Saattohoito – opas omaiselle ja läheiselle | Muistovalkea

Mitä saattohoito on

Saattohoito alkaa, kun parantavasta hoidosta luovutaan ja keskitytään elämän viimeisten viikkojen tai kuukausien laatuun. Se ei tarkoita luovuttamista – se tarkoittaa siirtymistä taistelusta huolenpitoon.

Saattohoidon tavoitteet:

• Kivuttomuus ja oireettomuus mahdollisimman pitkälle
• Arvokas ja rauhallinen kuolema
• Kuolevan toiveiden kunnioittaminen
• Omaisten tukeminen ennen ja jälkeen kuoleman

Saattohoito on eri asia kuin palliatiivinen hoito, vaikka termejä käytetään joskus rinnakkain. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia, saattohoito on elämän viimeisten viikkojen hoitoa.

Saattohoidon muodot Suomessa

Saattohoitokoti

Suomessa on muutama saattohoitokoti, joista tunnetuimmat ovat Terhokoti Helsingissä ja Koivikko-koti Hämeenlinnassa. Saattohoitokodeissa:

• Ympäristö on kodinomainen
• Hoito on ympärivuorokautista
• Omaiset voivat yöpyä ja olla läsnä vapaasti
• Tarjolla on henkistä ja hengellistä tukea

Sairaalan saattohoito-osasto

Monissa sairaaloissa on saattohoidon osastoja tai vuodepaikkoja:

• Erikoistunut henkilökunta
• Kipuhoito ja oirelääkitys tehokkaasti saatavilla
• Vierailuajat ovat yleensä joustavat saattohoitopotilailla

Saattohoito kotona

Yhä useammat suomalaiset toivovat kuolevansa kotona. Kotisaattohoito on mahdollista, kun:

• Kotihoidon tiimi on käytettävissä ympäri vuorokauden
• Omaisella on voimia ja halua olla kotona
• Kivunhoito voidaan järjestää kotiin
• Asumisolosuhteet ovat sopivat

Kotisaattohoidon edut:

• Tuttu ympäristö tuo turvallisuutta
• Perhe ja lemmikit ympärillä
• Kuoleva päättää itse arjestaan

Haasteet:

• Omaisen vastuu on suuri
• Yöheräämiset ja jatkuva valppaana olo
• Akuuttitilanteet voivat pelottaa

Mitä odottaa saattohoidon eri vaiheissa

Viikot ennen kuolemaa

• Väsymys lisääntyy. Kuoleva nukkuu yhä enemmän.
• Ruokahalu vähenee. Tämä on luonnollista – älä pakota syömään.
• Vetäytyminen. Kuoleva saattaa haluta vähemmän vieraita.
• Henkiset kysymykset. Elämän merkitys, pelot, anteeksianto nousevat esiin.
• Selkeät hetket. Joskus kuoleva virkistyy yllättäen – tätä kutsutaan "viimeiseksi kirkkaudeksi".

Päivät ennen kuolemaa

• Tajunnantaso laskee. Kuoleva voi olla sekava tai reagoimaton.
• Hengitys muuttuu. Epäsäännöllistä, taukoja, korinaa (ns. kuolinkorina).
• Raajat viilenevät ja sinertävät. Verenkierto heikkenee.
• Levottomuus. Joskus kuoleva on levoton – hoitajat voivat auttaa lääkityksellä.
• Janon katoaminen. Suun kostutus pienellä vedellä tai sitruunatikuilla riittää.

Viimeiset tunnit

• Hengitys harvenee entisestään. Pitkiä taukoja hengitysten välillä.
• Cheyne-Stokes -hengitys: Hengitys kiihtyy ja hidastuu aalloittain.
• Silmät voivat jäädä auki tai puoliavoimiksi.
• Iho muuttuu kalpeaksi tai laikukkaaksi.
• Reagoimattomuus. Kuoleva ei välttämättä vastaa puheeseen tai kosketukseen.

Tärkeää muistaa: Kuolinkorina ja hengityksen muutokset kuulostavat usein ahdistavilta omaisesta, mutta ne eivät yleensä aiheuta kärsimystä kuolevalle. Kysy hoitajilta, jos olet huolissasi.

Miten olla läsnä kuolevalle

Puhu

Kuulo on usein viimeinen aisti, joka sammuu. Puhu läheisellesi, vaikka hän ei enää reagoi:

• "Olen tässä. Et ole yksin."
• "Rakastan sinua."
• "Kiitos kaikesta."
• "Saat lähteä. Me pärjäämme."

