Palsamointi
· Päivitetty
Palsamoinnin menetelmät
Palsamoinnilla tarkoitetaan vainajan kemiallista käsittelyä, jolla hidastetaan kudosten luonnollista hajoamista. Nykyaikainen palsamointi perustuu pääasiassa säilöntänesteen, perinteisesti formaldehydipohjaisen, syöttämiseen verisuonistoon (arteriaalinen palsamointi). Käsittelyssä veri korvataan säilöntänesteellä, joka kiinnittää kudosten proteiineja ja hidastaa bakteeritoimintaa. Toimenpide vaatii erityiskoulutuksen.
Thanatopraksia (ransk. thanatopraxie) on laajempi käsite, joka kattaa palsamoinnin lisäksi vainajan kosmeettisen valmistelun. Esimerkiksi Yhdysvalloissa palsamointi on yleistä, mutta Suomessa vainajan valmisteluun kuuluu tavallisesti vain pesu ja pukeminen ilman kemiallista käsittelyä.
Palsamointi Suomessa
Suomessa palsamointi on harvinaista. Vainajat säilytetään kylmätiloissa, mikä hidastaa hajoamista tavallisesti riittävästi hautajaisiin saakka. Hautaustoimilain 2 §:n mukaan vainaja on haudattava tai tuhkattava ilman aiheetonta viivytystä, joten pitkäaikaista säilöntää ei yleensä tarvita.
Palsamointi voi tulla kyseeseen esimerkiksi vainajan kansainvälisessä kuljetuksessa, jos kohdemaan viranomaiset tai kuljetusyhtiö sitä edellyttävät. Ruumiin kansainvälistä kuljetusta koskeva Strasbourgin sopimus (1973) edellyttää kuljetusasiakirjaa (laissez-passer) ja tiivistä arkkua; tartuntatautiin kuolleen vainaja on lisäksi käärittävä antiseptiseen liuokseen kostutettuun materiaaliin. Sopimus ei sinänsä edellytä palsamointia.
Ympäristönäkökohdat
Perinteiset palsamointinesteet sisältävät formaldehydiä (metanaalia), joka on EU:n CLP-asetuksen mukaisesti luokiteltu syöpää aiheuttavaksi aineeksi (kategoria 1B). Arkkuhautauksessa palsamointikemikaalit voivat vähitellen päätyä maaperään. Krematoriossa kemikaalit hajoavat palaessaan, mutta voivat aiheuttaa päästöjä savukaasuihin.
Ympäristötietoisuuden kasvaessa on kehitetty formaldehydittömiä ja vähemmän haitallisia säilöntänesteitä. Ekologisen hautauksen suuntaus suosii mahdollisimman vähän kemikaaleja sisältäviä käsittelyjä, mikä on linjassa suomalaisen kylmäsäilytyskäytännön kanssa.
Lainsäädäntö ja kansainväliset käytännöt
Suomen lainsäädännössä palsamointia ei erikseen säännellä. Hautaustoimilain mukaan vainajan ruumista on käsiteltävä arvokkaalla ja vainajan muistoa kunnioittavalla tavalla. Kansainvälisessä vainajan kuljetuksessa noudatetaan Strasbourgin sopimusta, kohdemaan vaatimuksia ja kuljetusyhtiön ehtoja; arkun on oltava tiivis, ja usein käytetään metallivuorattua (esimerkiksi sinkki) arkkua. Hautaustoimisto hoitaa käytännön järjestelyt, mukaan lukien tarvittavat asiakirjat ja kuljetuksen koordinoinnin.
Usein kysyttyä
Käytetäänkö palsamointia Suomessa?
Suomessa palsamointi on harvinaista verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa se on yleistä. Suomessa vainajaa säilytetään kylmätiloissa hautajaisiin saakka, mikä yleensä riittää, koska hautajaiset pidetään tavallisesti muutaman viikon kuluessa kuolemasta. Palsamointia voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun vainaja kuljetetaan ulkomaille ja kohdemaa tai kuljetusyhtiö sitä edellyttää.
Onko palsamointi haitallista ympäristölle?
Perinteiset palsamointinesteet sisältävät formaldehydiä, joka on EU:n kemikaaliluokituksessa luokiteltu syöpää aiheuttavaksi aineeksi (kategoria 1B). Ympäristön ja työntekijöiden altistumisen vuoksi on kehitetty myös formaldehydittömiä säilöntänesteitä. Ekologisen hautauksen periaatteet suosivat mahdollisimman vähäistä kemiallista käsittelyä.
Milloin palsamointi on pakollista?
Suomen lainsäädäntö ei edellytä palsamointia. Ruumiin kansainvälistä kuljetusta koskeva Strasbourgin sopimus (1973), johon Suomi on liittynyt, edellyttää kuljetusasiakirjaa (laissez-passer) ja tiivistä arkkua, mutta ei palsamointia. Kohdemaan viranomaisilla tai lentoyhtiöillä voi kuitenkin olla omia vaatimuksiaan, jotka hautaustoimisto selvittää.
Aiheeseen liittyvät termit
Vainajan kehon peseminen ja puhdistaminen ennen pukemista ja arkkuun asettamista.
Laitos, jossa suoritetaan vainajan tuhkaus. Suomessa on runsaat 20 krematoriota.
Astia, johon vainajan tuhkausjäännös sijoitetaan tuhkauksen jälkeen hautaamista, säilyttämistä tai tuhkan sirottelua varten.
Yritys, joka tarjoaa kuolemantapaukseen liittyviä palveluja, kuten vainajan kuljetusta, hautajaisten järjestelyä ja omaisten neuvontaa.
Lue myös
Miten vainajan kuljetus ja säilytys järjestetään Suomessa? Lue kuljetuksen järjestäminen, kylmäsäilytys, aikataulut ja kustannukset.
Opas luonnonhautausmaihin: mitä ne ovat, miten eroavat perinteisistä hautausmaista, saatavuus Suomessa ja kansainväliset esimerkit.
Ekologinen hautaus Suomessa: luonnonmukainen arkku, biohajoava uurna, luontohautaus ja ympäristöystävälliset vaihtoehdot. Kattava opas.