Surutyö
Surun vaiheet
Surutyö etenee yksilöllisesti, mutta tutkimuksessa tunnistetaan useita tyypillisiä vaiheita. Aluksi shokkivaihe suojaa mieltä ylivoimaiselta tuskalta: tieto menetyksestä ei tunnu todelliselta. Kaipauksen vaiheessa ikävä on voimakkainta ja menetettyjä hetkiä käydään uudelleen läpi. Vihan ja syyllisyyden tunteet ovat luonnollisia reaktioita, jotka voivat kohdistua itseen, olosuhteisiin tai muihin ihmisiin. Masennusvaiheessa arki tuntuu raskaalta. Vähitellen seuraa sopeutuminen, jossa menetys löytää paikkansa elämässä. Lue lisää surun vaiheista ja suruprosessista.
Milloin hakea ammattiapua
Surutyö on normaali prosessi, mutta joskus se muuttuu komplisoituneeksi suruksi. Ammattiapua on syytä hakea, jos suru lamaannuttaa arjen kuukausia menetyksen jälkeen, unihäiriöt tai ahdistus voimistuvat merkittävästi, ihmissuhteet kärsivät tai mieleen nousee itsetuhoisia ajatuksia. Terveyskeskuksesta saa lähetteen psykologille tai psykoterapeutille. Myös surutuki-palvelut ja kriisipuhelin tarjoavat matalalla kynnyksellä apua.
Tukipalvelut Suomessa
Suomessa surutyöhön on saatavilla monipuolinen tukiverkosto. Seurakuntien sielunhoitajat tarjoavat keskusteluapua uskonnollisesta taustasta riippumatta. MIELI Suomen Mielenterveys ry ylläpitää kriisipuhelinta ja verkkopalveluja. Sururyhmät tarjoavat vertaistukea samankaltaisen menetyksen kokeneille. Työterveyshuolto ja terveyskeskuksen mielenterveyspalvelut ovat ensisijaisia väyliä ammatilliseen apuun.
Lasten surutyö
Lapset surevat eri tavoin kuin aikuiset. Pieni lapsi ei ymmärrä kuoleman pysyvyyttä ja saattaa kysyä toistuvasti, milloin vainaja palaa. Kouluikäinen ymmärtää kuoleman lopullisuuden, mutta voi tuntea syyllisyyttä tai pelkoa oman läheisen menettämisestä. Teini-ikäisen suru muistuttaa aikuisen surua, mutta siihen voi liittyä voimakasta vetäytymistä. Lapselle on tärkeää tarjota rehellisiä ja ikätasoisia vastauksia, turvallinen arki ja lupa ilmaista tunteita. Lue lisää lasten surusta ja siitä, miten aikuinen voi tukea surevaa lasta.
Usein kysyttyä
Kuinka kauan surutyö kestää?
Surutyölle ei ole määriteltyä kestoa. Akuutein vaihe kestää yleensä kuukausia, mutta menetyksen käsittely voi jatkua vuosia. Surun kestoon vaikuttavat menetyksen luonne, henkilön voimavarat ja saatavilla oleva tuki. Ammattiapua kannattaa hakea, jos arki ei käynnisty pitkänkään ajan kuluttua.
Miten lapsi suree?
Lapsen suru ilmenee eri tavoin iästä riippuen. Pieni lapsi voi oireilla käyttäytymismuutoksina, unihäiriöinä tai taantumisena. Kouluikäinen saattaa tuntea syyllisyyttä tai pelkoa. Teini-ikäinen voi vetäytyä tai hakea tukea ikätovereiltaan. Lapselle on tärkeää puhua kuolemasta rehellisesti ja ikätasoisesti sekä tarjota turvallinen ympäristö tunteiden käsittelylle.
Mistä saa surutyöhön apua Suomessa?
Suomessa surutyöhön saa apua terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, mielenterveystoimistoista, kriisipuhelimesta (09 2525 0111), MIELI ry:n palveluista, seurakuntien sielunhoidosta ja sururyhmistä. Myös Suomen Punainen Risti ja paikalliset kriisipalvelut tarjoavat tukea.
Aiheeseen liittyvät termit
Hautajaisten jälkeinen tilaisuus, jossa muistellaan vainajaa. Järjestetään usein seurakunnan tiloissa tai ravintolassa.
Kirkollinen hautajaisseremonia, jossa pappi siunaa vainajan. Voidaan pitää kirkossa tai kappelissa.
Surun kokemus, joka alkaa jo ennen läheisen kuolemaa, tyypillisesti vakavan sairauden tai etenevän muistisairauden yhteydessä.
Pitkittynyt ja voimakas surutila, joka haittaa merkittävästi arkielämää ja joka on tunnistettu omaksi häiriökseen ICD-11-tautiluokituksessa.
Lue myös
Surun vaiheet ja suruprosessin kulku: shokki, kaipaus, masennus ja hyväksyminen. Ymmärrä surun yksilöllisyys ja löydä tukea.
Kattava opas surutukipalveluista Suomessa: kriisipuhelin, vertaistukiryhmät, seurakuntien ja järjestöjen tuki surevalle.
Sururyhmät ja vertaistuki Suomessa: miten ryhmä toimii, kenelle se sopii ja mistä löytää itselle sopiva sururyhmä.