Kirkosta eroaminen ja hautausoikeus
· 1 min lukuaika
Kirkosta eroaminen Suomessa
Kirkosta eroaminen on yleistynyt Suomessa merkittävästi 2000-luvulla. Noin 65 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta eroaminen on kasvava trendi erityisesti nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Eroaminen tapahtuu helpoiten sähköisesti eroakirkosta.fi-palvelun kautta. Kirkosta eroaminen herättää usein kysymyksiä siitä, miten se vaikuttaa hautaukseen ja hautausoikeuteen. Laki turvaa kuitenkin jokaisen oikeuden arvokkaaseen hautaukseen.
Hautausoikeus lain mukaan
Hautaustoimilaki 457/2003 on selvä: jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus tulla haudatuksi riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta tai kirkon jäsenyydestä. Evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämät hautausmaat ovat velvollisia tarjoamaan hautapaikan kaikille paikkakunnalla asuneille. Uskonnonvapauslaki 453/2003 takaa lisäksi oikeuden vakaumuksen mukaiseen hautausseremoniaan. Kirkosta eroaminen ei siis tarkoita, että hautaus olisi millään tavalla uhattuna.
Hautapaikka ja hinnoittelu
Hautapaikan saa kirkon hautausmaalta myös kirkosta eronneena, mutta hinnoittelu voi erota. Seurakunnan jäsenille hautapaikka on usein edullisempi, ja ulkojäseniltä peritään korkeampi maksu. Hintaero vaihtelee seurakunnittain mutta on tyypillisesti 1,5--3-kertainen. Joissakin kaupungeissa on kunnallisia tai tunnuksettomia hautausmaita, joissa hinnoittelu ei perustu kirkon jäsenyyteen. Hautapaikan hintoja kannattaa tiedustella suoraan seurakunnasta.
Siunaus ja seremonia
Kirkosta eronnut voi saada kirkollisen siunauksen, jos omaiset sitä toivovat -- päätös on seurakunnan papin harkinnassa. Useimmat papit suostuvat siunaukseen. Toinen vaihtoehto on siviiliseremonia, jossa seremoniamestari tai omainen toimittaa uskonnoattoman jäähyväistilaisuuden. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä arvokkaita. Tärkeintä on kunnioittaa vainajan tunnettua tahtoa ja omaisten toiveita seremonian muodosta.
Käytännön ohjeita omaisille
Kun läheinen on eronnut kirkosta, omaiset voivat valmistautua hautausjärjestelyihin selvittämällä vainajan toiveet etukäteen. Hautaustoimisto auttaa järjestelyissä riippumatta siitä, onko kyseessä kirkollinen vai siviilihautaus. Seremoniamestarin voi varata Vapaa-ajattelijain liitosta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta. Hautapaikka varataan normaalisti seurakunnan hautausmaalta tai kunnalliselta hautausmaalta. Kaikki hautauskulut ovat vähennyskelpoisia kuolinpesän varoista perunkirjoituksessa.
Usein kysyttyä
Saako kirkosta eronnut hautapaikan kirkon hautausmaalta?
Kyllä, hautaustoimilaki 457/2003 velvoittaa evankelis-luterilaisen kirkon ylläpitämiä hautausmaita tarjoamaan hautapaikan kaikille paikkakunnalla asuneille riippumatta uskonnollisesta vakaumuksesta tai kirkon jäsenyydestä. Kirkosta eronneella on siis lain turvaama oikeus hautapaikkaan. Hinnoittelu voi olla erilainen: seurakunnan jäsenille hautapaikka on usein edullisempi kuin ulkojäsenille. Hautapaikkaa ei kuitenkaan voi evätä.
Voiko kirkosta eronnut saada kirkollisen siunauksen?
Kirkosta eronnut voi saada kirkollisen siunauksen, jos omaiset sitä pyytävät. Päätös on papin harkinnassa, ja useimmat papit suostuvat toimittamaan siunauksen. Kirkkojärjestys mahdollistaa siunauksen myös kirkkoon kuulumattomalle. Käytännössä asiasta kannattaa keskustella seurakunnan papin kanssa avoimesti. Jos kirkollinen siunaus ei ole mahdollinen tai toivottu, siviiliseremonia on arvokas vaihtoehto.
Miten kirkosta eroaminen vaikuttaa hautauskuluihin?
Kirkosta eroaminen voi vaikuttaa hautauskuluihin, sillä seurakunnan jäsenille hautapaikka ja siunauskappelin käyttö ovat usein edullisempia. Ulkojäsenen hautapaikkamaksu voi olla 1,5--3-kertainen jäsenmaksuun verrattuna. Papin palkkio saattaa olla erillinen kustannus. Kokonaisuutena erot ovat kuitenkin kohtuullisia, ja siviilihautaus ei ole merkittävästi kalliimpi kuin kirkollinen. Tarkat hinnat vaihtelevat seurakunnittain.
Voiko kirkosta eronnut tulla haudatuksi perhehautaan?
Kyllä, kirkosta eronnut voidaan haudata olemassa olevaan perhehautaan kirkon hautausmaalla. Hautaustoimilaki ei edellytä kirkon jäsenyyttä perhehauta käytölle. Perhehauta on omaisten hallinnassa, ja sinne voidaan haudata perheenjäseniä vakaumuksesta riippumatta. Seremonian muoto -- kirkollinen tai siviili -- sovitaan erikseen. Perhehautaoikeus on sidottu haudan haltijaan, ei kirkon jäsenyyteen.
Mitä jos vainajan toive ja omaisten toive eroavat?
Jos vainaja on ilmaissut eläessään toiveensa hautauksesta, sitä tulee kunnioittaa mahdollisimman pitkälle. Hautaustoimilain mukaan vainajan tunnettu tahto on ensisijainen. Jos vainaja halusi siviilihautauksen mutta omaiset toivovat kirkollista, tai päinvastoin, vainajan toive painaa enemmän. Ristiriitatilanteissa hautaustoimisto voi toimia välittäjänä. Avoin keskustelu perheenjäsenten kesken ja mahdollinen kompromissi auttavat löytämään ratkaisun.
Lue myös
Siviilihautaus ja uskonnoton seremonia: järjestäminen, seremoniamestari, hautapaikka ja lain takaamat oikeudet. Kattava opas siviilihautaukseen.
Luterilainen hautaus Suomessa: siunaustilaisuus, kirkollinen toimitus, virret ja perinteet. Kattava opas luterilaisen hautauksen vaiheisiin.
Hautausmaan ja hautapaikan valinta: seurakunnan hautausmaat, kunnalliset hautausmaat, hinnat ja käytännöt. Opas hautapaikan varaamiseen.