Surulippu
Surulippu on puolitangossa oleva Suomen lippu, jolla osoitetaan surua ja kunnioitusta vainajaa kohtaan. Surulippu on konkreettinen, näkyvä ilmaus menetyksestä ja osa suomalaista suruliputusperinnettä. Lipun laskeminen puolitankoon on arvokas ele, jolla yhteisö osallistuu omaisten suruun.
Lipun käyttö
Surulippu lasketaan puolitankoon tyypillisesti kuolinpäivänä ja hautauspäivänä. Lippu nostetaan ensin tangon huippuun ja lasketaan sitten noin kolmanneksen verran alas, niin että lipun yläreuna on noin kahden kolmasosan korkeudella tangosta. Ennen lipun alas ottamista se nostetaan aina takaisin tangon huippuun.
Etiketti ja käytännöt
Suomessa liputuskäytäntöjä säätelee lippulaki. Yksityishenkilö voi liputtaa surulipulla omassa kotonaan vapaasti. Taloyhtiöissä liputuksesta päättää yleensä isännöitsijä tai hallitus. Surulippu lasketaan aamulla ja otetaan alas illalla — yöliputusta suruliputuksessa ei suositella. Siunaustilaisuuden päivänä surulippu on erityisen yleinen.
Kansallinen suruliputus
Valtioneuvoston päätöksellä voidaan julistaa kansallinen suruliputuspäivä, jolloin julkiset rakennukset ja virastot liputtavat surulipulla. Tällaisia päiviä on julistettu esimerkiksi presidenttien ja merkittävien henkilöiden kuoltua sekä kansallisten tragedioiden yhteydessä. Kansallinen suruliputus on yhteisöllinen tapa jakaa surua ja kunnioittaa menehtyneitä. Surulippu on näkyvä osa suomalaista muistotilaisuusperinnettä.
Usein kysyttyä
Miten surulippu eroaa suruliputuksesta?
Surulippu viittaa itse lippuun, joka on laskettu puolitankoon, kun taas suruliputus tarkoittaa koko liputuskäytäntöä ja -perinnettä. Suruliputus kattaa säännöt siitä, milloin, missä ja miten surulippua käytetään.
Miten lippu lasketaan puolitankoon?
Lippu nostetaan ensin tangon huippuun ja lasketaan sitten noin kolmanneksen alas tangosta. Lippu on puolitangossa, kun lipun yläreuna on noin kahden kolmasosan korkeudella tangosta. Lippu nostetaan takaisin huippuun ennen alas ottamista.
Milloin surulippua käytetään?
Surulippua käytetään kuolinpäivänä, hautaus- tai siunauspäivänä ja tarvittaessa myös näiden välillä. Julkisissa rakennuksissa suruliputus voi olla laajempaa esimerkiksi valtioneuvoston päätöksellä kansallisen suruajan aikana.
Aiheeseen liittyvät termit
Lipun laskeminen puolitankoon kuoleman tai suruajan merkiksi. Suomessa noudatetaan virallisia liputusohjeita.
Kirkollinen hautajaisseremonia, jossa pappi siunaa vainajan. Voidaan pitää kirkossa tai kappelissa.
Hautajaisten jälkeinen tilaisuus, jossa muistellaan vainajaa. Järjestetään usein seurakunnan tiloissa tai ravintolassa.
Lehdessä tai verkossa julkaistava ilmoitus henkilön kuolemasta, joka sisältää perustiedot vainajasta ja hautajaisista.
Lue myös
Hautajaisten etiketti: saapuminen, osanotto, kuvaaminen, adressit ja käyttäytyminen. Vieraille ja omaisille.
Muistamisen tavat ja perinteet: kynttilät, muistopäivät, muistokirjoitukset ja digitaalinen muistaminen. Opas läheisen muistamiseen.
Uskonnolliset symbolit hautajaisissa: risti, kynttilä, tähti ja muut symbolit eri uskonnoissa. Opas symbolien merkityksiin hautajaisissa.