Ekohautaus – vaihtoehdot

Mitä ekohautaus tarkoittaa

Ekohautaus on lähestymistapa hautausjärjestelyihin, jossa ympäristövaikutukset minimoidaan kaikissa vaiheissa. Perinteisessä hautauksessa käytetään runsaasti resursseja: metalliosia ja lakkoja arkussa, betonisia hautarakenteita, hautausmaan ylläpitoa kemikaalein ja konein sekä energiaa kuljetuksiin. Ekohautaus kyseenalaistaa nämä käytännöt ja etsii kevyempiä vaihtoehtoja.

Ekohautaus ei tarkoita hautauksen arvon tai kunnioituksen vähentämistä. Kyse on tietoisesta valinnasta, jossa vainajan viimeinen matka toteutetaan luontoa kunnioittaen. Monille ekohautaus tuntuu myös henkisesti oikealta ratkaisulta: ajatus siitä, että keho palaa luonnon kiertokulkuun mahdollisimman luonnollisesti.

Suomessa ekohautauksen suosio on kasvanut viime vuosina. Hautaustoimistot ovat laajentaneet ekologisten vaihtoehtojen valikoimaansa, ja muistolehtojen suosio on noussut merkittävästi. Samalla tuhkauksen yleistyminen on mahdollistanut joustavammat ja ympäristöystävällisemmät sijoitustavat.

Biohajoavat arkut ja uurnat

Biohajoavat arkut ovat ekohautauksen kulmakivi arkkuhautauksessa. Perinteisessä arkussa käytetään lakkaa, metallisaranoita ja synteettisiä kankaita, jotka hajoavat hitaasti ja voivat vapauttaa haitallisia aineita maaperään. Ekologinen arkku on valmistettu käsittelemättömästä luonnonmateriaalista ilman kemikaaleja.

Käsittelemätön puuarkku on yleisin ekologinen vaihtoehto Suomessa. Mänty- ja koivuarkut ilman lakkaa tai maalia hajoavat maaperässä luonnollisesti muutamassa vuodessa. Hinta on noin 500--1 500 euroa, mikä on usein edullisempi kuin perinteinen lakattu arkku.

Pajuarkku on vanha eurooppalainen perinne, jossa arkku punotaan pajunvitsaksista. Pajuarkku on erittäin kevyt, täysin biohajoava ja esteettisesti kaunis. Suomessa pajuarkkuja on saatavilla erikoisliikkeistä ja joiltakin hautaustoimistoilta.

Pahviarkku on edullisin ekologinen vaihtoehto, noin 200--500 euroa. Pahviarkut ovat kestäviä, siistejä ja hajoavat nopeasti maaperässä. Ne sopivat erityisesti tuhkaukseen, koska arkku palaa tuhkauksen yhteydessä.

Biohajoavat uurnat ovat ekohautauksen toinen keskeinen elementti. Tärkkelyspohjaiset, suolasta valmistetut ja puiset uurnat hajoavat luonnollisesti ja mahdollistavat tuhkan sijoittamisen luontoon tai muistolehtoon ilman pysyvää jälkeä.

Luonnon muistolehto ja luontohautaus

Muistolehto on hautausmaan alue, jossa tuhka sijoitetaan yhteiseen luontoalueeseen ilman yksittäisiä hautapaikkoja ja perinteisiä hautakiviä. Muistolehdot ovat lähimpänä kansainvälistä luontohautauksen ideaa Suomessa. Ne säästävät tilaa, vähentävät ylläpidon tarvetta ja tarjoavat luonnonläheisen muistopaikan.

Muistolehtoja on kahta tyyppiä: nimettömiä ja nimellisiä. Nimettömässä muistolehdossa tuhka sijoitetaan ilman merkintää. Nimellisessä muistolehdossa vainajan nimi kirjataan yhteiseen muistotauluun tai -kiveen. Molemmat ovat ekologisia vaihtoehtoja, koska ne eivät vaadi yksittäistä hautakiveä, istutuksia tai nurmenhoitoa.

