Tuhkaus ja tuhkan sijoittaminen
· Päivitetty · 2 min lukuaika
Tuhkaus prosessina
Tuhkaus tarkoittaa vainajan polttamista krematoriossa korkeassa lämpötilassa (noin 800–1 000 °C). Prosessi kestää tyypillisesti 1–2 tuntia, ja se suoritetaan aina arkussa. Jokainen vainaja tuhkataan yksilöllisesti, eikä useampaa vainajaa tuhkata samanaikaisesti.
Tuhkauksen jälkeen jäljelle jäävä tuhka kootaan uurnaan. Tuhkan määrä on yleensä 2–3 kilogrammaa. Suomessa tuhkaus on yleistynyt merkittävästi, ja nykyään yli puolet vainajista tuhkataan. Suurimmissa kaupungeissa tuhkauksen osuus on vielä selvästi korkeampi. Katso myös tuhkauksen ja arkkuhautauksen vertailu.
Tuhkaus edellyttää aina hautausluvan. Krematorio ei suorita tuhkausta ilman voimassa olevaa lupaa. Käytännössä hautaustoimisto toimittaa hautausluvan krematoriolle ja koordinoi tuhkauksen aikataulun. Tuhkaus tehdään yleensä muutaman päivän kuluessa siunaustilaisuudesta.
Tuhkan sijoitusvaihtoehdot
Tuhka voidaan sijoittaa uurnahautaan hautausmaalla, muistolehtoon, luontoon tai vesistöön. Uurnahautaus on yleisin vaihtoehto, jossa uurna haudataan pieneen hautaan hautausmaalla. Uurnahautaan mahtuu tyypillisesti useampi uurna, joten perheenjäseniä voidaan sijoittaa samaan hautaan.
Muistolehto tarjoaa nimettömän tai nimetyn sijoituspaikan hautausmaan yhteisellä alueella. Se on edullisin ja hoitovapaa vaihtoehto. Tuhkan levittäminen luontoon on sallittua maanomistajan luvalla. Monet valitsevat vainajalle merkityksellisen paikan, kuten metsän, järven rannan tai mökin pihapiirin.
Vesistöön levittäminen on mahdollista, mutta siitä on syytä ilmoittaa paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Tuhkan voi myös haudata omalle tontille, mikäli kunta ei sitä erikseen kiellä ja naapureita on kuultu. Kaikissa tapauksissa tuhkan sijoittajan on otettava vastuu sijoituksen pysyvyydestä.
Lainsäädäntö
Tuhkauksesta säädetään hautaustoimilaissa (457/2003). Lain 19 §:n mukaan tuhka on sijoitettava vuoden kuluessa tuhkauksesta. Mikäli tuhkaa ei sijoiteta määräajassa, krematorio huolehtii sijoituksesta hautausmaalle. Vuoden määräaika alkaa tuhkauspäivästä.
Tuhkan saa sijoittaa hautausmaan ulkopuolelle, jos maanomistaja antaa siihen luvan ja sijoittaja ottaa vastuun tuhkan pysyvästä sijoittamisesta. Lupa on syytä sopia kirjallisesti, vaikka laki ei muodollisesti vaadi kirjallista sopimusta. Tuhkan sijoittamisesta hautausmaan ulkopuolelle on ilmoitettava krematoriolle.
Krematoriotoimintaa säätelee sama laki, ja krematorion perustaminen edellyttää aluehallintoviraston lupaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 20 krematoriota, jotka sijaitsevat pääosin suurimmissa kaupungeissa. Tuhka luovutetaan yleensä omaisille tai hautaustoimistolle noudettavaksi krematoriosta.
Tuhkauksen kustannukset
Tuhkauksen kokonaiskustannus on tyypillisesti 2 000–5 000 euroa, mikä on yleensä edullisempi kuin arkkuhautaus. Krematoriomaksu on 200–500 euroa. Uurnan hinta vaihtelee 100–600 euroa materiaalista ja koristelusta riippuen.
Uurnahautapaikan maksu on yleensä 100–500 euroa, mikä on selvästi arkkuhautapaikkaa edullisempi. Muistolehtosijoitus on edullisin vaihtoehto, koska erillistä hautapaikkamaksua ei peritä tai se on hyvin pieni. Kuljetuskustannukset ja seremoniamaksut tulevat erikseen ja vaihtelevat paikkakunnittain.
Tuhkauksen kokonaiskustannukseen vaikuttaa merkittävästi se, minkälainen seremonia järjestetään ja mihin tuhka sijoitetaan. Yksinkertaisimmillaan tuhkaus muistolehtosijoituksella ilman seremoniaa voi maksaa alle 2 000 euroa, kun taas laajemmilla järjestelyillä kustannus nousee lähemmäs 5 000 euroa.
