Suruliputus
Suruliputus on syvään juurtunut suomalainen perinne, jolla kunnioitetaan edesmennyttä ja osoitetaan surua. Lipun laskeminen puolitankoon on näkyvä ja yhteisöllinen ele, joka kertoo ympäristölle menetyksestä ja suruajasta.
Virallinen suruliputus
Suomessa virallisen suruliputuksen määrää valtioneuvosto tai tasavallan presidentti. Virallista suruliputusta noudatetaan esimerkiksi entisen presidentin, pääministerin tai muun merkittävän henkilön kuoltua. Tällöin kaikki viralliset rakennukset liputtavat puolitangossa.
Viralliseen suruliputukseen liittyy tarkka protokolla: lippu nostetaan ensin salkoon asti ja lasketaan sitten kolmasosan verran alas. Samoin lipun laskemisen yhteydessä se nostetaan hetkeksi ylös ennen poistamista. Liputusaika on yleensä auringonnoususta auringonlaskuun.
Yksityinen suruliputus
Yksityishenkilö voi suruliputtaa oman perheenjäsenen tai läheisen kuoleman johdosta. Yksityinen suruliputus tapahtuu tyypillisesti kuolinpäivänä tai hautajaispäivänä. Taloyhtiöissä liputtamisesta päättää hallitus tai isännöitsijä, ja käytännöstä on hyvä sopia etukäteen.
Yksityisessä suruliputuksessa noudatetaan samaa tekniikkaa kuin virallisessa: lippu puolitankoon, ei koskaan kokonaan salossa kuoleman merkiksi.
Kansalliset surupäivät
Suomessa ei ole vakiintuneita vuosittaisia surupäiviä, joina lippu laskettaisiin puolitankoon. Suruliputus on aina tapauskohtainen ja liittyy tiettyyn kuolemaan tai onnettomuuteen. Tunnetuimpia viimeaikaisia suruliputuksia ovat olleet suuronnettomuuksien ja valtiollisten vainajien muistopäivät.
Liputuksen kesto ja ajankohta
Suruliputus kestää tavallisesti yhden päivän. Poikkeustapauksissa, kuten kansallisen suruajan aikana, liputus voi jatkua useamman päivän ajan. Lippu on paikallaan auringonnousun ja auringonlaskun välisen ajan.
Lisätietoja hautajaisiin liittyvästä etiketistä löydät hautajaisetiketti-artikkelista sekä muistotilaisuus ja siunaustilaisuus -sanastotermeistä.
Usein kysyttyä
Miten suruliputus tehdään oikein?
Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin kokonaan salkoon ja lasketaan sen jälkeen noin kolmasosan verran alas puolitankoon. Lippu lasketaan vastaavasti ensin ylös ja sitten alas, kun liputus päättyy.
Milloin yksityishenkilö voi suruliputtaa?
Yksityishenkilö voi suruliputtaa perheenjäsenen tai läheisen kuoleman johdosta hautajaispäivänä tai kuolinpäivänä. Suruliputus on henkilökohtainen ele, eikä siihen tarvita virallista lupaa.
Kuinka kauan suruliputus kestää?
Suruliputus kestää yleensä yhden päivän: kuolinpäivänä tai hautajaispäivänä auringonnoususta auringonlaskuun. Valtakunnallisissa surupäivissä liputusaika määräytyy virallisen päätöksen mukaan.
Aiheeseen liittyvät termit
Hautajaisten jälkeinen tilaisuus, jossa muistellaan vainajaa. Järjestetään usein seurakunnan tiloissa tai ravintolassa.
Kirkollinen hautajaisseremonia, jossa pappi siunaa vainajan. Voidaan pitää kirkossa tai kappelissa.
Puolitangossa oleva lippu, joka ilmaisee surua ja kunnioitusta vainajaa kohtaan.
Musta nauha tai kangassuikale, jota käytetään surun merkkinä käsivarressa tai vaatteessa.
Lue myös
Hautajaisten etiketti: saapuminen, osanotto, kuvaaminen, adressit ja käyttäytyminen. Vieraille ja omaisille.
Muistotilaisuuden etiketti: pukeutuminen, käyttäytyminen, puhelimen käyttö ja oikeat sanat. Opas muistotilaisuuden hyviin tapoihin.
Muistotilaisuuden kutsu: sisältö, esimerkkitekstit, ajoitus, jakelukanavat, ilmoittautuminen ja kutsuetiketti. Kattava opas kutsun kirjoittamiseen.