Luontohautaus laajemmassa merkityksessä tarkoittaa tuhkan sijoittamista kokonaan hautausmaan ulkopuolelle. Hautaustoimilain 17 §:n mukaan tuhka voidaan sijoittaa luontoon maanomistajan luvalla. Tuhkan voi sirotella metsään, niitylle, vesistöön tai merelle. Tämä on Suomen ekologisin hautausvaihtoehto, koska se ei vaadi lainkaan hautausinfrastruktuuria.

Luonnon muistolehdon ja luontohautauksen etuna on myös taloudellinen edullisuus. Muistolehtosijoitus on hautausmaan edullisimpia vaihtoehtoja, ja luontoon sijoittaminen ei maksa mitään hautapaikkamaksuina.

Hautauksen hiilijalanjälki

Hautauksen ympäristövaikutuksia voi tarkastella hiilijalanjäljen kautta. Perinteisen arkkuhautauksen hiilijalanjälki koostuu arkun valmistuksesta, kuljetuksista, hautarakenteiden betonista, hautausmaan ylläpidosta ja mahdollisesta balsamoinnista. Arviot vaihtelevat, mutta perinteisen arkkuhautauksen hiilijalanjälki on noin 200--400 kg CO2-ekvivalenttia.

Tuhkauksen hiilijalanjälki on noin 150--300 kg CO2-ekvivalenttia. Suurin osa päästöistä syntyy tuhkausprosessista, jossa krematoriouuni kuluttaa maakaasua tai sähköä. Modernit krematoriot ovat energiatehokkaampia, ja jotkut hyödyntävät uusiutuvaa energiaa.

Ekohautauksen hiilijalanjälki voi olla merkittävästi pienempi. Biohajoava arkku ilman lakkaa ja metalleja vähentää valmistuksen päästöjä. Muistolehtosijoitus poistaa hautakiven ja ylläpidon päästöt. Tuhkan sijoittaminen luontoon eliminoi hautausinfrastruktuurin tarpeen kokonaan. Pienimmillään ekohautauksen hiilijalanjälki voi olla alle 100 kg CO2-ekvivalenttia.

Hiilijalanjäljen pienentämisessä merkittävintä on kuljetusten minimointi, biohajoavien materiaalien valinta ja luonnonmukaisen sijoituspaikan käyttö. Lähimmän krematorion tai hautausmaan valitseminen vähentää kuljetusten päästöjä.

Green burial -liike Suomessa

Green burial eli vihreä hautaus on kansainvälinen liike, joka edistää ympäristöystävällisiä hautauskäytäntöjä. Liike on vahva erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa, missä on perustettu erillisiä green burial -hautausmaita, joissa vainajat haudataan ilman balsamointia, biohajoavissa arkuissa ja luonnonmukaiseen maaperään.

Suomessa green burial -liike on vielä alkuvaiheessa, mutta kiinnostus kasvaa. Varsinaisia green burial -hautausmaita ei ole, mutta monet perinteiset hautausmaat ovat kehittäneet luonnonmukaisia osastoja ja muistolehtoja. Suomen lainsäädäntö on kansainvälisesti verrattain joustava, koska tuhkan sijoittaminen luontoon on sallittua maanomistajan luvalla.

Suomessa ekohautauksen edistämistä rajoittaa tietoisuuden puute. Monet eivät tiedä, että biohajoavia arkkuja ja uurnia on saatavilla, tai että tuhkan voi sijoittaa luontoon. Hautaustoimistot eivät aina aktiivisesti tarjoa ekologisia vaihtoehtoja, vaikka ne ovat valikoimissa. Tietoisuuden kasvaessa ekohautauksen suosion odotetaan kasvavan merkittävästi.

Tulevaisuudessa Suomeen voi syntyä erillisiä luontohautausmaita, joissa hautapaikat sulautuvat metsä- tai niittyluontoon. Myös uudet menetelmät, kuten kompostihautaus, voivat tulla Suomeen lainsäädännön salliessa. Toistaiseksi ekohautauksen parhaat vaihtoehdot ovat biohajoavat materiaalit, muistolehto ja tuhkan sijoittaminen luontoon.