Suruaika
Suruaika on ajanjakso läheisen kuoleman jälkeen, jolloin omaiset käsittelevät menetystä, surevat ja sopeutuvat elämään ilman edesmennyttä. Suomessa suruaikaan liittyy sekä vanhoja perinteitä että nykyaikaisia tukimuotoja. Suruaika on läheisesti yhteydessä surutyöhön, joka on surun aktiivista käsittelyä.
Suruajan perinteet
Suomalaisessa perinteessä suruaika oli selkeästi rajattu jakso. Leskien odotettiin pukeutuvan mustaan ja pidättäytyvän juhlista vuoden ajan. Surunauha käsivarressa ilmaisi surua. Nykyisin tiukat ulkoiset säännöt ovat väistyneet, mutta surua kunnioitetaan edelleen. Suruliputus kuolin- ja hautauspäivänä on edelleen yleinen tapa.
Suruajan kesto
Jokaisen suruaika on yksilöllinen. Akuutin surun katsotaan usein kestävän noin vuoden — ensimmäiset juhlapyhät, merkkipäivät ja vuodenajat ilman läheistä ovat erityisen raskaita. Surun ei kuitenkaan odoteta päättyvän kalenterin mukaan. Pitkittynyt suru, joka haittaa merkittävästi arkielämää yli vuoden ajan, voi vaatia ammattiapua.
Tuki suruaikana
Suomessa on tarjolla monipuolista tukea sureville. Surutyön tueksi on saatavilla vertaistukiryhmiä, sururyhmiä seurakunnissa ja järjestöissä sekä ammatillista kriisitukea. Työnantajien kanssa voi neuvotella suruvapaasta. Muistotilaisuus tarjoaa yhteisöllisen tavan jakaa surua ja muistella vainajaa. Lisää tietoa surun käsittelystä löydät surun vaiheet -artikkelista.
Usein kysyttyä
Kuinka kauan suruaika kestää?
Suruaika on yksilöllinen eikä sille ole virallista kestoa. Akuutin surun katsotaan yleensä kestävän noin vuoden, mutta suru voi jatkua pidempäänkin. Tärkeintä on, ettei surua kiirehditä vaan annetaan sille riittävästi tilaa ja aikaa.
Miten suruaikana tulee käyttäytyä?
Suomessa ei ole tiukkoja etikettisääntöjä suruajalle. Perinteisesti suruaikana on suosittu hillittyjä värejä ja vältetty suuria juhlia. Nykyisin tärkeimpänä pidetään sitä, että sureva saa tukea ja tilaa käsitellä tunteitaan omalla tavallaan.
Saako suruaikana vapaata töistä?
Suomessa ei ole lakisääteistä suruvapaata. Monet työehtosopimukset sisältävät kuitenkin oikeuden 1–3 päivän palkalliseen vapaaseen lähiomaisen kuollessa. Lisäksi työnantajan kanssa voi neuvotella pidemmästä vapaasta sairauslomana tai palkattomana vapaana.
Aiheeseen liittyvät termit
Psyykkinen prosessi, jossa ihminen käsittelee menetystä ja sopeutuu elämään ilman vainajaa.
Hautajaisten jälkeinen tilaisuus, jossa muistellaan vainajaa. Järjestetään usein seurakunnan tiloissa tai ravintolassa.
Lipun laskeminen puolitankoon kuoleman tai suruajan merkiksi. Suomessa noudatetaan virallisia liputusohjeita.
Ensimmäinen vuosi läheisen kuoleman jälkeen, johon perinteisesti liittyy suruajan noudattaminen ja joka tunnetaan suruprosessin raskaimpana ajanjaksona.
Lue myös
Surun vaiheet ja suruprosessin kulku: shokki, kaipaus, masennus ja hyväksyminen. Ymmärrä surun yksilöllisyys ja löydä tukea.
Hautajaisten etiketti: saapuminen, osanotto, kuvaaminen, adressit ja käyttäytyminen. Vieraille ja omaisille.
Suru itsemurhan jälkeen: häpeän ja syyllisyyden käsittely, tukimuodot ja toipuminen. Opas läheisille itsemurhamenetyksen kohtaamiseen.