Viimeinen lause on erityisen tärkeä. Monet kuolevat ikään kuin odottavat lupaa lähteä. Omaisen sanomat sanat voivat antaa rauhan.

Kosketa

• Pidä kädestä
• Silittele otsaa tai käsivartta
• Voitele huulia
• Harjaa hiuksia

Kosketus viestii läsnäolosta silloinkin, kun sanat eivät enää tavoita.

Luo rauhallinen ympäristö

• Hiljennä ympäristö: sammuta televisio, vaimenna puhelimet
• Laita soimaan rauhoittavaa musiikkia tai kuolevan lempimusiikkia
• Vähennä valaistusta
• Rajoita vierailijoita, jos kuoleva vaikuttaa levottomalta
• Tuuleta huonetta tarvittaessa

Anna hiljaisuuden olla

Sinun ei tarvitse puhua koko ajan. Hiljainen läsnäolo on yhtä arvokasta. Voit istua vieressä, lukea kirjaa tai vain olla. Kuoleva tuntee läsnäolosi.

Kuolinhetki

Kun kuolema tapahtuu

Kuolema on usein rauhallinen. Hengitys lakkaa. Sydän pysähtyy. Kasvot rentoutuvat.

Mitä tehdä:

1. Ei hätää. Kiirehtimiselle ei ole tarvetta.
2. Voit jäädä vierelle niin pitkäksi aikaa kuin haluat.
3. Soita hoitavaan yksikköön tai kotisaattohoidon numeroon.
4. Jos kuolema tapahtuu kotona, soita terveyskeskuksen päivystykseen tai kotisaattohoidon numeroon. Lääkäri tulee toteamaan kuoleman.
5. Älä soita hätänumeroon (112), ellei kyseessä ole odottamaton kuolema. Saattohoitopotilaalle ei tehdä elvytystä.

Kuoleman jälkeen kotona

• Lääkäri toteaa kuoleman ja kirjoittaa kuolintodistuksen
• Vainaja voi olla kotona muutaman tunnin – aikaa hyvästelyyn
• Hautaustoimisto noutaa vainajan, kun perhe on valmis
• Läheinen kuoli – mitä teen kertoo seuraavat askeleet

Tunteet kuolinhetkellä

Kuolinhetkellä voit tuntea:

• Helpotusta – kärsimys on ohi, ja se on täysin inhimillinen tunne
• Tyhjyyttä – sokkia ja epätodellisuutta
• Surua – vaikka kuolema oli odotettu
• Rauhaa – jos kuolema oli kaunis ja rauhallinen
• Syyllisyyttä – "olisinko voinut tehdä jotain toisin"

Kaikki nämä tunteet ovat normaaleja. Helpotuksen tunteminen ei tarkoita, ettet rakastanut.

Omaishoitajan jaksaminen

Saattohoidon aikana omaisen omat tarpeet jäävät helposti sivuun. Mutta uupunut omainen ei jaksa tukea kuolevaa.

Fyysiset perustarpeet

• Nuku. Pyydä joku muu vuorottelemaan öisin.
• Syö. Edes jotain, säännöllisesti. Pyydä ystäviä tuomaan ruokaa.
• Liiku. Lyhytkin kävely ulkona auttaa.
• Käy suihkussa. Se kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta kriisitilanteessa perusasiat unohtuvat.

Henkinen jaksaminen

• Anna itsellesi lupa surra jo nyt. Suru alkaa usein jo ennen kuolemaa – sitä kutsutaan ennakoivaksi suruksi.
• Puhu jollekulle. Ystävä, pappi, kriisityöntekijä – kuka tahansa, jolle voit avautua.
• Kirjoita. Päiväkirja tai muistiinpanot auttavat jäsentämään kokemusta.
• Pyydä apua. Saattohoitoyksiköt tarjoavat usein tukea myös omaisille: keskusteluapua, vertaistukiryhmiä ja sielunhoitoa.

Lupa irrottautua

Sinun ei tarvitse olla läsnä 24/7. Voit:

• Käydä kotona suihkussa ja nukkumassa
• Käydä töissä, jos se auttaa jaksamaan
• Viettää aikaa lasten kanssa
• Tehdä jotain, mikä tekee hyvää – ilman syyllisyyttä

Kuoleva ymmärtää. Ja jos hän ei enää ymmärrä, hoitajat pitävät hänestä huolta.

Lapset ja saattohoito

Pitääkö lasten nähdä kuoleva läheinen?

Kyllä, jos lapsi haluaa ja hänet valmistellaan. Lasten jättäminen pois voi aiheuttaa enemmän pelkoa kuin läsnäolo.

