Kirkosta eroaminen ja hautausoikeus

Kirkosta eroaminen Suomessa

Kirkosta eroaminen on yleistynyt Suomessa merkittävästi 2000-luvulla. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu nykyään noin 65 prosenttia suomalaisista, ja osuus laskee vuosi vuodelta erityisesti nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Eroaminen tapahtuu helpoiten sähköisesti eroakirkosta.fi-palvelun kautta, ja se astuu voimaan kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

Kirkosta eroaminen herättää usein kysymyksiä siitä, miten se vaikuttaa hautaukseen ja hautausoikeuteen. Moni pelkää, ettei saa hautapaikkaa tai ettei siunausta voida toimittaa. Nämä huolet ovat kuitenkin pääosin turhia: Suomen lainsäädäntö turvaa jokaisen oikeuden arvokkaaseen hautaukseen riippumatta kirkon jäsenyydestä. On silti hyvä tietää, miten eroaminen käytännössä vaikuttaa järjestelyihin ja kustannuksiin.

Hautausoikeus lain mukaan

Hautaustoimilaki 457/2003 on selvä: jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus tulla haudatuksi riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta tai kirkon jäsenyydestä. Evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämät hautausmaat ovat velvollisia tarjoamaan hautapaikan kaikille paikkakunnalla asuneille. Tämä velvollisuus on ehdoton, eikä seurakunta voi kieltäytyä tarjoamasta hautapaikkaa kirkosta eronneelle.

Uskonnonvapauslaki 453/2003 takaa lisäksi oikeuden vakaumuksen mukaiseen hautausseremoniaan. Tämä tarkoittaa, että kirkosta eronneella on oikeus sekä siviiliseremoniaan että – omisten toiveiden mukaan – myös kirkolliseen siunaukseen. Kirkosta eroaminen ei siis tarkoita, että hautaus olisi millään tavalla uhattuna tai että omaisten pitäisi huolehtia hautapaikan saamisesta.

Hautapaikka ja hinnoittelu

Hautapaikan saa kirkon hautausmaalta myös kirkosta eronneena, ja hinta on sama kuin jäsenelle. Hautaustoimilain 6 §:n mukaan hautapaikan, hautaamiseen liittyvien palvelujen ja haudanhoidon maksujen perusteiden on oltava samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle. Hinnastoissa ero tehdään asuinpaikan mukaan: ulkopaikkakuntalaiselta peritään enemmän. Jäsenyys vaikuttaa vain siunaustilaisuuden tiloihin, sillä kirkko tai kappeli on jäsenelle yleensä maksuton.

Seurakunnan on hautaustoimilain 5 §:n mukaan osoitettava pyydettäessä hautapaikka myös tunnustuksettomalta hauta-alueelta, mikä sopii niille, jotka eivät halua tulla haudatuksi kirkolliselle alueelle. Hautapaikan hintoja ja vaihtoehtoja kannattaa tiedustella suoraan seurakunnasta tai kunnan hautaustoimesta hyvissä ajoin.

Siunaus ja seremonia

Kirkosta eronnut voi saada kirkollisen siunauksen, jos omaiset sitä toivovat – päätös on seurakunnan papin harkinnassa. Kirkkojärjestys mahdollistaa siunauksen myös kirkkoon kuulumattomalle, ja käytännössä useimmat papit suostuvat toimittamaan siunauksen. Asiasta kannattaa keskustella avoimesti seurakunnan papin kanssa, joka suhtautuu tilanteeseen yleensä empaattisesti ja joustavasti.

Toinen vaihtoehto on siviiliseremonia, jossa ammattiseremoniamestari, omainen tai läheinen ystävä toimittaa uskonnottoman jäähyväistilaisuuden. Siviiliseremonia voi sisältää muistopuheita, musiikkia, runonlausuntaa ja hiljaisen hetken – se on täysin vapaamuotoinen ja rakentuu vainajan elämäntarinan ympärille. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä arvokkaita ja virallisia. Tärkeintä on kunnioittaa vainajan tunnettua tahtoa ja omaisten toiveita seremonian muodosta.

On myös mahdollista yhdistää elementtejä: esimerkiksi siviiliseremoniaan voidaan liittää yksittäinen virsi tai raamatunluku, jos se tuntuu luontevalta vainajan elämänhistorian kannalta.

Käytännön ohjeita omaisille

Kun läheinen on eronnut kirkosta, omaiset voivat valmistautua hautausjärjestelyihin selvittämällä vainajan toiveet etukäteen. Monella on selkeä toive siitä, haluaako kirkollisen vai siviilin seremonian, ja tätä toivetta tulee kunnioittaa. Hautaustoimilain mukaan vainajan tunnettu tahto on ensisijainen.

Hautaustoimisto auttaa järjestelyissä riippumatta siitä, onko kyseessä kirkollinen vai siviilihautaus. Seremoniamestarin voi varata Vapaa-ajattelijain liitosta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta, ja heitä on saatavilla eri puolilla Suomea. Hautapaikka varataan normaalisti seurakunnan hautausmaalta tai kunnalliselta hautausmaalta.

Kaikki hautauskulut ovat vähennyskelpoisia kuolinpesän varoista perunkirjoituksessa, oli kyseessä kirkollinen tai siviilihautaus. Kokonaisuutena kustannuserot kirkollisen ja siviilin vaihtoehdon välillä ovat kohtuullisia, eikä kirkosta eroaminen tee hautauksesta merkittävästi kalliimpaa.