Palsamointi

Palsamoinnin menetelmät

Palsamoinnilla tarkoitetaan vainajan kemiallista tai fyysikaalista käsittelyä, jolla hidastetaan kudosten luonnollista hajoamista. Nykyaikainen palsamointi perustuu pääasiassa formaldehydipohjaiseen nesteen syöttämiseen verisuonistoon (arteriaalinen palsamointi). Käsittelyssä veri korvataan säilöntänesteellä, joka kiinnittää proteiinit ja estää bakteeritoimintaa. Toimenpide vaatii erityiskoulutuksen ja suoritetaan siihen varatussa tilassa.

Thanatopraksia on laajempi käsite, joka kattaa palsamoinnin lisäksi vainajan kosmeettisen valmistelun: ihon käsittelyn, meikkauksen ja esille asettamisen. Pohjois-Amerikassa ja Isossa-Britanniassa thanatopraksia on vakiokäytäntö, mutta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vainajan valmisteluun kuuluu tavallisesti vain pesu ja pukeminen ilman kemiallista käsittelyä.

Palsamointi Suomessa

Suomessa palsamointi on harvinaista arkikäytännössä. Vainajan säilytys tapahtuu kylmätiloissa, joiden lämpötila pidetään noin +2–4 °C:ssa, mikä hidastaa hajoamista riittävästi hautajaisiin saakka. Hautaustoimilaki edellyttää, että hautaus tai tuhkaus tapahtuu kohtuullisessa ajassa kuolemasta, yleensä viimeistään kuukauden kuluessa, joten pitkäaikaista säilöntää ei tarvita.

Palsamointi tulee Suomessa kyseeseen pääasiassa kahdessa tilanteessa. Ensinnäkin kansainvälisessä vainajan kuljetuksessa vastaanottavan maan viranomaiset voivat edellyttää palsamointia. Strasbourgin sopimus (1973) säätelee vainajan kansainvälistä kuljetusta ja sisältää ehtoja säilöntäkäsittelystä. Toiseksi palsamointia voidaan käyttää, jos hautajaisia joudutaan lykkäämään poikkeuksellisen pitkään, esimerkiksi oikeuslääketieteellisen tutkimuksen vuoksi.

Ympäristönäkökohdat

Perinteinen palsamointi kuormittaa ympäristöä. Formaldehydi (metanaali) on Euroopan kemikaaliviraston luokittelema syöpävaarallinen aine (kategoria 1B). Arkkuhautauksessa palsamointikemikaalit päätyvät vähitellen maaperään ruumiin hajotessa. Krematorion polttoprosessissa kemikaalit haihtuvat, mutta voivat aiheuttaa päästöjä savukaasuihin.

Ympäristötietoisuuden kasvaessa on kehitetty vaihtoehtoisia säilöntämenetelmiä. Etanolipohjaiset ja muut vähemmän myrkylliset nesteet ovat yleistyneet. Jotkut hautaustoimistot tarjoavat kuivajääkäsittelyä lyhytaikaisena vaihtoehtona kemialliselle palsamoinnille. Ekologisen hautauksen suuntaus suosii mahdollisimman vähän kemikaaleja sisältäviä käsittelyjä, mikä on linjassa kylmäsäilytyksen suomalaisen käytännön kanssa.

Lainsäädäntö ja kansainväliset käytännöt

Suomen lainsäädännössä palsamointia ei erikseen säännellä, mutta se kuuluu hautaustoimilain ja terveydensuojelulain piiriin. Kansainvälisessä vainajan kuljetuksessa noudatetaan Strasbourgin sopimusta ja kohdemaan vaatimuksia. Lentoyhtiöt edellyttävät yleensä sinkkiarkkua ja tarvittaessa palsamointia. Hautaustoimisto hoitaa käytännön järjestelyt, mukaan lukien tarvittavat asiakirjat ja kuljetuksen koordinoinnin.