Miten valmistaa lapsi:

• Kerro, miltä kuoleva näyttää: "Mummo nukkuu paljon. Hän on laiha ja voi näyttää erilaiselta."
• Kerro, mitä ääniä voi kuulua: "Mummo hengittää kovaa. Se kuulostaa kovalta, mutta se ei satu hänelle."
• Anna lapselle tehtävä: piirustuksen vieminen, käden pitäminen, musiikin laittaminen
• Nimeä turvallinen aikuinen, joka on lapsen kanssa ja voi lähteä, jos lapsi haluaa pois

Miten puhua kuolemasta lasten kanssa antaa lisää työkaluja.

Hoitotahto ja saattohoitopäätös

Hoitotahto

Hoitotahto on henkilön oma tahdonilmaisu siitä, millaista hoitoa hän haluaa tai ei halua elämän loppuvaiheessa. Se voi sisältää:

• Elvytyskiellon (DNR)
• Toiveen saattohoitopaikasta (koti, saattohoitokoti, sairaala)
• Kivunhoidon toiveet
• Henkisen ja hengellisen tuen toiveet

Saattohoitopäätös

Saattohoitopäätöksen tekee lääkäri yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. Päätös tarkoittaa:

• Parantavasta hoidosta luovutaan
• Keskitytään oireiden lievittämiseen
• Elvytystä ei tehdä
• Hoitosuunnitelma päivitetään

Saattohoitopäätös ei tarkoita hoidon lopettamista. Se tarkoittaa hoidon suunnan muuttamista.

Kuoleman jälkeen

Ensimmäiset päivät

Saattohoidon jälkeen omainen voi kokea ristiriitaisia tunteita: helpotusta, tyhjyyttä, tarkoituksettomuutta. Kun hoitaminen loppuu, identiteetti voi olla hukassa.

• Anna itsellesi aikaa. Älä kiirehdi "normaaliin".
• Hautajaisjärjestelyt voivat tuoda rakennetta päiviin – hautajaisten suunnittelu.
• Pyydä apua käytännön asioissa. Läheinen kuoli – mitä teen on hyvä lähtökohta.
• Sururyhmät voivat olla erityisen arvokkaita saattohoidon jälkeen, koska kokemus on intensiivinen.

Pitkän aikavälin vaikutukset

Saattohoidon kokeminen vaikuttaa pitkään:

• Surun lisäksi voi esiintyä traumaoireita, erityisesti jos kuolema oli kärsimystäyteinen
• Positiivisia vaikutuksia: syvempi ymmärrys elämästä, kuoleman pelon väheneminen, läheisyyden kokemus
• Joskus saattohoitokokemus herättää halun auttaa muita – vapaaehtoistyö saattohoidossa

Usein kysytyt kysymykset

Mitä saattohoito tarkoittaa käytännössä?

Saattohoito keskittyy kuolevan ihmisen elämänlaadun turvaamiseen viimeisten viikkojen aikana. Se sisältää kivunhoidon, oireiden lievityksen, henkisen tuen ja omaisten tukemisen. Saattohoitoa annetaan sairaalassa, saattohoitokodissa tai kotona.

Miten tunnistan, että kuolema on lähellä?

Viimeisten päivien merkkejä ovat jatkuva uneliaisuus, ruokahalun katoaminen, hengityksen muuttuminen epäsäännölliseksi, raajojen viileneminen ja tajunnantason lasku. Hoitajat voivat auttaa arvioimaan tilannetta.

Pitääkö minun olla paikalla kuolinhetkellä?

Ei ole pakko. Monet kuolevat silloin, kun omainen on juuri poistunut hetkeksi. Se on yleistä eikä tarkoita, että olisit epäonnistunut. Koko läsnäolosi saattohoidon aikana on se, mikä merkitsee.

Miten jaksan omaisena saattohoidon aikana?

Nuku, syö ja liiku. Pyydä muita vuorottelemaan. Käytä saattohoitoyksikön tarjoamaa tukea. Anna itsellesi lupa irrottautua hetkeksi ilman syyllisyyttä. Kaikki tunteesi ovat normaaleja – myös helpotus ja väsymys.

Onko saattohoito maksutonta?

Saattohoito kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon. Sairaalassa ja terveyskeskuksessa maksetaan normaali hoitopäivämaksu. Saattohoitokodeissa maksut vaihtelevat. Kotisaattohoidon kustannukset riippuvat kunnan järjestämistä palveluista. Omaishoidon tukea voi hakea kunnalta.