua hautajaisiin, mutta on hyvä tuntea perustapoja. Janaza-rukous on varsinainen islamilainen hautausrukous, johon osallistuvat pääsääntöisesti muslimit. Muistotilaisuuteen ja surunvalitteluihin ovat kaikki tervetulleita. Pukeutumisessa suositaan peittäviä ja hillittyjä vaatteita. Naisilla päähuivi on suositeltava mutta ei pakollinen. Kunnioita perheen ja yhteisön tapoja.
Lue myös
Juutalaiset hautajaiset ja hautausperinteet: tahara-pesu, shiva-suruaika, seremonian kulku ja vieraan etiketti. Opas juutalaiseen hautaukseen Suomessa.
Monikulttuurinen hautaus Suomessa: eri kulttuurien hautausperinteet, lain takaamat oikeudet ja käytännön järjestelyt monikulttuurisessa ympäristössä.
Uskonnolliset symbolit hautajaisissa: risti, kynttilä, tähti ja muut symbolit eri uskonnoissa. Opas symbolien merkityksiin hautajaisissa.