Sirottelualue

Sirottelualue on hautausmaan erillinen alue, jonne tuhkatun vainajan tuhka sirotellaan maahan ilman uurnaa. Sirottelualue on nimettömien muistopaikkojen alue, jossa ei ole henkilökohtaisia muistomerkkejä.

Sirottelualue on hautausmaan erillinen alue, joka on varattu tuhkattujen vainajien tuhkan sirotteluun. Se on yksi tuhkauksen jälkeisistä sijoitusvaihtoehdoista uurnahautauksen, muistolehdon ja kolumbaariopaikan rinnalla.

Sirottelualueen käytäntö

Sirottelualue on yleensä kaunis, luonnonläheinen alue hautausmaan laidalla. Tuhka sirotellaan suoraan maahan tai nurmikolle ilman uurnaa. Tilaisuus on yleensä pieni ja intiimi — omaiset voivat suorittaa sirottelun itse tai pyytää hautausmaan henkilökuntaa avuksi. Seurakunnan kanssa sovitaan etukäteen sirottelun ajankohta.

Erot muistolehtoon

Sirottelualue eroaa muistolehdosta siinä, että muistolehdossa tuhka sijoitetaan uurnassa maahan, kun taas sirottelualueella tuhka levitetään ilman uurnaa. Sirottelualue on nimettömämpi vaihtoehto — useimmiten alueella ei ole henkilökohtaisia muistomerkkejä. Joillakin hautausmailla on yhteinen muistolaatta tai -taulu.

Luvan hakeminen tuhkan sirotteluun luontoon

Hautaustoimilain 20 §:n mukaan tuhka voidaan sijoittaa myös muualle kuin hautausmaalle. Luvan hakeminen etenee seuraavasti: tuhkan vastaanottaja ilmoittaa krematoriolle suunnitellun sijoituspaikan ja sitoutuu huolehtimaan tuhkan asianmukaisesta sijoittamisesta. Yksityiselle maalle tarvitaan maanomistajan kirjallinen suostumus, ja vesialueelle vesialueen omistajan lupa. Valtion maille (esimerkiksi Metsähallituksen hallinnoimat alueet) lupaa haetaan Metsähallitukselta. Erillistä viranomaisluvan hakemista ei tarvita — riittää, että maanomistajan tai vesialueen omistajan lupa on kunnossa.

Säännöt ja rajoitukset

Tuhka on sijoitettava lopulliseen paikkaansa vuoden kuluessa tuhkauksesta. Tuhkaa ei saa levittää toisen yksityiselle maalle ilman lupaa, eikä yleisille uimarannoille tai talousvesialueille. Tuhkaa ei myöskään saa jakaa useaan eri paikkaan — koko tuhka on sijoitettava yhteen sijaintiin. Vastuuhenkilö on velvollinen ilmoittamaan krematoriolle tuhkan lopullisen sijoituspaikan. Jos tuhkaa ei sijoiteta vuoden kuluessa, krematorio huolehtii tuhkan sijoittamisesta.

Suosittuja paikkoja tuhkan sirotteluun

Suomessa suosittuja tuhkan sirottelupaikkoja ovat erityisesti merialueet, järvet ja metsät, joilla on ollut vainajalle henkilökohtainen merkitys. Saaristomeri, Saimaan järvialue ja Lapin erämaat ovat yleisiä valintoja. Myös perheen kesämökin läheinen luonto on monille tärkeä paikka. Hautausmaan sirottelualueista tunnetuimpia ovat suurten kaupunkien hautausmaat, kuten Helsingin Hietaniemen ja Malmin hautausmaat sekä Tampereen ja Turun seurakuntien sirottelualueet. Lisätietoa tuhkan sijoitusvaihtoehdoista löydät tuhkausartikkelista.

Keskustele tekoälyn kanssa:ChatGPTClaudePerplexity

Usein kysyttyä

Miten tuhkan sirottelu tapahtuu?

Tuhka sirotellaan hautausmaan sirottelualueelle joko omaisten toimesta tai hautausmaan henkilökunnan avustuksella. Sirottelu tehdään yleensä hiljaisessa tilaisuudessa. Tuhka levitetään maahan tai nurmikentälle, ja se sulautuu luontoon ajan myötä.

Onko sirottelualueella nimikylttiä?

Sirottelualue on perinteisesti nimetön alue, jossa ei ole henkilökohtaisia muistomerkkejä. Joillakin hautausmailla on kuitenkin yhteinen muistotaulu, johon vainajan nimen voi lisätä. Käytännöt vaihtelevat seurakunnittain.

Voiko tuhkaa sirotella myös luontoon?

Kyllä. Hautaustoimilain mukaan tuhka voidaan sijoittaa muualle kuin hautausmaalle maanomistajan tai vesialueen omistajan luvalla. Omaiset voivat levittää tuhkan esimerkiksi metsään, järveen tai merelle. Tuhka on sijoitettava vuoden kuluessa tuhkauksesta.

Aiheeseen liittyvät termit

Lue myös

Lähteet

  1. Hautaustoimilaki 457/2003, 20 § – Finlex