Katolinen hautaus Suomessa – messut ja perinteet
· 1 min lukuaika
Yhteenveto
Katolinen hautaus Suomessa noudattaa katolisen kirkon maailmanlaajuista liturgista perinnettä sovitettuna suomalaiseen yhteiskuntaan. Katolinen yhteisö Suomessa on suhteellisen pieni, mutta kasvava. Hautausjärjestelyt hoidetaan katolisen seurakunnan ja hautaustoimiston yhteistyönä. Hautaustoimilaki 457/2003 takaa katolilaisille oikeuden tulla haudatuksi vakaumuksensa mukaisesti.
Hautajaismessu
Katolisen hautauksen ydin on hautajaismessu eli requiem-messu. Messu sisältää alkurukousten ja raamatunlukujen lisäksi saarnan, uskontunnustuksen, esirukoukset ja eukaristian eli ehtoollisen vieton. Hautaussiunaus toimitetaan messun lopuksi, jolloin pappi siunaa arkun pyhällä vedellä ja suitsutuksella. Messussa lauletaan liturgisia hymnejä ja messulauluja. Toimitus kestää tyypillisesti tunnista puoleentoista tuntiin.
Sakramentit ja rukoukset
Katolisessa perinteessä vainajan puolesta rukoileminen on keskeistä. Ennen kuolemaa voidaan toimittaa sairaiden sakramentti, rippi ja viimeinen ehtoollinen. Kuoleman jälkeen omaiset ja yhteisö rukoilevat vainajan sielun puolesta. Ruusukkorukoukset ja muut hartaudet ovat yleisiä. Katolisessa teologiassa uskotaan, että rukoukset voivat auttaa vainajan sielua kiirastulessa.
Hautaustavat
Katolinen kirkko hyväksyy sekä arkkuhautauksen että tuhkauksen. Arkkuhautaus on perinteinen tapa, mutta tuhkaus on sallittu edellyttäen, että tuhka haudataan pyhitettyyn maahan. Tuhkan sirotteleminen tai jakaminen ei ole katolisen opin mukaista. Hautapaikka voi olla katolisella hautausmaalla, yleisen hautausmaan osastolla tai kolumbaariossa. Uskonnonvapauslaki 453/2003 suojaa oikeutta uskonnon mukaiseen hautaukseen.
Käytännöt Suomessa
Suomessa katolinen seurakunta avustaa hautausjärjestelyissä. Pappi tapaa omaiset messun ja toimituksen suunnittelemiseksi. Katolisia hautausmaita on rajoitetusti, joten haudataan usein yleisille hautausmaille. Hautajaismessun kieli voi olla suomi, mutta myös latina tai muu kieli on mahdollinen. Muistotilaisuus järjestetään messun jälkeen, ja muistomessuja voidaan pitää myöhemmin vainajan muistoksi.
Usein kysyttyä
Mikä on katolinen hautajaismessu?
Katolinen hautajaismessu eli requiem-messu on ehtoollismessu, joka toimitetaan vainajan muistoksi. Messu sisältää raamatunlukuja, saarnaa, esirukouksia, eukaristian viettoa ja hautaussiunauksen. Messu noudattaa katolisen kirkon liturgista kaavaa ja sen toimittaa pappi. Hautajaismessu on tärkein osa katolista hautaustoimitusta, ja se voidaan pitää kirkossa tai kappelissa.
Salliiko katolinen kirkko tuhkauksen?
Kyllä, katolinen kirkko on sallinut tuhkauksen vuodesta 1963 lähtien. Ehtona on, että tuhkaa kohdellaan kunnioittavasti ja se haudataan pyhitettyyn maahan. Katolinen kirkko ei hyväksy tuhkan sirottelemista luontoon, säilyttämistä kotona tai jakamista useaan paikkaan. Tuhkan tulee levätä arvokkaassa hautapaikassa, kuten uurnahaudassa tai kolumbaariossa, jotta vainajan muistoa voidaan kunnioittaa.
Miten katolinen hautaus eroaa luterilaisesta?
Katolisessa hautauksessa keskeistä on ehtoollismessu eli requiem, jota luterilaisessa hautauksessa ei toimiteta. Katolisessa toimituksessa käytetään pyhää vettä, suitsutusta ja erityisiä rukouksia vainajan sielun puolesta. Messussa on myös ehtoollinen, johon voivat osallistua katolilaiset. Liturginen kaava ja symboliikka ovat rikkaita, ja toimitus saattaa kestää pidempään kuin luterilainen siunaustilaisuus.
Voiko ei-katolilainen osallistua katoliseen hautajaismessuun?
Kyllä, katoliseen hautajaismessuun ovat tervetulleita kaikki uskontokunnasta riippumatta. Vieraat voivat osallistua rukouksiin ja lauluun, mutta ehtoolliseen voivat osallistua ainoastaan katolilaiset. Pukeutumisessa suositaan hillittyjä ja kunnioittavia vaatteita. Tilaisuudessa noudatetaan seisomis- ja istumiskäytäntöjä messun eri osissa, ja vieraat voivat seurata muiden esimerkkiä.
Mitä tapahtuu ennen kuolemaa katolisessa perinteessä?
Katolisessa perinteessä kuolevalle voidaan antaa sairaiden sakramentti (aiemmin viimeinen voitelu), jossa pappi voitelee sairaan pyhällä öljyllä ja rukoilee hänen puolestaan. Tähän liittyy usein myös rippi ja viimeinen ehtoollinen eli viaticum. Nämä sakramentit valmistaa katolilaisen siirtymään kuoleman yli, ja ne ovat tärkeä osa katolista uskonnollista käytäntöä elämän lopussa.
Lue myös
Luterilainen hautaus Suomessa: siunaustilaisuus, kirkollinen toimitus, virret ja perinteet. Kattava opas luterilaisen hautauksen vaiheisiin.
Ortodoksinen hautaus Suomessa: panihida, hautajaistoimitus, perinteet ja käytännöt. Opas ortodoksisen hautauksen vaiheisiin ja erityispiirteisiin.
Uskonnolliset symbolit hautajaisissa: risti, kynttilä, tähti ja muut symbolit eri uskonnoissa. Opas symbolien merkityksiin hautajaisissa.