Uurnan valinta
Uurna valitaan hautaustoimiston tai krematorion valikoimasta. Tarjolla on keramiikka-, puu-, metalli- ja biohajoavia uurnia. Jos uurna haudataan maahan, sen tulee olla biohajoava. Muistolehtosijoituksessa käytetään aina biohajoavaa uurnaa, joka hajoaa maaperässä muutamassa kuukaudessa.
Uurnan hinta vaihtelee 100–600 euroa materiaalin ja koristelun mukaan. Yksinkertaiset biohajoavat uurnat ovat edullisimpia, kun taas käsinmaalatut keramiikkauurnat ovat kalleimpia. Uurnan ulkonäkö ja materiaali ovat vapaasti valittavissa, kunhan ne täyttävät hautausmaan mahdolliset vaatimukset.
Jos tuhka sijoitetaan kotiin väliaikaisesti odottamaan lopullista sijoituspaikkaa, uurna voi olla myös koristeellinen metalluurna tai puuurna. Tärkeintä on, että lopullinen sijoitus tapahtuu vuoden kuluessa tuhkauksesta lain edellyttämällä tavalla.
Usein kysyttyä
Mihin tuhkan voi sijoittaa Suomessa?
Tuhka voidaan sijoittaa uurnahautaan hautausmaalla, muistolehtoon ilman nimeä tai muistomerkillä varustettuun muistolehtoon. Hautaustoimilain (457/2003) 19 §:n mukaan tuhka voidaan myös sijoittaa muuhun paikkaan maanomistajan luvalla. Tuhkan voi levittää vesistöön tai luontoon, kunhan sijoitus tapahtuu vuoden kuluessa tuhkauksesta. Uurna voidaan haudata myös omalle tontille, mikäli kunta sallii tämän ja naapurit eivät vastusta.
Kuinka kauan tuhkauksen jälkeen tuhka pitää sijoittaa?
Hautaustoimilain (457/2003) 19 §:n mukaan tuhka tulee sijoittaa lopulliseen sijaintipaikkaan vuoden kuluessa tuhkauksesta. Mikäli tuhkaa ei ole sijoitettu vuoden kuluessa, krematorio huolehtii tuhkan sijoittamisesta. Vuoden määräaika alkaa tuhkauspäivästä. Omaiset voivat noutaa tuhkan krematoriosta ja huolehtia sijoittamisesta itse tai antaa hautaustoimiston hoitaa asian.
Onko tuhkaus edullisempi kuin arkkuhautaus?
Yleensä kyllä. Tuhkaus on kokonaisuutena usein edullisempi kuin arkkuhautaus. Uurna maksaa huomattavasti vähemmän kuin arkku, ja uurnahautapaikan maksu on pienempi kuin arkkuhautapaikan. Krematoriomaksu on tyypillisesti 200–500 euroa. Kokonaissäästö verrattuna arkkuhautaukseen voi olla 1 000–3 000 euroa. Muistolehtosijoitus on edullisin vaihtoehto, koska siinä ei tarvita erillistä hautapaikkaa eikä hautakiveä.
Voiko tuhkauksen jälkeen järjestää siunaustilaisuuden?
Kyllä. Siunaustilaisuus voidaan järjestää ennen tuhkausta, jolloin seremonia pidetään arkun äärellä kappelissa tai kirkossa. Toinen vaihtoehto on järjestää muistotilaisuus tuhkauksen jälkeen uurnan sijoittamisen yhteydessä. Kolmas vaihtoehto on pitää seremonia kahdessa osassa: siunaus kappelissa ja myöhemmin tuhkan sijoitustilaisuus. Käytännön järjestelyt sovitaan seurakunnan tai seremonianpitäjän kanssa.
Voiko tuhkan jakaa useampaan paikkaan?
Hautaustoimilain tulkinnan mukaan tuhka tulee sijoittaa yhteen paikkaan. Lain sanamuoto ei suoraan kiellä tuhkan jakamista, mutta viranomaistulkinta ja käytäntö edellyttävät tuhkan sijoittamista kokonaisena yhteen sijaintipaikkaan. Joidenkin krematorioidenkin käytäntö on, että tuhka luovutetaan yhdessä uurnassa. Omaiset voivat aina keskustella toiveistaan krematorion kanssa.
Lue myös
Miten krematorio toimii Suomessa? Lue tuhkausprosessi, krematorion sijainnit, lainsäädäntö ja käytännöt. Kattava opas omaisille.
Muistolehto hautausvaihtoehtona Suomessa: nimellinen ja nimetön muistolehto, kustannukset ja käytännöt. Opas muistolehdon valinnasta.
Arkkuhautaus Suomessa: prosessi, arkun valinta, hautapaikan varaaminen ja kustannukset. Kattava opas arkkuhautauksen käytännöistä.